Jump to content

Burebiluu

Wikipedia irraa
Caasaa burebiluu namaa.



Yuunitiin xiqqaan α fi β diimaa fi halluu diimaa qabu.



</br> Gareen heemii sibiilli of keessaa qabu magariisa

Burebiluu (Hemoglobin) pirootiinii seelii dhiiga diimaa keessa jiruu fi ayiranii of keessaa qabuudha . Oksijiinii qaama namaa kessa geejjibuuf oola.

burebiluun seelii dhiiga diimaa bineeldoota lafee dugdaa hunda keessatti hamma jedhamuu danda'utti argama . Kanneen kanaan ala kanta’an warra qurxummii Channichthyidae, fi gummee bineensota lafee hin qabne tokko tokkoo ti. Bineensota lafee hin qabne tokko tokko keessatti ni mul’ata, garuu bineensonni lafee hin qabne baay’een isaanii keemikaalota biroo kan akka hemocyanin, fayyadamu.

burebiluun geejjibaa gaazota biroo keessatti hirmaata. Kaarboon daayi'oksaayidii sirna hargansuu qaamaa keessaa (waliigala keessaa gara %20-25) qabata.

Seelonni dhiigaa diimaan halluu isaanii kan argatu burebiluu isa diimaa taʼe irraayi. Tokkoon tokkoon seelii dhiiga diimaa keessa molakiyuulonni burebiluu miliyoonaan lakkaa’aman, qaama namaa keessatti ammoo seelonni dhiiga diimaa miliyoonaan lakkaa’aman jiru. burebiluun oksijiinii yommuu itti maxxane oksiiburebiluu(oxyhemoglobin) jedhama.

Caasaa[gulaali | lakkaddaa gulaali]

Gosti burebiluu hoosistoota keessatti baay’inaan mul’atu, yuunitii xiqqaa akkasii afur of keessaa qaba. Tokkoon tokkoon yuunitii xiqqaa burebiluu pirootiinii xurbaaaa (giloobiinii) yoo ta’u, garee heemii ykn bur keessa isaati. Tokkoon tokkoon garee heemii atoomii ayiranii tokko qaba. Kunis molakiyuulii oksijiinii tokko hidha. Kanaafuu, molakiyuuliin burebiluu guutuun funcaa(chain) giloobiinii afur, molakiyuulota heemii afur, fi atoomota sibiilaa afur qaba . Yeroo burebiluu somba keessa jiru, oksijiinii hemes isaa keessa jiru fudhatee, gara qaama hafeetti geessisa.

Wabiiwwan[gulaali | lakkaddaa gulaali]