Baaddiraa

Shanyiitiin ykn Baaddirri (Afaan Ingliiziin: chromosome) maraa wantootaa dhaala sanyii, irra caalaa DNA, lubbuu qabeenyii keessatti argamudha. Shanyiitiileen tambii(nucleus) lubbiyyoo keessatti argamu. Isaanis akkaataa adda addaatiin ofuma isaaniitiin kan argaman osoo hin taane, micirjirtoota tambii dhugaa of keessaa qaban keessatti burqatota caasaa hedduu histoonii jedhaman waliin cimdaa'eedha. Burqatoonni kun burqatota biroo waliin ta’uun, adeemsa haqaaruufi dachaasuu hidda DNA akka kirrii walxaxaa ta’ee akka hin dheeranneef haala mijeessa. Shanyiitiin caasaa kirrii ykn liilana fakkaatu kan tambii keessatti argamu yoo ta’u, kunis odeeffannoo dhaala sanyii dhaloota tokko irraa gara dhaloota biraatti kan geessudha. Hirama lubbiyyoo, dhaalmaya, garagarummaa, foloqa, suphaa fi haaromsa keessatti gahee olaanaa qabu.

Shanyiitiileen akka idileetti shifargaa ifaa jalatti kan mul’atan yeroo sadarka kurfii hirma seelii qofa (bakka shanyiitiileen hundi bifa isaanii walitti qabameen wiirtuu lubbiyyoo keessatti hiriiran). Kun osoo hin ta’iin dura, tokkoon tokkoon shanyiitii sadarkaa S walhora, fi koppiiwwan lamaan seentiroomeeriin walitti makamu, kunis caasaa boca X (fakkii armaan olii), yoo seentiroomeerichi sarara walakkaa irratti argamu, yookaan caasaa harka lamaa, seentiroomeeriin fagotti yoo argameedha. Jaltiiwwaan(copy) walitti makaman Shanyiitiilla obbolaa (sister chromatids) jedhamu . Yeroo meetaafeezii caasaan boca X qabu shanyiitii meetaafeezii jedhama, kunis baay’ee kan walitti qabame waan ta’eef adda baasuu fi qorachuun salphaadha. lubbiyyoo bineensotaa keessatti, shanyiitiileen yeroo addaan baafamuu shanyiitii sadarkaa kolboo keessatti sadarkaa wal-dhiibuu isaanii isa olaanaa irra gahu .

Yeroo saaliramaa fi sana booda walhormaata saalaatiin irra deebiin walitti makamuun shanyiitii garaagarummaa dhaalsanyii keessatti gahee guddaa qaba . Caasaaleen kun dogoggoraan yoo too’ataman, adeemsa tasgabbii dhabuu shanyiitii fi jijjiirraa jedhamuun beekamuun, seelii balaa maaytootikii keessa darbuu danda’a . Yeroo baay’ee, kun seelii apoptosis akka jalqabu kan godhu yoo ta’u, kunis du’a ofii isaatiif kan geessu yoo ta’u, yeroo tokko tokko garuu jijjiiramni seelii keessatti uumamu adeemsa kana gufachiisa, kanaanis guddina kaansarii fida .

Tokko tokko jecha shanyiitii jedhu hiika bal’aa ta’een fayyadamu, kutaalee kiroomaatinii dhuunfaa ta’an seelii keessatti, maaykirooskoopii ifaa jalatti mul’atanis ta’e hin mul’anne agarsiisuuf. Kaan immoo yaad-rimee kana miira dhiphoo ta’een fayyadamu, yeroo qoqqoodinsa seelii kutaalee dhuunfaa kiroomaatinii, sababa kondensashinii olaanaatiin maaykirooskoopii ifaa jalatti mul’atan agarsiisuuf.

Seenaa Argannoo

Jalqaba Daawwannaa

Argannoon shanyiitii guddina maayikirooskooppii jaarraa 19ffaa wajjin hidhata cimaa qaba. Saayintistoonni yeroo jalqabaaf caasaalee wirmaata keessatti yeroo hirma seelii mul'atan daawwachuu eegalan. Bara 1842, Karl Wilhelm von Nägeli caasaalee akka ulee xixiqqoo seelii biqiltootaa keessatti argaman kan jalqaba daawwate ta'us, gahee isaanii hin hubanne.

Maqaa Moggaasuu fi Hubannoo Jalqabaa

Jechi "Chromosome" jedhu kan uumame saayintistii Jarmanii, Heinrich von Waldeyer, irraa bara 1888ti. Jechi kun Giriikii irraa dhufe: chrōma (χρῶμα, "halluu") fi sōma (σῶμα, "qaama"). Maqaan kun kan moggaafameef, caasaaleen kunniin halluuwwan addaa kanneen seelii qorachuuf oolanetti yeroo dibaman, ifatanii waan mul'ataniifi. Yeroo kana keessa, saayintistoonni akka Walther Flemming adeemsa maayitoosisii (mitosis) sirnaan qorachuun, akkaataa shanyiitiin itti of baay'isee gara seelota intalaatti addaan hiramu ifa baasan.

