Leenca

?Leenca
Odeeffaannoo
baalaaf saaxilamaa (VU)
odeeffannoo saayinsaawaa
mootummaa: Bineeldoota (Animalia) Murna: lafee qabeeyyii (Chordata) Gita: hoosiftoota (Mammalia) Tartiiba: Sooratto Foonii (Carnivora) Warra: Bashurreyyii Felidae Qaccee: Deeroowwan Panthera Sanyii: Leenca P. leo
Moggasa magaslamee
''Panthera leo'' (Linnaeus, 1758)

Leenci (Panthera leo) bineensota gurguddoo gootummaa fi humna isaaniitiin beekaman keessaa sadarkaa duraa irratti argama. Leenci mootummaa Bineeldootaa, murna Lafee qabeeyyii, gita hoosiftootaa, tartiba soorattoo foonii, fi warraa bashurreeyyii keessaa tokko. Qaccee Deeroowwanii (Panthera) jalatti kan ramadamu yoo ta'u, sanyiiwwan adurree gurguddoo kanneen akka qeerransaa, jawwee, fi harimau wajjin fira dhiigaati. Leenci sanyiiwwan adurree gurguddoo keessaa amala addaa qaba; innis amala hawaasummaa cimaa agarsiisuun gareedhaan jiraachuudha. Akkasumas, Leenci kormaanis ta’e dhaltuun barooduu danda’uu isaaniitiin beekamu, sagaleen isaanii kiiloo meetira hedduutti dhaga'amuu danda'a.

Leenci tana dura ardiilee Awurooppaa, Eeshiyaa fi Afriikaa keessa bal'inaan jiraataa ture. Ammaan tana garuu irra caalaan isaanii biyyoota Afriikaa Sahaaraa gadii keessatti qofa daangeeffamee jira. Gareen leencaa muraasni immoo bosona Gir kan biyya Hindii keessatti argama. Waggoota digdaman darban keessatti, lakkoofsi leencaa sababa lafa jireenyaa dhabuu, wal-dhabdee namaa wajjinii, fi adamsii seeraan alaa irraan kan ka'e %30-%50 akka gad bu’e qorannoon ni mul’isa. Haala ammaa kanaan yoo itti fufe, leenci bineensota gurguddoo kanneen badaa jiran keessaa tokko ta'uun isaa baayyee yaaddessaadha.

Amaloota Qaamaa

File:Lion cub in the Masai Mara National Reserve, Kenya.jpg

Ilmoo leencaa Maasaay Maaraa, Keeniyaa keessatti.

Leenci qaama jabaa fi maashaa cimaa qabuun beekama. Qaamni isaa rifeensa gabaabaa, haphii, fi halluu daalacha-keelloo qabuun haguugama. Halluun kun naannoo margaa fi mukkeetii keessatti akka dhokatu isa gargaara. Eegeen isaa dheeraa yoo ta’u, fiixee irratti rifeensa yabbuu gurraacha qaba. Irgi leencaa akka malee jabaadha, irgarraayis ilkaan jajjabaa 30 kan foon kukkutuufi lafee caccabsuuf mijaa'an qaba. Leenci harka furdaa fi qeensa qara qabu qaba, kunis adamsuu fi ofirraa ittisuuf isa gargaara. Akkaataan uumama lukaa fi harka isaa utaalchaaf akka mijaahu godhameeti kennameef; leenci tokko yeroo tokkoon meetira 10 ol utaaluu danda’a.

Garaagarummaan saalaa leenca keessatti ifatti mul'ata (sexual dimorphism). Leenci kormaan qaamaan kan dhalaa irra guddaadha, ulfaatinni isaa 150–250 kg ta'a. Mallattoon isaa inni guddaan gaanfura (mane) isaa kan mataa, morma, fi laphee isaa haguugee argamudha. Gaanfurri kun diimaa-magaala irraa kaasee hanga gurraachaatti halluu adda addaa qabaachuu danda'a. Guddinni fi halluun gaanfuraa fayyaa, umurii, fi humna kormichaa agarsiisa, akkasumas yeroo lolaa morma isaa miidhaa irraa ittisa. Leenci dhaltuun immoo qaamaan xiqqoo (120–182 kg) yoo taatu, gaanfura hin qabdu. Qaamni ishee salphaan fi ariifata qabu kun adamsaaf caalaatti mijaa'aadha.

