Muuziqaa

Muuziqaa / Kiilola

Kileefii (clef) tiireebilii, mallattoo beekamaa muuziqaa keessaa isa tokko.
Odeeffannoo Waliigalaa
Damee Saayinsii	Aartiiwwan / Saayinsii Hawaasaa
Yaad-rimeewwan Gurguddoo
Yaad-rimee Ijoo	Yeedaloo, Rukuttaa, Tuuta Sagaleewwanii
Seenaa fi Ogeessota
Ogeessota Gurguddoo	Pythagoras, Mozart, Beethoven, Ali Birra
Hojirra Oolmaa fi Walqabatii
Faayidaa Hojirraa	Bashannana, Aadaa Ibsuu, Walaloo, Ayyaaneffannaa
Dameewwan Walqabatan	Fiiziksii (Acoustics), Xiinsammuu, Walaloo, Oguma Seenaa

Muuziqaan ykn Kiilolli aartii sagalee fi callisuu yeroo keessatti qindeessuun uumamuudha. Innis dhageettii fi miira namaa kakaasuuf jecha elementoota akka yeedaloo, tuuta sagaleewwanii, fi rukuttaa fayyadama. Muuziqaan aadaa dhala namaa hunda keessatti iddoo guddaa qaba; ayyaana, ayyaaneffannaa amantii, walaloo, fi bashannanaaf tajaajila. Uumamni isaa sirna miira qabu (emotional), sammuu namaa bohaarsu (intellectual), fi qaama namaa sochoosu (physical) of keessatti qabata. Innis sagalee qofa odoo hin taane, ergaa fi seenaa dabarsuuf meeshaa humna guddaa qabuudha.

Hiikni muuziqaa aadaadhaa aadaatti garaagarummaa qabaatus, walumaagalatti akka "sagalee qindaa'eetti" fudhatama. Faallaan isaa immoo "waca" (noise) jedhama. Qorannoon waa'ee muuziqaa, uumama isaa, seenaa isaa, fi hiika isaa qoratu xiinmuuziqaa (musicology) jedhama. Xiinmuuziqaan dameewwan aartii, saayinsii, fi falaasamaa of keessatti qabata.

Latiinsa Jechaa

Maqaan aartii kanaa madda adda addaa irraa dhufe:

• Muuziqaa: Jecha Afaan Giriikii mousikē (μουσική) jedhu irraa dhufe. Kunis hiika "aartii Muuzotaa" (art of the Muses) jedhu qaba. Muuzonni dur Giriik keessatti waa'iyyoo aartii fi saayinsii turan. Jechi kun Laatiin, Firaansi, fi Ingiliffa keessa darbee gara Afaan Oromootti dhufe.
• Kiilola: Jecha Afaan Oromoo haadhoo uumameedha. Innis sagalee miidhagaa fi qindaa'aa kan muuziqaa ibsuuf tajaajiluudha. Innis Afaan Oromoo keessatti jecha filatamaa fi aslii uumameedha.

Seenaa Muuziqaa Addunyaa

Seenaan muuziqaa seenaa dhala namaa wajjin kan walqabatuudha.

Bara Durii

Ulullee (flute) Neandertaal, meeshaa muuziqaa addunyaa keessaa isa durii jedhamee amanama.

Muuziqaan osoo barreeffamni hin uumamin dura kan ture yoo ta'u, madda isaa sirriitti beekuun rakkisaadha. Ragaaleen arkooloojii akka agarsiisanitti, meeshaaleen muuziqaa durii kanneen akka ulullee (flute) lafee irraa hojjetaman waggoota 40,000 dura turan. Aadaawwan durii keessatti, muuziqaan sirna amantii, ayyaana, fi hojii waliinii keessatti iddoo guddaa qaba ture. Fakkeenyaaf, Giriikii durii keessatti, muuziqaan walaloo fi tiyaatira wajjin cimaatti hidhata ture. Falsafaan akka Filaatoo fi Aristootil muuziqaan amala namaa tolchuu keessatti gahee guddaa qaba jedhanii amanu turan.