Gahee Dhaalmayaa Mirkanaa'uu

Jalqaba jaarraa 20ffaa keessatti, ragaan shanyiitiin odeeffannoo dhaalaa baachuu isaa mirkaneessu cimee dhufe. Hojiin Gregor Mendel kan seera dhaalmayaa ibsu erga deebi'ee argamee booda, saayintistoonni Theodor Boveri fi Walter Sutton walabaan ta'uun, amalli shanyiitii yeroo meeyoosisii kan amala "yuunitiiwwan" dhaalmayaa Mendel ibse wajjin walfakkaata jedhan. Kunis Yaadiddama Shanyiitii Dhaalmayaa (Chromosomal Theory of Inheritance) jedhamuuf bu'uura kaa'e. Yaaliiwwan Thomas Hunt Morgan tisiisa "fruit fly" irratti gaggeesse, jeneetikiin addaa shanyiitii addaa irratti argamuu isaa mirkaneessuun, yaadiddama kana guutummaatti cimse.

Caasaa Shanyiitii

Shanyiitiin yuukaariyootii caasaa walxaxaa qaba.

DNA (Deoxyribonucleic Acid): Maraa dheeraa kan hidhoo dachaa qabu yoo ta'u, odeeffannoo jeneetikii (sanyundeewwan) of keessatti baata.
Pirootiinota Histoonii: Pirootiinota xixiqqoo kan DNA'n irratti of maruudha. DNA'n histoonii irratti maramuun caasaa "niwukiliisoomii" (nucleosome) jedhamu uuma. Kunis DNA dheeraan tambii xiqqoo keessa akka galu gargaara.
Kiroomaatiinii (Chromatin): Wal-makaa DNA fi pirootiinota (irra caalaan histoonii) ti. Yeroo seeliin hin hiramne, kiroomaatiniin akka funyoo faffaca'eetti wirmaata keessa jira.

Caasaa Yeroo Hirma Seelii

Yeroo hirma seelii, shanyiitiin caalaatti walitti cufamee, boca beekamaa shifargaan mul'atu qabaata.

Caasaa Shanyiitii: Shanyiitiilla obboleettii, Hidhfo'aa, fi Teeloomeerii agarsiisu.

Shanyiitiilla Obbolaa (Sister Chromatids): Erga DNA'n of baay'isee booda, koppiiwwan DNA walfakkaatan lama kan uumamanidha. Isaanis hanga sadarkaa anaafeezii ga'utti walitti hidhamanii turu.
Hidhfo'aa (Centromere): Naannoo shanyiitiilla obbolaa lamaan walitti hidhamanidha. Yeroo maayitoosisii, ispiindiliin (spindle fibers) bakka kanatti hidhamuun shanyiitiillota addaan harkisa.
Harka (Arm): Kutaalee shanyiitiillaa kan hidhfo'aa irraa gara bitaa fi mirgaatti diriiranidha. Kutaaleen kun gabaabaa (p arm) ykn dheeraa (q arm) ta'uu danda'u.
Teeloomeerii (Telomere): Fiixee shanyiitiiti. Isaanis shanyiitii manca'a irraa eegu, akkasumas shanyiitonni walitti akka hin maxxanne ittisu. Umurii seelii wajjinis hidhata qabu.

Shanyiitii Ilma Namaa

Seelonni qaama ilma namaa (somatic cells) shanyiitii 46 qabu, kunis cimdii 23 irraa ijaarama. Cimdiiwwan 22 shanyiitii qaamaa (autosomes) yoo ta'an, cimdii 23ffaan immoo shanyiitii saalaa (sex chromosomes) ti. Shanyiitiin saalaa saala nama tokkoo murteessa: durba keessatti XX, dhiira keessatti immoo XY dha. Seelonni wal-hormaataa (gametes - ispeermii fi hanqaaquu) garuu shanyiitii 23 (cimdii malee) qabu. Yeroo rimeeyni uumamu, ispeermiin (23) fi hanqaaquun (23) walitti makamuun, zaayigootiin shanyiitii 46 qabu uumama.

Dalagaalee Shanyiitii

Odeeffannoo Dhaalaa Kuusuu: Dalagaan isa guddaan odeeffannoo jeneetikii guutuu orgaanizimii tokkoof barbaachisu bifa DNAtiin kuusuudha.
Dhaalmaya Mirkaneessuu: Yeroo hirma seelii (maayitoosisii fi meeyoosisii), shanyiitiin sirriitti of baay'isuun, odeeffannoon dhaalaa osoo hin hir'atin gara seelota haaraatti akka darbu taasisa.
Sochii Sanyundee Too'achuu: Caasaan shanyiitii (akkaataa inni itti cufamee fi baname) sanyundeen kam hojiirra ooluu (expression) akka qabu fi kam hojiirra ooluu akka hin qabne too'achuu keessatti gahee qaba.
Garaagarummaa Uumuu: Yeroo meeyoosisii, adeemsi "qaxxaamuraa" (crossing over) jedhamuun, shanyiitonni homooloogasii kutaalee wal-jijjiiru. Kunis garaagarummaa jeneetikii dhaloota haaraa keessatti uumuuf gargaara.

Rakkoolee Shanyiitii

Jijjiiramni lakkoofsa ykn caasaa shanyiitii rakkoolee jeneetikii cimaa fiduu danda'a.

Aneuploidy: Haala lakkoofsi shanyiitii sirrii hin taanedha. Fakkeenyi beekamaan Daawuun Siindiroonii (Down syndrome), kan namoonni shanyiitii 21ffaa dabalataa tokko (walumaagalatti 3) qabanidha.
Jijjiirama Caasaa: Kunis yeroo kutaan shanyiitii tokkoo caccabee badu (deletion), irra deddeebi'amu (duplication), garagalu (inversion), ykn gara shanyiitii biraatti darbu (translocation) uumamuu danda'a. Rakkooleen kunniin kaansarii dabalatee dhukkuboota hedduuf sababa ta'uu danda'u.