Jireenya Hawaasummaa fi Garee

Leenci gosa adurree guddaa keessaa amala hawaasummaa addaa qaba. Yeroo hedduu gareedhaan jiraata, gareen kunis ruumicha (pride) jedhama. Ruumichi tokko miseensota 5 hanga 30, yeroo tokko tokko immoo hanga 40 of keessaa qabaachuu danda'a. Miseensonni garee kanaa irra caalaan leencota dhalaa kanneen fira dhiigaa ta'an, ilmoolee isaanii, fi kormoota muraasa (1 hanga 4) ta'anidha. Leenconni dhalaa garee keessatti dhalatan yeroo baayyee jireenya isaanii guutuu garee sana keessatti dabarsu. Kormoonni dargaggoonni garuu yeroo umuriin isaanii waggaa 2-3 ga'u garee keessaa ari'amu.

Garee keessatti, hojiin qoodamee hojjetama. Leenconni dhalaa adamsa irratti gahee guddaa qabu. Isaan gareen ta'uun, tooftaa adda addaa fayyadamuun bineeldota gurguddoo kan akka gafarsaa, satawwaa, fi roobii adamsu. Tokkummaan adamsuu kun carraa milkaa'ina isaanii guddisa. Akkasumas, kunuunsa ilmoolee irratti wal gargaaru. Leenci kormaan immoo dalagaan isaa inni guddaan naannoo (territory) garee sanaa eeguudha. Naannoon kun bal'inaan iskuweer kiiloo meetira 20 hanga 400 ta'uu danda'a. Kormaan baroodaan, fincaan facaasuun, fi otooletaan daangaa isaa mallatteessa. Kormoota alagaa gareetti dhihaatan wajjin lola cimaa gochuun garee isaa ittisa.

Wal-Hormaata fi Kunuunsa Ilmoolee

File:Lioness and cub in the Serengeti.jpg

Leenca dhaltuu ilmoo ishee kunuunsaa jirtu.

Leenci tokko walqunnamtii hormaata geggeessuudhaaf waggaa sadii ykn afur guutuu qaba. Rimayni leencaa hanga guyyoota 110 (ji'a 4) tura. Haati takkas yeroo tokkoon ilmoolee 1 hanga 6 dhaluu dandeessi. Ilmooleen dhalatan kunis gaafa duraan dhalatan ijaan waa argu hin danda’an, akkasumas ulfaatina xiqqaa (1.2–2.1 kg) qabu. Haati ilmoolee ishee torbanoota ja'a hanga saddeetiif iddoo dhoksaa ta'etti kunuunsiti. Kanniin keessaa walakkaa qofatu guddatee bakka gaha. Kan hafan garuu beelaan, dhukkubaan, ykn bineensota akka waraabessaa fi qeerransaatiin nyaatamanii du'u.

Yeroo kormaan haaraan garee tokko qabatu, yeroo baayyee ilmoolee kormaa duraanii ni ajjeesa. Amalli kun fedhii dhalaa gara hormaataatti saffisaan deebisuun, sanyii ofii isaa dabarsuuf isa gargaara. Haawwonni garee tokko keessa jiran yeroma wal fakkaataatti waan ilmoo dhalaniif, ilmoolee haadha biraatis yoo taate kunuunsanii mucha hoosisanii guddisu (communal care). Ilmooleen hanga ji'a 6-7 guutanitti mucha hodhuu isaanii itti fufu, garuu ji'a 3 irraa eegalanii foon soorachuu jalqabu. Hanga waggaa lamaatti, mala adamoo maatii isaanii irraa baratu.

Nyaata fi Adamsa

Leenci soorataa foonii isa guddaadha (apex predator). Nyaanni isaa irra caalaan hoosiftoota giddu-galeessaa fi gurguddoo kan akka gafarsaa, satawwaa, roobii, fi karkarrooti. Yoo nyaanni gurguddaan dhabame, hoolaa, re'ee, allaattii, fi munyuuqes ni soorata. Akka gareetti adamsuu isaaniitiin beekamu, keessattuu bineeldota gurguddoo yeroo adamsan. Leenconni dhalaa wal-qindoominaan, tooftaa marasanii kiyyeessuun, bineensa adamsan sana ari'anii gara iddoo leenca dhokatee eeguutti fidu. Kormaan yeroo tokko tokko adamsa irratti hirmaatus, sababa ulfaatina qaama isaatiif, irra caalaan carraa argametti fayyadamee soorata.

