Safuu

Wikipedia irraa
Gara kallatti ce'i Gara barbaadutti ce'i

Safuun hariiroo uumaa fi uumama jiddutti gochoota ta'uu qabaniifi kan ta'u hin qabne seera adda baasuudha. Safuun kanneen akka quxisuufi hangafa, ilmaani fi warra, ofiifi nama biraa jidduu kabajni jiraatuudha. Safuun yeroo akka cidhaa, Gadaa, ayyaanaa, lolaa, nyaataa fi gochoota biroo keessatti seera itti raawwatani.

Oromo biratti, safuun kan Waaqaati. Nama safuu cabse dhukkubsachu, maraatu, maseenu, nagaa dhabu isa mudata jedhame amanama. Oromoon wanta qaanyi yoo arge ykn waan Waaqni qofa beeku gaafa gaafatame safuu jedha.

Waaqeffannaan akka amanutti, safuun kan dhala namaafi uumamaaf kenname jalqabaa kaaseeti. Waaqni uumama yeroo uume, Safuus wajjin uume. Dhalli namaas Safuu jalqabaa kanaan buluu eegale; ittiin buluun duubattis fakkeeffannaa Safuu kanaan seera tumatee walis ta’ee, uumama qajeelchuu eegale. [1][2]

Maqaa kabajaa[gulaali | lakkaddaa gulaali]

Kanas ilaali: Maqaa kabajaa Jimmaa

Safuu Oromoo keessaa tokko maqaa kabajaan nama waamuudha. Maqaa Kabajaan hawaasa Oromoo garagaraa biratti haala adda addaan kennama. Baayyinaan ummata Oromoo Shawaa biratti, namoota ilmoo hinqabne yeroo baay’ee maqaa farda inni yeroo heddu yaabbatuun waamuu. Akkasuma gaafa cidhaa, ganama misirroodhaaf maqaan kabajaa kennuun ummata Oromoo jimmaa biratti baayyinaan beekkamaadha. Gaafa ilmo horan, maqaa ilmoo irratti hundaa'un maqaan kabajaa haadha fi abbaaf kennama. Gaafa nama guddaa waaman, nama hiriyyaa abbaa sii ta'un adeeroo nama hiriyyaa haadhaa sii ta'un haboo ykn immoo isin jedhu.

Kanas ilaali[gulaali | lakkaddaa gulaali]

Wabii[gulaali | lakkaddaa gulaali]

  1. "Safuu". etd.aau.edu.et. 
  2. Edesa.pdf "QAACCESSA SIRNA WAAQEFFANNAAFIFAYYADAMA AFAANII WARRA KALLACHAALLEE: GODINA SHAWAALIXAA AANAA DAANNOO". etd.aau.edu.et.