Kemistirii

Keemistirii / Xiinsootra
	Moodeelii molakiyuulota adda addaa, kanneen akka bishaanii (H₂O), amooniyaa (NH₃), fi kaarbondaayoksaayidii(CO2), kan atoomonni hidhoo keemikaalaatiin walitti qabaman agarsiisu.
Odeeffannoo Waliigalaa
Damee Saayinsii	Saayinsii Uumamaa
Yaad-rimeewwan Gurguddoo
Yaad-rimee Ijoo	Atoomii, Hidhoo Keemikaalaa, Wal-nyaatinsa Keemikaalaa, Gabatee Peeiriyoodikii
Seenaa fi Ogeessota
Ogeessota Gurguddoo	Antoine Lavoisier, John Dalton, Dmitri Mendeleev, Marie Curie
Hojirra Oolmaa fi Walqabatii
Faayidaa Hojirraa	Yaala fayyaa, Qonna, Oomisha meeshaalee, Anniisaa
Dameewwan Walqabatan	Fiiziksii, Baayoloojii, Xindachee, Xinurjii

Keemistiriin, ykn maqaa Afaan Oromootiin Xiinsootra, saayinsii uumamaa isa bu'uuraa kan waa'ee wantoo, caasaa isaa, amaloota isaa, fi akkaataa inni itti wantoota biroo wajjin wal-nyaatu qoratuudha. Dameen saayinsii kun qabiyyee wantootaa sadarkaa atoomii fi molakiyuuliitti xiinxala. Innis gaaffilee akka "Wantoonni maal irraa ijaaraman?", "Atoomonni akkamitti walitti hidhamu?", "Wal-nyaatinsi keemikaalaa akkamitti uumama?" jedhan deebisuuf yaala. Sababa qorannoon isaa saayinsiiwwan biroo kan akka baayoloojii, fiiziksii, fi xindachee (geology) wajjin walitti hidhata cimaa qabuuf, yeroo baayyee "saayinsii giddugaleessaa" (the central science) jedhamee waamama. Keemistiriin addunyaa keenya hubachuuf furtuu dha, sababni isaas wantoonni nuun marsee jiran hundi—qilleensi nuti afuurnu, bishaan nuti dhugnu, nyaata nuti nyaannu—wal-nyaatinsa keemikaalaa irratti hundaa'u.

Keemistiriin jireenya guyyuu keenya keessatti iddoo guddaa qaba. Nyaata nuti nyaannu, qoricha nuti fayyadamnu, uffata nuti uffannu, fi meeshaaleen nuti itti tajaajilamnu hundi yaad-rimeewwan keemistirii irratti hundaa'u. Fakkeenyaaf, bilcheessuun nyaataa wal-nyaatinsa keemikaalaa hoo'aan saffisiifamuudha. Qorichoonni dhukkuba fayyisan molakiyuulota addaa kan seelii dhukkubsate wajjin wal-nyaatanii hojii isaa sirreessan ykn balleessanidha. Oomishni pilaastikii, sibiilaa, fi meeshaalee biroo hundi adeemsa keemikaalaa barbaada. Kanaaf, keemistirii hubachuun addunyaa keenya hubachuu fi fooyyessuuf barbaachisaadha.

Seenaa Qorannoo Keemistirii

Ka'umsa Durii fi Alkeemii

Yaadni waa'ee wantoo fi jijjiirama isaa qorachuu seenaa dhala namaa keessatti fageenya dheeraa qaba. Siyaadatonni durii kan akka Ijiiptii fi Baabiloon tooftaalee akka sibiila baqsuu, giraasii tolchuu, fi diba uumuu beeku turan. Falsafaa Giriikii durii keessattis, yaadni wahiyyoota (elements) afur (lafa, bishaan, qilleensa, fi ibidda) jedhu kan Empeedookles dhiyeesse, uumama wantootaa ibsuuf yaalii jalqabaa ture. Falsafoonni akka Dimookiiratas immoo, wantoonni suuddoo "atoomii" jedhamu irraa akka ijaaraman tilmaamanii turan.

