Burebiluu

Caasaa burebiluu namaa.



Yuunitiin xiqqaan α fi β diimaa fi halluu diimaa qabu.



</br> Gareen heemii sibiilli of keessaa qabu magariisa

Burebiluu (Afaan Ingiliffaan: Hemoglobin, yeroo gabaabsamu Hb ykn Hgb) pirootiinii xaxamaa kan lubbiyyoo dhiiga diimaa keessatti argamuufi atoomii sibiila (iron) of keessaa qabuudha. Dalagaan isaa inni guddaan oksijiinii somba irraa fudhatee gara tishuuwwan qaamaa hundaatti geejjibuudha. Akkasumas, kaarboon daayi'oksaayidii tishuuwwan irraa gara sombaatti deebisuu keessatti gahee xiqqaa taphata. Halluun diimaan dhiigaa kan uumamu sababa burebiluu kanaati.

Burebiluun dugugguruu qabeeyyii (vertebrates) hunda keessatti, kanneen muraasa akka qurxummii bara cabbii (ice-fish) maatii Channichthyidae irraa kan hafe, ni argama. Akkasumas lubbu qabeeyyii lafee dugdaa hin qabne (invertebrates) tokko tokko keessattis ni mul'ata.

Caasaa Burebiluu

Burebiluun pirootiinii caasaa afraffaa (quaternary structure) qabu yoo ta'u, kunis yuunitiiwwan xixiqqaa (subunits) afur irraa ijaarame jechuudha.

Caasaa Waliigalaa

Burebiluun ga'eessa (HbA) irra caalaan yuunitiiwwan xixiqqaa afur of keessaa qaba. Isaanis:

• Xurbaa Giloobinii Alfaa (α-globin chains) lama.
• Xurbaa Giloobinii Beetaa (β-globin chains) lama.

Walumaagalatti, caasaan isaa (α₂β₂) jedhamee ibsama. Tokkoon tokkoon xurbaa giloobinii kanaa pirootiinii boca maramaa qabu yoo ta'u, wiirtuu isaa keessatti garee addaa heemii jedhamu qabatee argama.

Garee Heemii (Heme Group)

Gareen heemii qaama burebiluu keessaa kan sibiila hin taane (non-protein part) yoo ta'u, caasaa isaa wiirtuu irratti atoomii sibiilaa (Fe²⁺) tokko qaba. Atoomiin sibiilaa kun qaama heemii isa oksijiinii wajjin hidhata uumuudha. Tokkoon tokkoon molakiyuulii burebiluu garee heemii afur qaba, kanaaf molakiyuulota oksijiinii afur (O₂) hidhatee geejjibuu danda'a. Halluun diimaan burebiluu kan maddu sababa garee heemii kanaati.

Dalagaa Burebiluu

Dalagaan burebiluu inni guddaan geejjibaa gaasotaati.

Geejjibaa Oksijiinii

Yeroo dhiigni somba keessa darbu, sababa dhiibbaa oksijiinii (partial pressure) olaanaa ta'eef, oksijiiniin qilleensa irraa gara dhiigaatti seenee atoomii sibiilaa kan garee heemii irratti hidhata. Hidhannoon kun salphaatti caccabuu kan danda'u (reversible) yoo ta'u, burebiluun yeroo oksijiinii hidhate oksiiburebiluu (oxyhemoglobin) jedhama. Halluun isaa diimaa ifaadha.

Dhiigni oksiiburebiluu qabate yeroo gara tishuuwwan qaamaa kanneen oksijiiniin itti xiqqaate (fkn, maashaa) deemu, dhiibbaan oksijiinii gadi aanaa waan ta'eef, hidhannoon burebiluu fi oksijiinii gidduu jiru salphaatti caccaba. Oksijiiniin gad-lakkifamee gara tishuuwwaniitti seena. Burebiluun oksijiinii gad-lakkise immoo diyooksiiburebiluu (deoxyhemoglobin) jedhama, halluun isaas diimaa dukkanaa'aadha.

Geejjibaa Kaarboon Daayi'oksaayidii (CO₂)

Burebiluun gara %20-25 kaarboon daayi'oksaayidii tishuuwwan keessatti oomishame gara sombaatti deebisuuf gargaara. Haa ta'u malee, CO₂ garee heemii irratti osoo hin taane, kutaa pirootiinii (xurbaa giloobinii) irratti hidhata. Hidhannoon kun Kaarbaaminoohemogiloobiin (carbaminohemoglobin) jedhama.