Erga bineensi adamsamee ajjeefamee booda, garee keessatti sirni soorachuu jira. Kormaan yeroo hunda dura soorata. Itti aansuun dhalaawwan, dhuma irratti immoo ilmooleetu soorata. Wal-dorgommiin nyaataa cimaa waan ta'eef, yeroo beelaa ilmooleen carraa lubbuun turuu xiqqaa qabu. Leenci foon kg 7 hanga 10 guyyaatti soorachuu danda'a. Dabalataanis, leenconni raqa nyaachuu irraas duubatti hin deeman, akkasumas bineensota akka waraabessaa irraa nyaata saamu.

Diina Uumamaa fi Wal-dhabdee Namaa wajjin

Leenci mootii bosonaa waan ta'eef, bineensi isa adamsuuf deemu hin jiru. Garuu waraabessi gareen yoo socho'u, ilmoolee leencaa miidhuu ykn leenca kophaa isaa jiru irratti lola kaafachuu danda'a. Sattawwaa fi Arbi ofirraa ittisuuf jecha leenca miidhuu ykn ajjeesuu danda'u. Diinni jabaan leencaa garuu ilma namaati. Gariin namaa akka aadaatti gootummaa ofii mul’isuuf jecha ajjeesa. Gariin ammoo beelada manaa isaa irraa eeguuf ajjeesa. Wal-dhabdeen kun lakkoofsi leencaa akka gad-bu'uuf sababa guddaadha.

Leenci ilma namaa nyaatuuf jedhee hin adamsu. Garuu bosona keessaa wayta waan sooratu dhabu, ykn yoo dulloomee/madaa'ee adamsuu dadhabe, gara baadiyyaa lafa namni jiraatu seenee beeyladoota manaa fi yeroo tokko tokko nama adamsa. Akka guutuu addunyaatti waggaa waggaan leenci ilma namaa miidhuu fi ajjeesuu isaa ni gabaafama, keessattuu biyya Taanzaaniyaa keessatti.

Leenca Adii

Leenca Adii.

Leenci adiin sanyii addaa odoo hin taane, gosa leencaa kan jijjiirama sanyii (genetic mutation) "leucism" jedhamuun halluu gogaa fi rifeensa isaa adiitti jijjiiramedha. Kun albiinoo (albino) irraa adda; ijji fi funyaan leenca adii halluu idilee qaba. Isaanis naannoo Timbavati kan Afriikaa Kibbaatti argamu keessatti uumamaan argamu. Halluun isaanii adii kun bosona keessatti dhokachuuf waan isaan rakkisuuf, carraan lubbuun turuu isaanii xiqqoodha. Har'a, irra caalaan leencota adii paarkiiwwan eegumsaa keessatti kunuunfamanii argamu.

Eegumsa Leencaa

Har'a akka addunyaatti leenci bineensota badaa jiran keessatti galmaayee jira. IUCN (International Union for Conservation of Nature) sadarkaa "VU" (Vulnerable - kan miidhamaaf saaxilame) jedhu kenneefii jira. Lakkoofsi leencaa bosona keessa jiru 20,000 qofa akka ta'e tilmaamama. Rakkooleen gurguddoon:

• Lafa Jireenyaa Dhabuu: Babal'inni qonnaa fi magaalaa lafa leenci adamsu fi keessa jiraatu dhiphiseera.
• Wal-dhabdee Namaa Wajjin: Leenconni beelada manaa waan nyaataniif, qotee bultootaan ajjeefamu.
• Adamsa Seeraan Alaa: Gogaa, ilkaan, fi lafee isaatiif adamsama.

Biyyoonni Afriikaa hedduun paarkiiwwan seenaa uumuun, turizimii jajjabeessuun, fi hawaasa naannoo wajjin hojjechuun leenca eeguuf carraaqqaa jiru. Milkaa'inni hojii eegumsaa kanaa jiraachuu mootii bosonaa kanaaf murteessaadha.