Bara Giddugaleessaa fi Haaromsaa

Bara Giddugaleessaa (500–1400) Awurooppaa keessatti, muuziqaan irra caalaan bataskaana keessatti tajaajila ture. Walleen amantii kan "Gregorian chant" jedhamu bal'inaan beekama. Sirni barreeffama muuziqaa (notation) ammayyaas yeroo kana keessa suuta suutaan guddate. Bara Haaromsaa (1400–1600) keessa, muuziqaan amantii qofaa odoo hin taane, kan bashannanaa fi ayyaanaafis oolu babal'ate. Ogeeyyiin akka Josquin des Prez fi Palestrina muuziqaa sagalee hedduu (polyphony) walxaxaa ta'e uuman.

Bara Baarook, Kilaasikaal, fi Roomaantikii

Jaarraa 17ffaa fi 18ffaa keessatti, muuziqaan kilaasikaal Awurooppaa sadarkaa olaanaatti guddate. Bara Baarook (1600–1750) keessa, ogeeyyiin akka Johann Sebastian Bach fi Antonio Vivaldi muuziqaa miidhaginaa fi caasaa walxaxaa qabu uuman. Itti aansee, Bara Kilaasikaal (1750–1820) keessa, ogeeyyiin akka Wolfgang Amadeus Mozart fi Ludwig van Beethoven muuziqaa ifa, tasgabbaa'aa, fi unkaa qabu uuman. Bara Roomaantikii (1820–1900) keessa immoo, miira dhuunfaa ibsuun xiyyeeffannoo argate; ogeeyyiin akka Beethoven, Chopin, fi Wagner muuziqaa miira cimaa fi seenaa himu uuman.

Jaarraa 20ffaa fi 21ffaa

Jaarraa 20ffaa keessa warraaqsi muuziqaa dhufe. Guddinni teeknooloojii raadiyoo fi waraabbii sagalee, muuziqaan addunyaa guutuu akka ga'u taasise. Gosoonni muuziqaa haaraan kanneen akka Jazz, Blues, Rock and Roll, Pop, Hip Hop, fi muuziqaan Elektiroonikii Ameerikaa fi bakka adda addaatti uumaman. Muuziqaan aadaa adda addaa walitti makamuun gosoota haaraa uume. Har'a, interneetii fi tamsaasa dijitaalaatiin, muuziqaan daangaa aadaa fi biyyaa ce'ee, salphaatti kan argamu ta'eera.

Caacculee Bu'uuraa Muuziqaa

Muuziqaan kamiyyuu elementoota bu'uuraa muraasa irraa ijaarama.

Yeedaloo (Melody)

Yeedaloon tarree nootaawwan (notes) muuziqaa kan yeroo adda addaatti taphatamanii, akka sagalee tokkootti dhaga'amanidha. Innis kutaa muuziqaa isa yeroo baayyee yaadatamuu fi wallee keessatti weellifamuudha. Yeedaloon akka hima afaanii tokkootti ilaalama; akkuma jechoonni walitti dhufanii hima uuman, nootaawwanis walitti dhufanii yeedaloo uumu. Yeedaloon ol ka'uu fi gadi bu'uu (pitch), dheerina nootaa (duration), fi qindoomina qaba. Innis miira muuziqichaa ibsuu keessatti gahee guddaa qaba.

Rukuttaa (Rhythm)

Rukuttaan qindoomina sagalee fi callisuu yeroo keessatti ta'uudha. Innis akka onnee muuziqichaatti ilaalama; sochiifi jireenya itti hora. Rukuttaan meeshaalee akka dibbee qofaan odoo hin taane, yeedaloo fi tuuta sagaleewwanii keessattis ni jira. Innis elementoota akka dhikkifannaa (beat), meetira (meter), fi deemtii (tempo) of keessatti qabata. Deemtiin saffisa muuziqichi ittiin deemudha; suuta, giddu-galeessa, ykn ariifataa ta'uu danda'a.

Tuuta Sagaleewwanii (Harmony)

Tuunni Sagaleewwanii yeroo nootaawwan lama ykn isaa ol yeroo tokkotti taphataman kan uumamuudha. Yeedaloon tarree sagalee yoo ta'u, tuunni sagaleewwanii immoo walitti qabama sagalee yeroo tokkotti dhaga'amudha. Innis gadi fageenyaa fi guutinsaa muuziqichaaf kenna. Walitti dhufuun nootaawwanii kun wal-simachuu (consonant) ykn wal-dhabuu (dissonant) danda'a. Garaagarummaan kun miira tasgabbii ykn dhiphinaa uumuuf tajaajila.