Giddu-galeessa jaarraa keessatti, Alkeemiin (Alchemy) beekumsa keemistirii ammayyaatiif bu'uura guddaa kaa'e. Alkeemistoonni kaayyoo gurguddoo lama qabu turan: sibiilota gatii-jabeessa hin taane (akka dilaalii) gara warqeetti jijjiiruu, fi qoricha jireenya bara baraa kennu (elixir of life) argachuu. Haa ta'u malee, kaayyoon isaanii kun milkaa'uu baatus, adeemsa qorannoo isaanii keessatti tooftaalee laabiraatorii hedduu (akka hurkisuu, cuunfuu, fi baqsuu) guddasan. Akkasumas, wahiyyoota fi kompaawundoota haaraa hedduu argataniiru. Maqaan "Alkeemii" jedhu afaan Arabaa "Al-Kimiya" (الكيمياء) irraa dhufe jedhamee amanama, innis gara Awurooppaatti ce'ee beekumsa bal'aa fide.

Warraaqsa Keemikaalaa ###

Antoonii Lavooyizar, abbaa keemistirii ammayyaa.

Jaarraa 17ffaa fi 18ffaa keessatti, keemistiriin gara saayinsii ammayyaatti guddate. Roobert Booyil (Robert Boyle) kitaaba isaa The Sceptical Chymist (1661) keessatti, hiika wahiyyoo kan saayinsawaa ta'e kenne, innis "wanta qulqulluu kan gara wanta salphaatti caccabuu hin dandeenye" jedhe. Garuu namni abbaa keemistirii ammayyaa jedhamuun beekamu saayintistii Firaansi Antoonii Lavooyizar (Antoine Lavoisier) dha. Lavooyizar Seera Gitaa'umma Hangaa (law of conservation of mass) kan wal-nyaatinsa keemikaalaa keessatti hangi hin badne ykn hin uumamne ta'uu isaa yaalii sirrii ta'een mirkaneesse. Innis wahiyyoota akka oksijiinii fi haayidiroojiiniif maqaa sirrii kenne, akkasumas sirna maqaa baasa keemikaalaa ammayyaatiif bu'uura kaa'e.

Yaadiddama Atoomii fi Gabatee Peeiriyoodikii

Bara 1808, saayintistiin Ingiliffaa Joon Daaltan (John Dalton) yaadiddama atoomii kan ragaa yaalii irratti hundaa'e dhiyeesse. Akka yaada Daaltanitti, wantoonni hundi suudoowwan xixiqqoo "atoomota" jedhaman irraa ijaaramu, atoomonni wahiyyoo tokkoo wal fakkaatu, kan wahiyyoota adda addaa immoo garaagarummaa qabu. Jaarraa 19ffaa keessatti, hojiin guddaan kan biraa kan raawwatame Dimitrii Meendeleeyev (Dmitri Mendeleev) ture. Mendeleev wahiyyoota yeroo sanatti beekaman hanga atoomii isaanii irratti hundaa'uun tarree galchee, amalli isaanii yeroo yeroodhaan kan irra deddeebi'amu ta'uu hubate. Kunis uumama Gabatee Peeiriyoodikii (Periodic Table) tiif karaa bane, innis keemistirii keessatti meeshaa barbaachisaa ta'ee tajaajila.

Yaad-rimeewwan Bu'uuraa Keemistirii

Atoomii

Atoomiin ykn Buxusni suuddoo xiqqaa wahiyyoo tokkoo kan amaloota keemikaalaa wahiyyoo sanaa qabatudha. Atoomiin qaama gurguddoo lama qaba: wiirtuu fi duumessa elektiroonii. Wiirtuun (Nucleus) handhuura atoomichaa yoo ta'u, pirootoonota (guuttii poozatiivii qaban) fi niwutiroonota (guuttii hin qabne) of keessaa qaba. Hangi atoomichaa hundi jechuun ni danda'ama wiirtuu keessatti kuufama. Duumessi Elektiroonii naannoo wiirtuu kan elektiroononni (guuttii negaatiivii qaban) itti argamanidha. Amaloonni keemikaalaa atoomii tokkoo irra caalaan kan murteeffamu lakkoofsa fi qindaa'ina elektiroonota isaatiin.

