Jirma

Jirmi biqiltuu vaaskulaaraa tokkoo utubbaawwan biilqtuu gurguddoo lama keessaa tokko yoo ta'u inni kaanimmoo caaroo(root) dha . Bishaanii fi albuudota jirma biqiltuu irraa gara qaamolee birootti geejjibuu.qaamolee biqiltuu gara olii kanakka Baala, daraaraa fi firii baata.soorata baala biqiltuu irraa gara qaamolee birootti geejjibuu.

Jirmi idileen kuburee(nodes) fi gidduu kuburee(internodes) qoodama:

kubureewwan baala tokko yookiin isaa ol qabatu, akkasumas kubureewwan gara damee baala, koonii konifaaraa, yookiin daraaraa wajjin guddachuu danda’an. kuburee caaroo anfaaroo(Adventitious roots) irraas uumamuu danda’a. Gaalee ykn maraca(vine) kubureewwani irraa jirmaa(tendril) uumuu danda’a.
kuburee keessoo kuburee tokko noodiin biraa irraa fageessuu.

" Muta ykn lattuu(shoot) " jechuun kutaa biqiltuu lafaa ol ta’ee fi kichuu daraaraa, kichuu cinaachaa fi jirma daraaraa qabu dha. Biqiltoota keessatti nyaata oomishuuf ykn footosinteesiidhaaf itti gaafatamummaa qaba.jirma, daraaraa fi kichuu cinaachaa, baala fi maxa'a (appendages) qaba.

Jechoota addaa[gulaali | lakkaddaa gulaali]

Yeroo baay’ee jirmi kuusaa soorataa, walhormaata saalaa malee, eegumsa, ykn footosintesis, kanneen armaan gadii dabalatee adda ta’u:

Jirmmaleessa (Acaulescent) : biqiltoota jirma hin qabne fakkaatu keessatti jirma ibsuuf kan ooludha. jirmi isaanis garmalee gabaabaa, baaloonni isaanii lafa keessaa kan ka’an fakkaatu, fkn <i id="mwUA">raafuu maraa</i>.
Geedfakkoo (Arborescent): muka jirma mukaawwaa qabu fi geed-jirma(trunk) tokko kan qabu.
Kichuu cinoo (Axillary bud) : kichuu bakka baalli dulloomaa jirma isaa wajjin itti maxxanutti guddatuun mutaa uumuu danda'a.
Damee qabeeyyii : jirmi qilleensa irraa damee kan qabu ibsama.
kichuu : biqiltuu miciree kan fiixee jirma hin bilchaanne qabu.
Qullubboo : osa walhormaata biqilaawaa ta'ee jirma lafa jalatti argamuu dha. hiddoonni fiixee jirmaa irraa kan ka'an ka'ee baalonni immoo hiddatti kan qabatanii dha. Fkn: qullubbii diimaa fi qullubbii adii. 2) qaama kuusaa nyaata biqilootaa. Qullubbii diimaa fi qullubbii adiin nyaata isaanii qaama kana keessatti kuufatu.
Kilaadoodii ( faayilooklaayidii dabalatee): jirma diriiraa kan baala xiqqaa fi xiqqaa fakkaatu kan qabuu fi footosinteesiidhaaf kan adda ta’e, fkn paadiiwwan kaaktus .
yaabuu : jirma biqiltoota ykn caasaa birootti maxxanan ykn marsan.
jirmee(corm) : gosa walhormaata saal-malee (asexual reproduction) biqilootaati. Jirma yabbuu biyyee keessatti ol-dhaabbatu ta'ee akka balbiitti kan dalagu dha. 2) gosa jirma biqilaa furdaa, gabaabaa fi irraagadee ta'ee biqiloota tokko tokko keessatti akka kuufama soorataatti gargaaru dha. Biqiloonni kunniin jirma kana haalota rakkisoo akka hongee ittiin dandammachuuf itti fayyadamu. Fkn: jirma warqee.

Decumbent: jirma lafa irratti diriiree ciisu fi fiixee isaanii irratti gara oliitti garagalu.
Fruticose: jirma akka mukaatti guddatu kan amala akka mukaa qabu.
Herbaceous : non woody, dhuma yeroo guddinaa irratti du’u.
Internode: gidduu noodota lama walduraa duubaan gidduu jiru. Dandeettii dheerachuu qaba, gosa isaa irratti hundaa’uun bu’uura isaa irraa yookaan fiixee isaa irraa.
Noodii: qabxii baala ykn damee biqiltoota sanyii keessatti jirma irratti itti maxxanu. Noodiin naannoo guddinaa baayyee xiqqaadha.
Pedicel : jirma akka citaa daraaraa dhuunfaa daraaraa ykn infrutescence keessatti tajaajilu .
Peduncle : jirma daraaraa ykn daraaraa kophaa isaa deeggaru.
Prickle : dheerina qara qabu kan laayiyeroota alaa jirma, fkn ruuzii .
Pseudostem: jirma sobaa kan bu’uura baala garagalfame irraa hojjetame yoo ta’u, kunis 2 to 3 ta’uu danda’a dheeraa, akkuma banaanaa .
Rhizome : jirma lafa jalaa diriiraa kan irra caalaa walhormaata keessatti hojjetu garuu kuusaa keessattis hojjetu, fkn irra caalaan ferns, iris .
Runner : gosa stolon yoo ta’u, lafa gubbaatti horizontally guddatee fi nodes irratti jirma kan qabu yoo ta’u, walhormaata keessatti gargaara. fkn istiroberii iddoo biqiltuu, Chlorophytum comosum .
Scape : jirma daraaraa qabatee lafa keessaa bahee fi baala idilee hin qabne. Hosta, lily, iris, garlic .
Stolon : jirma qajeelaa kan ta’ee fi biqiltoota jirma qaban kan noodii fi dhuma isaa irratti kan uumu yoo ta’u, naannoo lafaatti kan uumamu dha.
Qoree : jirma fooyya’ee fi qabxii qara qabu.
Tuber : jirma kuusaa lafa jalaa dhiita’ee fi kuusaa fi walhormaataaf kan madaqe, fkn boqqolloo .
Mukaa : jirma jabaa kan uwwifame kan zaayilamii lammaffaa qabu.

Caasaa jirma[gulaali | lakkaddaa gulaali]

Ippiidarmisii:tishuu baqqaanaalaa ti.

qammoo:tishuu baqqaana alaa ippiidarmisii jirmaa fi hiddaattiaanee gosa jalatti argamu dha.

Hadhuurata :tishuu gidduu (walakkaa)baay’inaan jirma keessattiargamu dha.

Tishuu vaaskulaarii:tishuuwwan soorataa bishaanii fialbuudota geejjibu dha.