Amaloota Biroo

• Hurrisoo (Dynamics): Jabeenya ykn laafina sagalee muuziqaa agarsiisa.
• Taliilannoo Sagalee (Timbre): Halluu ykn qulqullina sagalee meeshaa ykn wallee tokkoo ibsa. Fakkeenyaaf, giitaarii fi piyaanoon nootaa tokko yoo taphatan, sagaleen isaanii taliilannoo adda addaa qaba.
• Sokkisa (Texture): Akkaataa yeedaloon, rukuttaan, fi tuunni sagaleewwanii itti walitti hidhamanii qindaa'anidha. Sokkisni haphii (akka yeedaloo qofaa) ykn furdaa (akka sagalee hedduu walxaxaa) ta'uu danda'a.
• Unka (Structure): Akkaataa kutaaleen muuziqaa itti qindaa'anii fi irra deddeebi'amanidha. Unki akka suursagantaa (blueprint) muuziqichaati.

Barreeffama Muuziqaa (Musical Notation)

Barreeffamni muuziqaa sirna mallattoolee fayyadamuun sagalee muuziqaa waraqaa irratti kaa'uudha.

• Istaafii (Staff): Sararoota shan fi qaawwa afur kan nootaawwan irratti barreeffamanidha.
• Kileefi (Clef): Mallattoo jalqaba istaafii irratti kaa'amu kan kissaga nootaawwanii murteessudha. Kileefiiwwan beekamoon tiireebilii (treble) fi baasi (bass) dha.
• Nootaa (Note): Mallattoo kissagaa fi dheerina sagalee tokkoo agarsiisudha.
• Kissaga (Pitch): Olka'ina ykn gad-aantummaa sagalee tokkooti.
• Gulaantaa (Scale): Tarree nootaawwanii kan akka seeraatti olka'aa ykn gadi bu'aa deemuudha.
• Furtuu (Key): Gulaantaa fi nootaa giddu-galeessaa kan muuziqichi irratti hundaa'uudha.

Muuziqaa Oromoo

Muuziqaan aadaa Oromoo keessatti lafee dugdaati. Innis seenaa, eenyummaa, jaalala, gaddaa, gootummaa, fi qabsoo ummata Oromoo ibsuuf meeshaa guddaadha. Seenaa dheeraa keessatti, muuziqaan afoolaan dhalootaa dhalootatti darbaa ture.

Seenaa fi Amaloota

Seenaan muuziqaa Oromoo afoolaan kan kuufamee fi kan darbedha. Walleewwan ayyaana dhalootaa, cidhaa, du'aa, hojii qonnaa, fi lolaa keessatti iddoo guddaa qabu turan. Geerarsi gootummaa ibsuuf, Weelluun yeroo cidhaa, Mirriisni yeroo ayyaanaa kanneen beekamoodha. Yeedaloon muuziqaa Oromoo gulaantaa peentaatoonikii (pentatonic scale - nootaa shan qabu) fayyadamuun beekama, kunis muuziqaa ummattoota gaanfa Afrikaa biroo wajjin kan wal-fakkaatudha.

Meeshaalee Muuziqaa Aadaa Oromoo

Aadaan Oromoo meeshaalee muuziqaa aadaa kanneen sagalee, seenaa, fi miira ummatichaa ibsan hedduu qaba. Meeshaaleen kunniin sirna ayyaanaa, cidha, walaloo, fi bashannana keessatti gahee guddaa qabu. Isaanis akkaataa sagaleen itti uumamutti garee adda addaatti qoodamu: Funyoo qabeeyyii, Afaan-qabeeyyii, fi Rukuttaa.

Funyoo qabeeyyii (Chordophones)

Funyoo qabeeyyiin meeshaalee sagalee maddisiisuuf funyoo fayyadamanidha. Funyoon kun yeroo rukutamu, harkifamu, ykn rurrukutamu ni hollata, sagalees ni uuma.

Kiraar

File:Krar player at Addis Ababa University.jpg

Taphattuu Kiraaraa Yuunivarsiitii Finfinneetti.

