Biqilaa
Biqiltoonni micirjirtiiwwan lubbiyyedduu ta’anii Jaariftina gaggeessaniidha. Biqiltootni cichaa lubbiyyoo seeluloosii irraa ijaarame qabu. dibamagarrissa waan qabaniif adeemsa jaariftinaan nyaata isaanii qopheeffatu. Kanaafuu, qopheessitoota (awutootiroofota) jedhamu.Isaanis Lubbu qabeeyyii mootummaa biqiltoota umaniiidha.Fakkeenya biqiltootaa kan ta’an saaphuyyee, liivarwoortii, kaarrolee, gurbii, mukkeen gurguddoo akka: birbirsa, waddeessa, Ejarsaa, baddeessaa; Midhaan akka garbu, qamadii, Xaafii fi kan kana fakkaataniidha.
Rammaddii Xinjiree[gulaali | lakkaddaa gulaali]
Seenaa rammadii[gulaali | lakkaddaa gulaali]
Aristootil lubbu qabeeyyii hunda biqiltootaa fi bineensota gidduutti qoode. Mootummaan biqiltootaa yeroo ammaa sirna ammayyaa ramaddii keessatti mootummoota keessaa isa tokkodha. Aristootil biqiltoonni akka kannen hin sochonee jedheen. Sirna Kaaroolos Liinaas keessatti gareen kun mootummaa biqiltootaa (afaan Laatiin: Vegetabilia) achiis (afaan Laatiin: Plantae) jedhamee kan waamamu yoo ta’u, bineensonni ammoo naannoo mootummaa biraa kan Liinaas mootummaa bineeldoota jedhee waamu qabatanii turan, garuu yeroo sanaa kaasee garagarummaan mootummaa biqiltootaa kessaatti mul’atee gareewwan biqiltoota dhugaa wajjin wal hin qabanne of keessaa qaba.Kanaaf yeroo muraasa booda fangasii fi gareewwan saaphaphuu mootummaa biqiltootaa irraa adda baafamanii mootummaa adda ta’etti galfaman. Haa ta’u malee, fangasii fi saaphaphuu ammallee amaloota niqilootaa hedduu akka qaban ilaalama.
Ramadii Ammayyaa[gulaali | lakkaddaa gulaali]
| Murna | Roomaa | Mana jireenyaa | Garaagarummaa dhuunfaa | Lakkoofsa sanyii |
|---|---|---|---|---|
| Biqiltoota Gaafukkee | Antooserootofaayitaa | Idil-addunyaa | Duukaa gaanfa malee dhalate, gaanfa hin qabne | 100-300+ ta'a |
| saaphuyyee/waabara | Bryophyta | Idil-addunyaa | Perpetual damee hin qabne duke interest, hundee hin qabne | Gara bara 12000 |
| Saphaphuu bishaa qulqulluu | Charophyta | Bishaan soogidda hin qabne | Gara 1000 | |
| saaphaphuu Magariisa | Chlorophyta | Idil-addunyaa | Gara 7000 | |
| Saayikaadoofaayitaa | Cycadophyta | Chaarjiiwwan | Sanyii duwwaa, gubbaan baala lamaa | 100-200 ta’a |
| Ginkoofaayitaa | Ginkgophyta | Chaayinaa | Muka sanyii duwwaa | 1 qofa |
| Saaphaphuu Cuqulissa | Glaucophyta | Bishaan soogidda hin qabne | 13. 13. | |
| Neetoofaayitaa | Gneetoofaayitaa | Biyyoota tokko tokko | Muka sanyii hin qabne, mukaa | 70. 70. |
| Ulsaaphuyyee/waabara | Lycophyta | Idil-addunyaa | Taableetii shenda tokko qofa | 1290 irratti |
| Biqiloota Daraaraa | Maagnooliyoofaayitaa | Idil-addunyaa | Daraaraa, firii, baala mukaa | 300,000 ta'a |
| Elama tiruu | Hepatophyta | Idil-addunyaa | Dhala duukaa bara baraa, damee hin qabne ; Gogaa hin qabdu | Gara 9000 |
| Geeda biilalaawaa | Pinophyta
Coniferophyta |
Idil-addunyaa | Sanyii midhaanii, muka shendama | 629 irratti kan argamu |
| Karroolee | Monilophyta | Idil-addunyaa | Qoricha seeliin daddarbu inni jalqabaa, shendama | Gara 9000 |
| Saaphaphuu Diimaa | Roodoofaayitaa | Idil-addunyaa | Gara 7000 | |
| Waliigala: 14 |
Tirannoo[gulaali | lakkaddaa gulaali]
Biqiltoonni waggoota miliyoonaan lakkaa’aman keessatti tirachaa kan dhufan yoo ta’u, bifa adda addaatiin adda adda ta’anii naannoo adda addaatti madaqaniiru. Saaphaphuu magariisaa wajjin hidda latiinsa waloo kan qaban yoo ta’u, jijjiirama tirannaa keessa darbanii caasaa addaa walhormaataa, xuuxxuu soorataa fi bakka xiinnaanaawaa(ecological) adda addaatti madaquuf gargaaru horataniiruBiqiltoonni lafaa jalqabaa bara Ordovician keessa kan mul’atan yoo ta’u, tilmaamaan waggoota miliyoona 450 dura. Biqiltoonni jalqabaa kun sadarkaa gurmaa’ina isaanii kan biroofaayitaa(Gossaaphuyyee) wajjin walfakkaatu kan qaban yoo ta’u, isaanis moosii(saaphuyyee) fi liverwort(elamaa tiruu) kan dabalatudha. Haa ta’u malee, ragaaleen akka agarsiisanitti biqiltoonni walxaxaa waggoota miliyoona 1000 oliin dura dagaagan ta’uu danda’u.
