Qophifa ykn footosinteesi

Suuraan qophifaa biqiltoota keessatti. Kaarbohaayidiraayitoonni oomishaman biqiltuu keessatti kan kuufaman yookaan kan itti fayyadamanidha.

Suuraan walxaxaa tatamsa'ina qophifaa addunyaarratti agarsiisu, fiitooplankton fi biqiltoota lafa keessa jiran dabalatee. Diimaa fi bifa cuquliisaa ta'e naannoo sochii Footosinteesiin ol'aanaa galaanaa fi lafa irratti agarsiisa.

Footosinteesiin ykn Jaarifni adeemsa biqiltoonni fi lubbuqabeyyiin tokko tokko anniisaa ifaa gara anniisaa keemikaalaatti jijjiiruuf itti fayyadamanii fi karaa hafuura baafannaa seelii, booda gadhiifamuun sochii orgaanizimichaa boba'aa ta'uu danda'udha. Anniisaa keemikaalaa kana keessaa muraasni molakiyuulota(kutaanga) kaarboohayidireetii keessatti kuufama, kan akka sukkaara fi istaarjii, kanneen kaarboon daayi’oksaayidii fi bishaan irraa walnyaataman – kanarraa ka’uun maqaan footosintesis, Giriikii phōs ( φῶς ) ), "ifa", fi walnyaatinsa ( σύνθεσις ), "walitti galchuu". Biqiltoonni, saaphaphuun, fi saayinoobaakteeriyaan baay’een isaanii footosinteesii raawwatu; lubbuqabbeyyiin akkasii footoototroof ykn qophifeesitoota jedhamu . Footosinteesiin qabiyyee oksijiinii hawaa lafaa oomishuuf fi eeguuf itti gaafatamummaa guddaa kan qabu yoo ta'u, anniisaa jireenya lafarra jiruuf barbaachisu keessaa harka caalu kan dhiyeessudha.

Footosinteesiin gosoota adda addaatiin haala adda addaatiin kan raawwatamu ta’us, adeemsi kun yeroo hunda kan jalqabu anniisaan ifa irraa argamu pirootiinota wiirtuu walnyaatinsaa jedhaman kanneen kiloorofiilii magariisaa (fi halluu biroo) pigmentii/kiroomofoora of keessaa qabaniin yeroo xuuxamudha. Biqiltoota keessatti pirootinoonni kun orgaaneelota kilooropilaastii jedhaman keessaa kan qabaman yoo ta’u, isaanis lubbiyyoo baala keessatti baay’inaan kan argaman yoo ta’u, baakteeriyaa keessatti ammoo meembraanii pilaasmaa(haguugee lubbiyyoo) keessatti kan ukkaamfamanidha . Walnyaatinsa ifa irratti hirkatan kana keessatti anniisaan tokko tokko elektiroonota wantoota mijatoo ta’an kan akka bishaanii irraa baasuun gaasii oksijiinii uumuuf fayyadama. Haayidroojiiniin bishaan qoqqoodamuun bilisa ta’e kompaawundoota dabalataa lama kanneen akka kuusaa anniisaa yeroo gabaabaatti tajaajilan uumuu keessatti fayyadama, kunis dabarsaan isaa walnyaatinsa biroo akka oofu dandeessisa: kompaawundootni kun nikotinaamaayidii adenine daayinuukiliyootaayidii fosfeetii (NADPH) fi adeenoosiin tiraayifoosfeetii ( ATP), "maallaqa anniisaa" seelii.

Biqiltuuwwan, algaa fi cyanobaakteeriyaa keessatti, sukkaarri tartiiba walitti dhufeenya ifaa of-eeggannoo qabuu fi sirni Kaalvin jedhamuun uumama. Sirna Kaalvin keessatti, kaarbooniyooksaayidii qilleensa keessa jiru kompaawundii kaarbooniin duraan jiru, kan akka ribulose bisphosphate (RuBP) keessa galmaa'a. ATP fi NADPH fayyadamuudhaan kan uumamu deebii ifa irratti hundaa'e, kompaawundiin bu'uura ta'e ni hir'ifama akkasumas kaarohaayidiraayidii dabalataa kan akka gluukoosee uumuuf ni baafama. Baakteeriyaa kan biroo keessatti, maashinoonni garagaraa kanneen akka sirni Krebs gara boodaatti fayyadamuudhaan xumura walfakkaataa galmaan gahuuf ni fayyadamu.

CO2(carbondioxide) + 2H2A arjooma elektiroonii+ Anisaa ifa aduu → [CH2O]carbohydrate + + H2O bishaan

Bishaan akka kennaa elektiroonitti oksijiiniik photosynthesis keessatti waan fayyadameef, walqixa adeemsa kanaa:

CO2carbondioxide + 2H2Owater + photonslight energy → [CH2O]carbohydrate + O2oxygen + H2Owater

Walqixxummaan kun bishaan walqixxummaa ifaa irratti hundaa'ee fi bu'aa walqixxeessaa ifaa irratti kan hundaa'e akka ta'e cimsa, garuu mooliikii bishaanii n kallattii lamaaniin walqixxaata walqixxee ni kenna:

CO2carbondioxide + H2O water + photonslight energy → [CH2O]carbohydrate + O2 oxygen

Adeemsi biroo gahee dhiyeessii elektiroonii keessatti kompaawundoota biroo (kan akka arsenaayitii ) bishaan bakka bu’u; fakkeenyaaf maaykiroobii tokko tokko ifa aduu fayyadamuun arsenaayitii gara arsenaayitiitti oksaayidii gochuuf : Hima walqixaa walnyaatinsa kanaa:

CO2carbondioxide + (AsO3−3)arsenite + photonslight energy → (AsO3−4)arsenate + COcarbonmonoxide(used to build other compounds in subsequent reactions)