Kiraarri meeshaa muuziqaa aadaa Oromoo fi kan gaanfa Afrikaa keessatti beekamaa fi jaallatamaadha. Innis caasaa muka geengoo ykn boca qodaa fakkaatu kan gogaan haguugame, akkasumas morma dheeraa fi funyoo shan ykn ja'a qaba. Kiraarri harkaan rurrukutamuun (plucking) taphatama. Sagaleen isaa kan nama gammachiisuu fi lallaafoo ta'eef, walleewwan jaalalaa, seenaa, fi gaddaa weellisuuf tajaajila. Aadaa Oromoo keessatti, kiraarri namoota dhuunfaan bashannanaaf kan taphatamu yoo ta'u, walaloo fi geerarsa wajjinis wal sima. Muuziqaa ammayyaa keessattis, sagaleen kiraaraa yeroo baayyee kiiboordiin bakka bu'ee yeedaloo miidhagaa uumuuf fayyada.

Maasiinqoo / Xamboo

Maasiinqoon, yeroo tokko tokko Xamboo jedhamuun beekamu, meeshaa aadaa funyoo tokko qofa qabuudha. Qaamni isaa gogaa beeladaatiin kan haguugame yoo ta'u, funyoon isaa immoo rifeensa fardaa irraa tolfama. Maasiinqoon fardee (bow) kan rifeensa fardaa irraa hojjetame fayyadamuun harkifamee taphatama. Sagaleen isaa kan nama booressu, miira gadi fagoo qabu, fi sagalee namaa wajjin wal fakkaatuudha. Sababa kanaaf, seenaa himuuf, gadda ibsuuf, fi walaloo gadi fagoo dhiyeessuuf baayyee filatamaadha. Ogeessi maasiinqoo taphatu yeroo baayyee weellisaa mataa isaati, kunis aartii isaa caalaatti nama hawwata.

Afuufaman (Aerophones)

Afuufamtuun meeshaalee qilleensa itti afuufuun sagalee uumanidha. Hollannaan qilleensaa tuuboo keessatti uumamu sagalee muuziqaa uuma.

Ulullee

Ululleen meeshaa afuuffaa kan aadaa Oromoo keessatti iddoo guddaa qabudha. Innis irra caalaan ulee muka leemmana (bamboo) ykn ulee biroo kan keessi isaa onnee ta'e irraa hojjetama. Qaama isaa irratti qaawwawwan afur ykn isaa ol kan qubaan cufamuu fi banamuun kissaga (pitch) sagalee adda addaa uumuuf gargaaran qaba. Sagaleen ulullee kan qulqulluu fi tasgabbeessuudha. Yeroo baayyee tiksitootaan gaaraa fi tulluu irratti kan afuufamu yoo ta'u, yeedaloo bashannanaa, gaddaa, fi jaalalaa ibsuuf oola. Ululleen sagalee uumamaa kan akka allaattii fi bubbee qilleensaa wajjin wal simuun aadaa keessatti bakka addaa qaba.

Meeshaalee Rukuttaa (Percussion Instruments)

Meeshaaleen rukuttaa sagalee uumuuf kan rukutaman, raafaman, ykn harkan walitti qabsiifamanidha. Isaanis rukuttaa (rhythm) muuziqichaaf bu'uura.

Dibbee (Membranophones)

Gosa Dibbee kan aadaa Itoophiyaa keessatti beekamu.

Dibbeen meeshaa rukuttaa isa bu'uuraa fi beekamaa muuziqaa Oromoo keessatti. Innis qaama muka ykn sibiilaa kan gubbaa fi jalli isaa gogaa beeladaatiin (kan akka loonii ykn re'ee) pottoqfamee haguugamu irraa tolfama. Bocni fi guddinni isaa akka naannoo fi tajaajila isaatti garaagarummaa qaba. Dibbeen yeroo cidhaa, ayyaana amantii, fi sirba aadaa adda addaa keessatti rukuttaa muuziqichaa too'achuuf tajaajila. Innis harkaan ykn ulee xixiqqoo lama fayyadamuun rukutama. Sagaleen isaa kan jabaa fi onnachiisaa ta'e, warra sirbu kakaasuu fi wal-simsiisuuf humna guddaa qaba.

