Qaama namaa

Nama Vitruvian kan Leenaardoo da Viinchii

Qaamni namaa qaama namaati . Innis caasaa qaama namaati .

Qaamni waan miidhamuu ykn ajjeefamuu danda'uudha. Hojiin isaa du'aan dhaabbata . Socho'uuf maashaalee kee fi lafeewwan kee si barbaachisa.

Qo'annoo qaama namaa

Diyaagirama garaachaa lakkoofsa qabu

Namoonni tokko tokko qaama namaa qoratu . Bakka inni qaama bineensota biroo irraa adda ta'e, ykn akka tokko ta'e ilaalu. Bineensonni kun har’a lubbuun jiraachuu danda’u. Yookiin immoo bineensota badan akkuma hominids biroo ta'uu danda'u . (Hominids olaantiyyaa namatti dhihoo ta’aniidha. Neanderthals fi Homo erectus hominids turan.) Namoonni tokko tokko qaamni namaa akkamitti akka hojjetuu fi naannoo isaa keessa jiraatu qoratu . Namoonni tokko tokko namoonni waaʼee qaama isaanii maal akka yaadan qoratu. Artistoonni akkaataa qaama namaa itti kaasu ykn dibu qoratu.

Dirreewwan qo’annoo

Dameewwan qo’annoo adda addaa hedduun nama ilaalu:

• Xiinjireen damee saayinsii ti . Lubbu qabeeyyii qorata. Qaamni namaa akkamitti akka hojjetu ilaala. Qaamni namaa jijjiirama tirannaa irraa akkamitti akka dhufe qorata . Akkaataa jeneetikiin qaama namaa itti tolchu qorata.
  • Anaatoomiin kutaalee qaamaa fi akkaataa isaan waliin hojjetan qorata.
  • Ikooloojiin akkaataa namoonni itti dhiibbaa geessisan dabalatee naannoo qorata.
• Fiizikaalaa antiroopooloojiin damee saayinsii ti. Nama hominids biroo wajjin wal bira qaba . Akkasumas qaamolee hominid kanneen biroo hunda qorata. Ilmaan namaa fi shimbirroonni akkamitti tokko ykn adda akka ta’an ilaalu.
• Xiin-sammuu damee fayyaati. Akkaataa namoonni itti yaadanii fi itti dhaga’amu ilaala. Sammuun qaama qaamaati. Akkamitti akka yaannuu fi nutti dhagahamu sammuu irraa dhufa. Kanaaf ogeeyyiin xiin-sammuu qaama qoratu. Sammuun eenyu akka taane akkamitti akka nu dandeessisu qoratu.
• Amantiin waa'ee qaamaas ni dubbata. Amantiiwwan tokko tokko qaama akka bakka lubbuun jiraattutti ilaalu. Gariin qaama akka waldaa ilaalu . Kunis waldaan bakka namoonni Waaqayyoon itti waaqeffatan waan ta'eef . Namoonni kun Waaqayyo keessa namootaa waaqeffamuu qaba jedhanii yaadu. Amantiiwwan tokko tokko qaamni kun chaakraawwan hawaa wajjin nu wal qunnamsiisan irraa kan hojjetame jedhanii yaadu .
• Fayyaan qaama akka maashiniitti ilaala . Doktooronni rakkoo qaamaa sirreessuu barbaadu. Rakkoolee dhukkuboota jedhaman akkamitti akka sirreessan qoratu.

Kutaalee qaama namaa

• Mataa
  • Gurra
  • Fuula
  • Adda
  • Ija
  • Ija
  • Maddii
  • Funyaan
  • Afaan
  • Funyaan
  • Areeda
• Morma
• Torsoo
  • Laphee
  • Harma
  • Garaa
  • Handhura(Umbilicus).
  • mudaamuddii
  • qiinxii
  • qolshooshoo
  • Tuffee
  • Qolburii (Scrotum).
  • Dugda
• Harka
  • Gateettii
  • Bobaa
  • Ciqilee
  • Dhundhuma
  • Lakatee
  • Harka
  • Quba
• Miila
  • Teeessoo(hudduu)
  • Sarbaa
  • Jilba
  • Gudeeda
  • Koroony'oo
  • Miilla

Sirna qaamolee

Sirnoonni qaamolee adda addaa qaamaaf dandeettii jiraachuu fi wantoota hojjechuu ni kennu.

• sirni marsaa dhiigaa sirna qaama dhiiga qaama keessa sochoosudha.
• sirna bullaa'insa nyaataa (digestive system) kutaalee qaamaa nyaata daakuudha.
• Sirni xanaacha ujummaala qaamolee qaamaa hormoonii uumuu danda'an of keessatti qabata .
• sirni madiinummaa tuuta tishuuwwan infekshinii ofirraa ittisuuf waliin hojjetanidha .
• Sirna gogaa jechuun waan qaama bineensichaa alaa uwwisu hunda.
• sirni dhuyyaatoora ujummoolee haphii damee tishuuwwan guutummaa qaamaa keessatti argamaniidha.
• sirni maashaalee lafee lafee namaa fi maashaalee walitti hidhaman of keessaa qaba .
• sirni narvii sirna qaamaa kan mallattoo naannoo qaamaatti ergudha.
• sirni walhormaataa kutaa orgaanizimii tokkoo kan akka isaan wal-hormaata saalaa danda’an godhudha.
• sirni sirna hargansuu qaamni kaarboon daayi'oksaayidii ofirraa baasuu fi oksijiinii fudhachuudha .
• sirna fincaanii sirna qaamota fincaan /fincaan tolchee qaama keessaa baasudha.

Qaama namaa fi bineensota biroo

Qaamni namaa akkuma bineensota birooti. Lafeen, maashaaleen fi kutaaleen biroo baay'ee kan priimeetota biroo wajjin wal fakkaatu . Qaamni keenyas akkuma hoosistoota biroo, hamma tokko immoo bineensota lafee dugdaa biroo fakkaata . Garaagarummaan DNA haala walfakkaatu hordofa. Jiinoomiin namaa lafee dugdaa biroo caalaa kan priimeetota birootti dhihoo dha, akkasumas chimpanzee .