Aroomaatawaa

Moleekiyuuliin beenziinii keemikaalota hadisoo keessaa isa salphaadha.

Keemistirii keessatti jechi aroomaatikii ykn hadasoo jedhu amala keemikaalaa molakiyuuliin caasaa marsaa uumuu agarsiisa. Akkaataa idileetti, qubeellaan kun rogjahee yoo ta’u, atoomota kaarboonii ja’a walitti hidhaman kan of keessaa qabu yoo ta’u, tokkoon tokkoon atoomii kaarboonii atoomii haayidiroojiinii wajjinis kan hidhameedha. Moleekiyuuliin hadasoo salphaan beenziinii yoo ta’u, unkee keemikaalaa (C6H6) qaba.

Tayyiin kun kan uumamu elektiroononni bilisaan naannoo qindaa’ina geengoo atoomotaa, hidhoo koovaaleentii tokkoo fi lama gidduutti wal jijjiiruun. Dabalataan qulqulleessuuf, hidhoowwan kun akka walmakaa hidhoo tokkoo fi lama gidduutti ilaalamuu waan danda’aniif, hidhoonni tokkoon tokkoon isaanii gingilchaa keessa jiran kanneen biroo wajjin walfakkaata. Yaadni waliigalaa gilgaalota urgooftuu kun kan yaadame Kekulé. Yaad-rimeen beenziinii caasaa reezonaantii lama kan of keessaa qabu yoo ta’u, isaanis bakka wal jijjiiran hidhoo tokkoo fi lamaa bakka bu’u. Benzene "cyclohexa-1,3,5-triene," molakiyuulii yaadiddama caalaa tasgabbaa'aa dha.

Xiyyaan mataa lama qabu asitti adeemsa qaammakoo(resonance) bakka bu’a. Ji’oomeetiriidhaan beenziiniin rogjahee sirriidha. Walumaagalatti, hidhni C=C hidhoo C-C caalaa gabaabaa waan ta’eef, dheerinni hidhoo C-C waan socho’uuf caasaan lamaan burjaaja’uu hin qaban.

Bakka bu’iinsi fooyya’aan gilgaala beenziinii geengoo bakka dhangala’aan elektiroonii hidhoo pi irraa argamu jalaa fi gubbaa gingilchaa irratti raabsameedha. Bakka bu’iinsi gilgaala kun dhangala’aa elektirooniksii gilgaala keessa jiru bakka bu’uu irratti fooyya’aadha.

Amaloota kompaawundoota hadasoo

Kompaawundootni hadasoon baay’een isaanii amaloota armaan gadii qabu:

1. Sirna Elektiroonota paayii alhornagaawaa(delocalized): Sirna elektiroonota paayii alhornagaawoo ta’anii fi hidhoo tokkoo fi lama gidduutti wal jijjiiran qubeellaa keessatti qabu.
2. Caasaa Diriiraa: Isaan diriiraa waan ta’aniif, wal-irra bu’iinsa bu’a qabeessa p-orbitaalotaa ni hayyamu.
3. Yoo xiqqaate qubeellaa tokko of keessaa qaba.
4. Lakkoofsi elektiroonota paayi bakka bu’e 4n + 2 yoo ta’u, “n” lakkoofsa gilgaalota kompaawundii urgooftuu uumuu wajjin walqixa. Kun seera Hückel jedhamuun beekama .