Of-rukuttoo (Idiophones)

• Tsinaatsila / Shakkisa: Tsinaatsilli meeshaa sibiilaa kan caancala dhangala'oo xixiqqoo qabuudha. Yeroo raafamu, caancalonni kun wal rukutuun sagalee "shak shak..." jedhu uumu. Oromiyaa keessatti, keessattuu sirna amantii Ortodoksii Tawaahidoo keessatti bal'inaan tajaajila. Haa ta'u malee, muuziqaa ammayyaa keessattis rukuttaa ifa ta'e dabaluuf fayyada.
• Marakaasha: Marakaashni buqqee qullaa'e keessatti firii xixiqqoo ykn cirracha naquun hojjetama. Yeroo sochoofamu ykn raafamu, sagalee "kash kash..." jedhu kan rukuttaa tasgabbaa'aa ta'e kenna. Innis muuziqaa aadaa keessatti keessattuu walleewwan suuta jedhaniif miidhagina dabala.
• Kabalaa: Kabalaan muka battee ykn baxxee irraa kan hojjetamu yoo ta'u, muka lama walitti rukutuun taphatama. Sagaleen isaa kan cimaa fi ifa ta'e, rukuttaa muuziqaa keessatti mallattoo kennuuf ykn saffisa dabaluuf fayyada.

Meeshaalee Ammayyaa Muuziqaa Oromoo Keessatti

Jaarraa 20ffaa walakkeessa booda, keessattuu hundeeffama gareewwan hawwisoo wajjin, meeshaaleen ammayyaa muuziqaa Oromoo keessatti bal'inaan fayyadamuun eegalame.

Kiiboordii

Kiiboordiin meeshaa muuziqaa Oromoo ammayyaa keessatti isa bu'uuraa fi hunda caalaa barbaachisaadha. Dandeettiin isaa kan sagalee meeshaalee aadaa (akka kiraar, maasiinqoo, ulullee) fi kan ammayyaa (akka piyaanoo, wayoolinii) hedduu bakka bu'ee taphachuu danda'u, isa filatamaa taasiseera. Kiiboordiin yeedaloo (melody), tuuta sagaleewwanii (harmony), fi yeroo tokko tokko sagalee baasii (bassline) uumuuf tajaajila. Muuziqaa Oromoo ammayyaa hunda jechuun ni danda'ama keessatti, kiiboordiin lafee dugdaati.

Giitaara Elektirikii (Lead & Bass)

Giitaarri Elektirikii muuziqaa ammayyaatiif, keessattuu gosa Chaachaa fi Iskaazii, baayyee barbaachisaadha. Qillisaa (lead guitar) yeedaloo miidhagaa fi yeroo baayyee kan kiraara irraa waraabame taphachuun beekama. Guungumaai (bass guitar) immoo dibbee ammayyaa (drum kit) wajjin wal simuun rukuttaa bu'uuraa jabaa fi gadi fagoo ta'e kenna. Wal-simni giitaara baasii fi dibbee onnee muuziqaa Oromoo ammayyaati.

Dibbee Ammayyaa (Drum Kit)

Dibbeen Ammayyaa ykn Drum Kit rukuttaa ammayyaa fi humna guddaa qabu muuziqichaaf kenna. Innis dibbee aadaa bakka bu'uu ykn cinaatti itti dabalamee fayyadamuu danda'a. Gosa dibbee adda addaa (akka snare, bass drum, hi-hat, cymbals) of keessaa qabaachuun, rukuttaa walxaxaa fi miidhagaa uumuuf dandeessisa. Muuziqaa Oromoo kan sirbaaf tolu keessatti, dibbeen ammayyaa sochii fi anniisaa olaanaa kenna.

Muuziqaa Oromoo Ammayyaa fi Seenaa Isaa

Guddinni muuziqaa Oromoo ammayyaa seenaa qabsoo fi eenyummaa ummatichaa wajjin hidhata cimaa qaba. Odoo bara ammayyaa hin seenin, muuziqaan afoolaan dhalootaa dhalootatti kan darbaa ture yoo ta'u, keessattuu sirna Gadaa, ayyaanota, fi walaloo adda addaa keessatti beekama. Haa ta'u malee, muuziqaan Oromoo akka aartii ammayyaatti kan inni mul'achuu eegale walakkeessa jaarraa 20ffaa keessa. Jijjiiramni kun keessattuu hundeeffama gareewwan muuziqaa Hawwisoo jedhamanii wajjin wal qabata. Gareewwan kun muuziqaa Oromoo sadarkaa haaraatti ceesisuun, aadaa, afaan, fi eenyummaa Oromoo ol kaasuuf meeshaa guddaa turan.