Bara baraafannoo Silurian, naannoo waggoota miliyoona 420 dura, biqiltoonni lafaa jalqabaa adda adda ta’uu jalqaban. Hafteewwan gossaaphuyyee, gurmuu saaphuyyee, fi karroolee bara kanaa argameera. Yeroon jalqabaa Devonian anatoomii seelii bal'aa biqiltoota Rhynie chert keessa jiran kan eege yoo ta'u, caasaa isaanii yeroo sanaa irratti hubannoo kenneera.Dhuma bara divooniyaanii irratti, hidda, baala fi muka sadarkaa lammaffaa orgaanizimoota geeda(tree) fakkaatanii kan akka Archaeopteris keessatti argaman dabalatee, biqiltoota ammaa irra caalaan isaanii bu’uuraa mul’ataniiru. Bara Kaarboonifeeros naannoo margaa kan moosii gurmuu fi fardeegee(horsetail) ol’aantummaa qabu keessatti bosonni akka guddatan agarsiise. Yeroon kun biqiltoota sanyii jalqabaa kan ta’an jiiminoospermii jalqabaa mul’achuu isaaniis agarsiisa.
Taatee dhabamsiifamuu Permo-Triassic naannoo waggoota miliyoona 250 dura mudate hawaasa biqiltootaa irratti dhiibbaa guddaa geessiseera. Haa ta’u malee, jijjiirama biqiltoota daraaraa (angiosperms) bara Tiyaasikii, tilmaamaan waggoota miliyoona 200 duraaf, haala mijeesse. Biqiltoota daraaraan madaqfamuun madanaa bara Kiriitaasiis baayyee saffisaa waan tureef Chaarlis Daarwiin "iccitii jibbisiisoo" jedhamee waamame. biqiltoonni bilaalawaa(koonifarasii) yeroo barafatoo Triassic adda adda kan turan yoo ta’u, biqiltoota Jurassic keessatti ol’aantummaa qabaatan.
faayiloojinii[gulaali | lakkaddaa gulaali]
Gama faayiloojiniitiin qorannoon dhiheenya kana bara 2019 gaggeeffame ragaa jiinoomii fi tiraanskriiptoomii gosoota biqiltoota 1,153 irraa argame irratti hundaa’uun ramaddii bal’aa yaada dhiyeesse. Garee biqiltoota adda addaa garee guddaa Biqiloota warbiyyaa (Archaeplastida) keessaa adda baaseera, isaanis Rhodophyta (saphaphuu diimaa), Glaucophyta(Saaphaphuu Cuqulissa), Chlorophyta (saaphaphuu magariisa), fi biqiltoota lafaa (embryophytes) dabalatee. Biqiltoonni lafaa kanneen akka Gossaaphuyyee (saaphuyyee(moss), elamaa tiruu (liverworts), fi Gaafukkee(hornworts)), lycophytes (gurmuu saphuyyee), kaarroolee, gymnosperms (Geeda biilalaawaa), fi angiosperms (biqiltoota daraaraa ).
Xiinqaama[gulaali | lakkaddaa gulaali]
Caasaa Lubbiyyoo Biqilootaa[gulaali | lakkaddaa gulaali]
Lubbiyyoon biqiltootaa amala addaa lubbiyyoo yuukaariyootii biroo (kan akka bineeldotaa) hin qabne qabu. Isaan keessaa vaakiyuulii(buufanyee) giddugaleessaa guddaa bishaaniin guutame, caasmagarrroo (kilooropilaastii) fi cicha lubbiyyoo cimaa socho’aa ta’ee fi sabaga lubbiyyoon ala jiru kan dabalatudha. Cicha lubbiyyoo irra caalaa seeluloosii irraa kan hojjetame yoo ta'u, lubbiyyoowan biqiltootaa osoo hin dhohin bishaaniin akka dhiita'an taasisa. buufanyeen lubbiyyoo hamman akka jijjiiramu kan taasisu yoo ta’u, hammi saayitoopilaasmii(kalloo areeroo) akkuma jirutti akka turu taasisa
Caasaa[gulaali | lakkaddaa gulaali]
Biqiltoonni baay’een isaanii lubbiyyoo hedduu qabu. lubbiyyoon biqiltootaa gara gosoota lubbiyyoo hedduutti adda bahuun, gummeewwan akka faaggeee(vaaskulaarii) kan akka zaayilamii( bishaalbuu) fi filooyimii(Qasamsoora) addaa ujummoo baala fi hidda baala qaban, akkasumas qaamolee dalagaa fiiziyoloojii adda addaa qaban kan akka hundee bishaanii fi albuuda xuuxuu, hidda deeggarsaa fi bishaan geejjibsiisuu fi walnyaatamuu uumuu molakiyuulota, baala footosintesis, daraaraa immoo walhormaata.