Biqilaa
Biqiltoonni lubbu qabeeyyii lubbiyyedduu ta’anii qophifa gaggeessaniidha. Biqiltootaa cichaa lubbiyyoo seeluloosii irraa ijaarame qabu. dibamagarrissa waan qabaniif adeemsa qophifaan nyaata isaanii qopheeffatu. Kanaafuu, qopheessitoota (awutootiroofota) jedhamu.Isaanis Lubbu qabeeyyii mootummaa biqiltoota umaniiidha.Fakkeenya biqiltootaa kan ta’an moosii, liivarwoortii, kaarrolee, gurbii, mukkeen gurguddoo akka: birbirsa, waddeessa, Ejarsaa, baddeessaa; Midhaan akka garbu, qamadii, Xaafii fi kan kana fakkaataniidha.
Rammaddii Xinjiree[gulaali | lakkaddaa gulaali]
Seenaa rammadii[gulaali | lakkaddaa gulaali]
Aristootil lubbu qabeeyyii hunda biqiltootaa fi bineensota gidduutti qoode. Mootummaan biqiltootaa yeroo ammaa sirna ammayyaa ramaddii keessatti mootummoota keessaa isa tokkodha. Aristootil biqiltoonni akka kannen hin sochonee jedheen. Sirna Kaaroolos Liinaas keessatti gareen kun mootummaa biqiltootaa (afaan Laatiin: Vegetabilia) achiis (afaan Laatiin: Plantae) jedhamee kan waamamu yoo ta’u, bineensonni ammoo naannoo mootummaa biraa kan Liinaas mootummaa bineeldoota jedhee waamu qabatanii turan, garuu yeroo sanaa kaasee garagarummaan mootummaa biqiltootaa kessaatti mul’atee gareewwan biqiltoota dhugaa wajjin wal hin qabanne of keessaa qaba.Kanaaf yeroo muraasa booda fangasii fi gareewwan saaphaphuu mootummaa biqiltootaa irraa adda baafamanii mootummaa adda ta’etti galfaman. Haa ta’u malee, fangasii fi saaphaphuu ammallee amaloota niqilootaa hedduu akka qaban ilaalama.
Ramadii Ammayyaa[gulaali | lakkaddaa gulaali]
| Murna | Roomaa | Mana jireenyaa | Garaagarummaa dhuunfaa | Lakkoofsa sanyii |
|---|---|---|---|---|
| Biqiltoota Gaafukkee | Antooserootofaayitaa | Idil-addunyaa | Duukaa gaanfa malee dhalate, gaanfa hin qabne | 100-300+ ta'a |
| saaphuyyee/waabara | Bryophyta | Idil-addunyaa | Perpetual damee hin qabne duke interest, hundee hin qabne | Gara bara 12000 |
| Saphaphuu bishaa qulqulluu | Charophyta | Bishaan soogidda hin qabne | Gara 1000 | |
| saaphaphuu Magariisa | Chlorophyta | Idil-addunyaa | Gara 7000 | |
| Saayikaadoofaayitaa | Cycadophyta | Chaarjiiwwan | Sanyii duwwaa, gubbaan baala lamaa | 100-200 ta’a |
| Ginkoofaayitaa | Ginkgophyta | Chaayinaa | Muka sanyii duwwaa | 1 qofa |
| Saaphaphuu Cuqulissa | Glaucophyta | Bishaan soogidda hin qabne | 13. 13. | |
| Neetoofaayitaa | Gneetoofaayitaa | Biyyoota tokko tokko | Muka sanyii hin qabne, mukaa | 70. 70. |
| Ulsaaphuyyee/waabara | Lycophyta | Idil-addunyaa | Taableetii shenda tokko qofa | 1290 irratti |
| Biqiloota Daraaraa | Maagnooliyoofaayitaa | Idil-addunyaa | Daraaraa, firii, baala mukaa | 300,000 ta'a |
| Geeshee tiruu | Hepatophyta | Idil-addunyaa | Dhala duukaa bara baraa, damee hin qabne ; Gogaa hin qabdu | Gara 9000 |
| Geeda biilalaawaaSany-qulloo | Pinophyta
Coniferophyta |
Idil-addunyaa | Sanyii midhaanii, muka shendama | 629 irratti kan argamu |
| Karroolee | Monilophyta | Idil-addunyaa | Qoricha seeliin daddarbu inni jalqabaa, shendama | Gara 9000 |
| Saaphaphuu Diimaa | Roodoofaayitaa | Idil-addunyaa | Gara 7000 | |
| Waliigala: 14 |