Wahiyyoo, Kompaawundii, fi Molakiyuulii

Wahiyyoon wanta qulqulluu kan atoomota gosa tokko qofa irraa ijaarameedha, fakkeenyaaf, Ayiranii (Fe), Oksijiinii (O). Kompaawundiin wanta qulqulluu kan atoomota wahiyyoota lama ykn isaa ol ta'an hidhoo keemikaalaatiin walitti qabamanii uumamuudha, fakkeenyaaf, Bishaan (H₂O), soogiddi nyaataa (NaCl). Molakiyuuliin garee atoomota lama ykn isaa ol kan hidhoo keemikaalaatiin walitti hidhamaniidha. Molakiyuuliin kompaawundii (akka H₂O) ykn wahiyyoo (akka O₂) ta'uu danda'a.

Hidhoo Keemikaalaa

Hidhoon Keemikaalaa humna harkisaa atoomota, ayoonota, ykn molakiyuulota walitti qabee kompaawundii fi molakiyuulii uumudha. Hidhoon kan uumamu elektiroonota qola alaa (valence electrons) atoomotaa gidduutti raawwatamuuni. Gosoonni hidhoo ijoon:

Hidhoo Ayoonikii (Ionic Bond): Yeroo atoomiin tokko elektiroonii gara isa kaaniitti guutummaatti dabarsu uumama. Kunis ayoonota chaarjii faallaa qaban kan wal harkisan uuma. (Fkn, NaCl).
'Hidhoo Kovaalantii (Covalent Bond): Yeroo atoomonni lama elektiroonota wal qooddatan uumama. (Fkn, H₂O, CH₄).

Wal-nyaatinsa Keemikaalaa

Wal-nyaatinsi Keemikaalaa adeemsa wantoonni tokko ykn isaa ol (wal-nyaattotni - reactants) gara wantoota haaraa kan amala addaa qabanitti (firiiwwan- products) itti jijjiiramanidha. Wal-nyaatinsa keessatti, hidhooliin keemikaalaa wal-nyaattotaa ni cabu, atoomonnis yeniden gurmaa'uun hidhoo haaraa uumu. Jijjiiramni kun yeroo hunda jijjiirama anniisaa (hoo'a, ifa) wajjin deema.

Dameewwan Keemistirii

Keemistiriin damee bal'aa waan ta'eef, dameewwan xixiqqoo hedduutti qoodama.

Keemistirii Orgaanikii (Organic Chemistry): Kompaawundoota kaarboonii qaban (markaboota jireenyaa) qorata.
Keemistirii Inorgaanikii (Inorganic Chemistry): Kompaawundoota orgaanikii hin taane, kan akka albuudotaa, sibiilotaa, fi kkf qorata.
Keemistirii Nafoo (Physical Chemistry): Seerota fi yaad-rimeewwan fiiziksii fayyadamuun sirna keemikaalaa qorata.
Keemistirii Xiinxaloo (Analytical Chemistry): Qabiyyee fi hamma wantootaa adda baasuu irratti xiyyeeffata.
Baayookeemistirii (Biochemistry): Wal-nyaatinsa keemikaalaa lubbu qabeeyyii keessatti raawwatamu qorata.

Maqaalee Wahiyyootaa Afaan Oromoon

Lak. Atoomii	Mallattoo	Maqaa	Maqaa Afaan Oromoo
1	H	Haayidroojiinii	Bishooftoo
6	C	Kaarboonii	Cilayyaa
8	O	Oksijiinii	Hadhituu
11	Na	Sodiyoomii	Soogiddoo
13	Al	Aluuminiyeemii	Saldaqa
14	Si	Siiliikoonii	Cicalayyaa
15	P	Foosfarasii	Badaatuu
16	S	Salfarii	Waalgaa
26	Fe	Ayiranii	Sibilla
29	Cu	Koopparii	Girjaa
47	Ag	Silvarii	Meetii
50	Sn	Tiinii	Qorqorroo
79	Au	Gooldii	Warqee/Sookoo
80	Hg	Meerkurii	Bisha meetaa
82	Pb	Leedii	Dilaalii