Gabatee Wahiyyoolee

Gabatee Wahiyyoo gabatee wahiyyoo sootraawaabeekaman hunda tartiiba murtaa’een kaa’uudha. Wahiyyooleen amala walfakkaataa qaban yeroo baay’ee walitti dhihoo kaa’amu. Gabatee, keessatti wahiyyooleen tartiiba lakkoofsa buxusaawaa isaaniitiin lakkoofsa isa gadi aanaa tokkoo, haayidiroojiinii irraa eegalee kaa’amaniiru. Lakkoofsi atoomii wahiyyoo tokkoo lakkoofsa pirootonoota niwukilasii addaa atoomii sana keessa jiranii wajjin tokko . Gabatee wahiyyoo keessatti wahiyyoonni tarrreefi gareetti qindaa'aniiru . Toorri dalgee gabatee wahiyyoo tarree jedhama . Tokkoon tokkoon tarree lakkoofsa 1 irraa hanga 8tti qaba. Tarree 1ffaa wahiyyoolee 2 qofa of keessaa qaba: haayidiroojiinii fi heeliyeemii . tarreen 2ffaa fi Tarreen 3 lamaan isaanii wahiyyoolee 8 qabu. Tarreen biroo dheeraa dha. Elementiiwwan piriyoodii tokko keessa jiran lakkoofsota atoomikaa walitti aanan qabu.

Gabatee wahiyyoo istaandaardii bal’inaan

Tarjaan elementoota gabatee gadi jiru garee jedhama . Gabatee yeroo istaandaardii keessatti gareewwan 18 jiru. Tokkoon tokkoon garee lakkoofsa qaba: 1 hanga 18. Elementiiwwan garee tokko keessa jiran akka baay’ina elektiroonota vaalaansiitiin elektiroonota haala walfakkaatuun qindaa’an kan qaban yoo ta’u, kunis amaloota keemikaalaa walfakkaataa isaaniif kenna (karaa walfakkaatuun amala qabu). Fakkeenyaaf gareen 18 gaazota kabajamoo jedhamuun kan beekamu hundi isaanii gaazota waan ta’aniif atoomota biroo wajjin waan wal hin makamneef.

Sirni lakkoofsa garee lamatu jira; tokko lakkoofsa Arabaa (1,2,3) kan fayyadamu yoo ta’u inni kaan immoo lakkoofsa Roomaa (I, II, III) fayyadamu. Maqaan lakkoofsa Roomaa jaarraa 20ffaa irra caalaan itti fayyadamaa turan. Bara 1990tti Gamtaan Idil-addunyaa Keemistirii Qulqulluu fi Hojiirra Oolmaa (IUPAC) sirna haaraa kana lakkoofsa Arabaatiin fayyadamuuf murteesse, sirnoota garee durii lamaan lakkoofsa Roomaa fayyadaman bakka buusuuf.

Gabatee piriyoodii keemistoonni akkaataa fi hariiroo elementoota gidduu jiru ilaaluuf itti fayyadamaniiru. Gabatee Periodikii keessatti gareewwan gurguddoon 3 jiru; sibiilota, meetalooyidii fi sibiilota hin taane . Fakkeenyaaf, elementoonni gabatee jalaa fi bitaa fagoo jiran baay’ee sibiilaa dha, elementoonni gara mirgaa gubbaa jiran immoo sibiilota xiqqaa dha. (fkn seeziyeemiin heeliyum caalaa baay’ee sibiilaa dha ). Akkasumas, akkaataa fi walitti dhufeenyi biroo hedduun ni jiru.

Gabatee yeroo kan kalaqame keemistii Raashiyaa Dimitiri Ivaanooviich Mendeleyev (1834 – 1907) dha. Kabaja isaaf jecha elementiin 101 maqaa isaatiin moggaafame, mendelevium .