Wal-simannaa Aadaa fi Ammayyaa

Aartiin muuziqaa Oromoo ammayyaa inni dinqisiisaan akkaataa inni itti meeshaalee aadaa fi ammayyaa wal-simsiisee fayyadamuudha. Milkaa'inni kun kan dhufe odoo meeshaalee aadaa guutummaatti hin dhiisin, sagalee fi miira isaanii meeshaalee ammayyaatiin deebisanii uumuuni. Fakkeenyaaf, ogeessi kiiboordii yeedaloo maasiinqoo ykn ulullee sirriitti waraabee taphata, kunis sagalee aadaa sana odoo hin dagatin hawwata ammayyaa itti dabala. Akkasumas, giitaarri elektirikii rukuttaa kiraaraa kan peentaatoonikii (pentatonic) hordofuun yeedaloo adda ta'e uuma. Wal-makinsi kun muuziqaan Oromoo eenyummaa isaa eegee, hawwata ammayyaas akka qabaatu taasiseera.

Wal-simannaan kun rukuttaa keessattis ni mul'ata. Dibbeen ammayyaa (drum kit) rukuttaa jabaa fi ammayyaa yoo kennu, yeroo baayyee rukuttaa aadaa kan sirboota akka Shaggooyyee ykn Tirrii keessatti beekamu wajjin wal sima. Giitaarri baasii (bass guitar) immoo dibbee wajjin ta'uun onnee muuziqichaa kan jabaa fi socho'aa ta'e ijaara. Wallistoonni gurguddoon kan akka Alii Birraa meeshaalee afuuffaa ammayyaa kan akka saaksoofoonii fi malakataa fayyadamuun muuziqaa Oromoo sadarkaa haaraatti ceesisaniiru. Inni sagalee aadaa Oromoo gulaantaa muuziqaa addunyaa kan akka Jazz fi Blues wajjin walitti fiduun beekama.

Walumaagalatti, muuziqaan Oromoo ammayyaa hidda isaa aadaa keessatti kan qabu, damee isaa immoo gara ammayyummaatti kan diriirsedha. Aartistoonni Oromoo sagalee aadaa fudhatanii, teeknooloojii fi tooftaa ammayyaatiin miidhagsuun, dhaloota haaraa fi dhaggeeffattoota addunyaa bira akka ga'u taasisaniiru. Sababa kanaaf, muuziqaan Oromoo yeroo hundaa haaromsaa fi guddataa kan deemu yoo ta'u, eenyummaa isaa isa addaas eegee jira. Wal-makiinsi kun aartii Oromoo adda taasisuu qofa odoo hin taane, ummata Oromoo fi aadaawwan biroo gidduutti riqicha ta'uun tajaajila.

Muuziqaa Ammayyaa fi Hawwisoo

Guddinni muuziqaa Oromoo ammayyaa kan jalqabe jaarraa 20ffaa walakessa keessa yeroo sirni abbaa lafaa fi cunqursaan aadaa cimaa turetti. Keessattuu, hundeeffamni gareewwan muuziqaa kan Hawwisoo jedhaman, bara 1960mootaa fi 70mootaa keessa, jijjiirama guddaa fide. Gareewwan kun garee muuziqaa qofa odoo hin taane, giddu-gala aartii fi aadaa Oromoo turan; isaan keessatti diraamaa, walaloo, fi shubbisi ni gaggeeffama ture. Hawwisoonni kun sagalee ummata cunqurfamee ta'uun, afaan, aadaa, fi seenaa Oromoo ol kaasuuf qabsoo cimaa godhan.

Gareewwan akka Hawwisoo Afran Qalloo (kan Dirre Dhawaatti hundeeffame), Hawwisoo Bilisummaa, fi Hawwisoo Gadaa muuziqaa aadaa fi ammayyaa walitti fiduun, waa'ee eenyummaa, aadaa, fi qabsoo Oromoo irratti xiyyeeffatan. Isaanis wallistoota gurguddoo hedduu kanneen akka Alii Birraa, Usmaayyoo Muusee, Kadir Sa'id, fi Shantam Shubbisaa biqilchan. Muuziqaan isaanii kan raadiyoodhaan darbu yoo xiqqaatellee, kaaseettaan faca'ee ummata bira ga'uun onnee fi hamilee guddaa kenna ture. Walumaa galatti, hawwisoonni kun bu'uura muuziqaa Oromoo ammayyaa kaa'uun seenaa keessatti iddoo guddaa qabu.