To'annoo pH Dhiigaa

Burebiluun akka buffer tajaajiluun pH dhiigaa (asiidummaa) to'achuuf gargaara. Innis ayoonota haayidiroojinii (H⁺) dhiiga keessa jiran hidhachuun, dhiigni aashidawaa akka hin taane ittisa.

Gosa Burebiluu

Ilma namaa keessatti, sadarkaa guddinaa adda addaa irratti gosa burebiluu adda addaatu jira.

• Burebiluu Ga'eessaa (HbA): Gosa burebiluu isa guddaa kan ga'eessa keessatti argamu (%95-98) yoo ta'u, xurbaa alfaa lamaa fi beetaa lama (α₂β₂) irraa ijaarama.
• Burebiluu Gadaalchaa (HbF): Kan gadaalcha (fetus) fi daa'ima haara dhalate keessatti hedduminaan argamuudha. Xurbaa alfaa lamaa fi gaammaa lama (α₂γ₂) irraa ijaarama. HbF oksijiiniif hawwii (affinity) olaanaa qaba, kunis oksijiinii dhiiga haadhoo irraa salphaatti gara dhiiga gadaalchaa akka darbu taasisa. Dhaloota booda suuta suutaan gara HbA tti jijjiirama.
• Burebiluu A2 (HbA2): Gosa xiqqaa kan ga'eessa keessatti argamu (%2-3) yoo ta'u, xurbaa alfaa lamaa fi deeltaa lama (α₂δ₂) irraa ijaarama.

Dhukkuboota Walqabatan (Hemoglobinopathies)

Dhukkuboonni dhalmayaa (genetic) kanneen caasaa ykn oomisha burebiluu irratti rakkoo uuman hemogiloobiinoopaatii jedhamu.

• Aneemiyaa Lubbiyyoo ak-haamtuu (Sickle Cell Anemia): Dhukkuba dhalmayaa kan xurbaan giloobinii beetaa irratti jijjiiramni uumamuudha. Yeroo oksijiiniin xiqqaatu, burebiluun kun boca wal-qabataa uumuun, lubbiyyoon dhiiga diimaa boca ak-haamtuu akka qabaatu taasisa. Lubbiyyoonni boca jijjiirratan kun ujummoo dhiigaa xixiqqoo cufuun dhukkubbii fi miidhaa qaamaa fiduu danda'u.
• Talaaseemiyaa (Thalassemia): Dhukkuba dhalmayaa kan oomishni xurbaa giloobinii (alfaa ykn beetaa) itti hir'atuudha. Kunis dhiiga hanqasuu (anemia) cimaa fida.
• Summa'uu Kaarboon Monooksaayidiin (Carbon Monoxide Poisoning): Kaarboon monooksaayidiin (CO) gaasii summaa'aa kan fkn. aara konkolaataa keessatti argamudha. Innis oksijiinii caalaa dachaa 200 ol humnaan burebiluutti hidhata. Kunis burebiluun oksijiinii geejjibuu akka dadhabu taasisa, hatattamaan du'aaf nama saaxiluu danda'a.

Diigamiinsa Burebiluu

Lubbiin lubbiyyoo dhiiga diimaa giddu galeessaan guyyoota 120. Yeroo lubbiyyoonni kun moofa'an, qaamota akka tiruu fi kileephaa keessatti diigamu.

1. Giloobiniin gara amiinoo aasiidotaatti caccabee deebi'ee hojiirra oola.
2. Gareen heemii diigamee, sibiilli irraa baafamee deebi'ee oomisha burebiluu haaraatiif lafee keessatti kuufama.
3. Qaamni heemii inni hafe, gara biliverdin (halluu magariisa) fi itti aansee gara bilirubin (halluu keelloo) tti jijjiirama. Bilirubin kun tiruu keessatti jijjiiramee hadhooftuu (bile) wajjin gara mar'ummaanitti darba. Halluun bobbaatii fi fincaanii kan maddu sababa diigamiinsa kanaati. Yoo bilirubin dhiiga keessatti kuufame, gogaa fi ija keelloo taasisa, kunis hossee (jaundice) jedhama.