Standard periodic table

Garee

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

13

14

15

16

17

18

Tarree

1

1 H Bishooftoo

2 He Helium

2

3 Li Liitiyeemii

4 Be Beeriiliyeemii

5 B Boroonii

6 C Cilayyaa

7 N Naaytiroojiinii

8 O Hadhituu

9 F Filooriinii

10 Ne niyoonii

3

11 Na Sogiddoo

12 Mg Maagniziyeemii

13 Al Saldaqa

14 Si Cicalayyaa

15 P Badaatuu

16 S Waalgaa

17 Cl Kiloriinii

18 Ar Argoonii

4

19 K Potaasiyeemii

20 Ca Kaalsiyeemii

21 Sc Iskaandiyeemii

22 Ti Titaaniyaamii

23 V Vaanaadiyeemii

24 Cr Kiroomiyeemii

25 Mn Mangaanizii

26 Fe Quraata

27 Co Dhasasa

28 Ni Niikeelii

29 Cu Girjaa

30 Zn Ziinkii

31 Ga Gaaliyaamii

32 Ge Jarmaniyeemii

33 As Arseenikii

34 Se Seeleeniyeemii

35 Br Biroomiinii

36 Kr Kiriiptoonii

5

37 Rb Ruubidiyeemii

38 Sr Istiroontiyeemii

39 Y Itriyeemii

40 Zr Zirkooniyeemii

41 Nb Niyoobiyeemii

42 Mo Mooliibdeeniimii

43 Tc Teekneetiyeemii

44 Ru Ruuteeniyeemii

45 Rh Roodiyeemii

46 Pd Paalaadiyeemii

47 Ag Meetii

48 Cd Kaadmiyeemii

49 In Indiyeemii

50 Sn Qorqoorroo

51 Sb Kuula

52 Te Teeluriyamii

53 I Ayoodinii

54 Xe Zeenonii

6

55 Cs Siziyeemii

56 Ba Baariyeemii

* Lanthanides

72 Hf Hafniyeemii

73 Ta Taantaalamii

74 W Taangistanii

75 Re Reeniyamii

76 Os Osminiyeemii

77 Ir Ayriidiyeemii

78 Pt Sibilboora

79 Au Sookoo

80 Hg Bisha meetaa

81 Tl Taaliyaamii

82 Pb Dilaalii ykn irsaasii

83 Bi Bismoozii

84 Po Pooloniyeemii

85 At Astatine

86 Rn Calaqqoo

7

87  Fr Firaansiyeemii

88 Ra Calaqa

** Actinides

104 Rf Rutherfordium

105 Db Dubnium

106 Sg Seaborgium

107 Bh Bohrium

108 Hs Hassium

109 Mt Meitnerium

110 Ds Darmstadtium

111 Rg Roentgenium

112 Cn Copernicium

113 Nh Nihonium

114 Fl Flerovium

115 Mc Moscovium

116 Lv Livermorium

117 Ts Tennesine

118 Og Oganesson

8

119  Uue uninaaniyeemi

120 Ubn Unbinilium

* Lanthanide Series

57 La Lanthanum

58 Ce Cerium

59 Pr Praseodymium

60 Nd Neodymium

61 Pm Promethium

62 Sm Samarium

63 Eu Europium

64 Gd Gadolinium

65 Tb Terbium

66 Dy Dysprosium

67 Ho Holmium

68 Er Erbium

69 Tm Thulium

70 Yb Ytterbium

71 Lu Lutetium

** Actinide Series

89 Ac Actinium

90 Th Thorium

91 Pa Protactinium

92 U Uranium

93 Np Neptunium

94 Pu Plutonium

95 Am Americium

96 Cm Curium

97 Bk Berkelium

98 Cf Californium

99 Es Einsteinium

100 Fm Fermium

101 Md Mendeleevium

102 No Nobelium

103 Lr Lawrencium

Chemical Series of the Periodic Table

• Alkali metals
• Alkaline earths
• Lanthanides
• Actinides
• Transition metals
• Poor metals
• Metalloids/Semi metals/Half metals
• Nonmetals
• Halogens
• Noble gases

State at standard temperature and pressure. The color of the number (atomic number) above the element symbol shows the state of the element at normal conditions.

• those in blue are gases
• those in green are liquids
• those in black are solid