Yeroo sana, mootummaan Dargii muuziqaa afaanota kaanii, kan akka Afaan Oromoo, irratti dhiibbaa cimaa geessisaa ture. Wallistoonni hedduun hidhamanii, ajjeefamanii, ykn biyyaa baqataniiru. Haala kana keessattuu, aartistoonni Oromoo lubbuu isaanii aarsaa gochuun aadaa fi afaan isaanii guddisuuf hojjetan. Muuziqaan meeshaa qabsoo isa guddaa ta'e. Dhiibbaan sun osoo jiruu, muuziqaan Oromoo dagaagee, har'a sadarkaa amma irra jiru kana ga'eera. Kanaaf, seenaan muuziqaa Oromoo seenaa qabsoo fi wareegamaa wajjin walitti hidhata.

Wallistoota Oromoo Bebbeekamoo

Muuziqaan Oromoo seenaa isaa keessatti wallistoota gurguddoo, kanneen gumaacha olaanaa taasisan, hedduu qaba. Isaanis akka dhalootaatti qoodamanii ilaalamuu danda'u.

Warra Bu'uura Kaayan: Gareen kun warra muuziqaa Oromoo ammayyaa eegalanidha. Isaan keessaa Alii Birraa iddoo olaanaa qaba. Alii Birraan muuziqaa Oromoo sadarkaa idil-addunyaatti beeksisuun "Abbaa Muuziqaa Oromoo" jedhama. Inni afaanota hedduun weellisuun, yeedaloo aadaa Oromoo sagalee ammayyaa kan akka Jazz fi Blues wajjin mak-uun beekama. Wallistoonni biroo kan akka Kadir Sa'id, Usmaayyoo Muusee, fi Shantam Shubbisaa (dubartoota keessaa) gumaacha guddaa taasisaniiru. Isaan kunniin yeroo afaan Oromootiin walleen dhageessifamuun akka yakkaatti ilaalamu keessatti aartii isaaniitiin ummata tajaajilan.

Warra Dhaloota Itti Aanuu: Dhaloonni kun warra Hawwisoo booda dhufanii, muuziqaa qabsoo fi jaalalaa walitti mak-uun beekamanidha. Isaan keessaa Eebbisaa Addunyaa fi Usmayyoo Muusee (kan dhaloota lamaan keessatti hammatamu) warra ijoodha. Eebbisaan artistii fi qabsa'aa kan yeroo gabaabaa keessatti hojii gurguddaa hojjetee, ummata biratti jaalala guddaa argateedha. Walleewwan isaa kan qabsoo fi jaalala biyyaa ibsan hanga har'aattillee onnee ummataa keessa jiru. Duuti isaa gadda guddaa kan uumee fi seenaa qabsoo Oromoo keessatti iddoo addaa qaba.

Warra Ammayyaa:

Haacaaluu Hundeessaa, sagalee qabsoo fi jijjiirama dhaloota ammayyaa.

Dhaloonni kun warra teeknooloojii ammayyaa (akka interneetii fi miidiyaa hawaasummaa) fayyadamuun muuziqaa Oromoo addunyaa guutuu biraan gahaniidha. Isaan keessaa, Haacaaluu Hundeessaa bakka addaa qaba. Haacaaluun sagalee qabsoo fi jijjiirama dhaloota ammayyaa (Qeerroo) ta'uun beekama. Walleewwan isaa kan akka "Maalan Jira" fi "Jirra" ummata Oromoo kakaasuun sochii guddaa uumaniiru. Duuti isaa bara 2020tti fincila guddaa kan kaase yoo ta'u, akka gootaatti seenaa keessatti yaadatama. Wallistoonni biroo kan akka Taaddalaa Gammachuu, Hirphaa Gaanfuree, Jaamboo Jootee, fi Keekiyyaa Badhaadhaa gosa muuziqaa adda addaa fayyadamuun muuziqaa Oromoo daran gabbisaniiru.

Gahee fi Faayidaa Muuziqaa

Muuziqaan faayidaa hedduu qaba.

• Aadaa fi Eenyummaa: Aadaa, seenaa, fi eenyummaa hawaasa tokkoo dhalootatti dabarsuuf gahee guddaa qaba.
• Miira Ibsuu: Gammachuu, gadda, jaalala, fi miira biroo ibsuuf meeshaa humna guddaa qabuudha.
• Hawaasummaa: Namoota walitti fiduun, ayyaana kabajuun, fi waloon hojjechuuf gargaara.
• Yaala Fayyaa: Sammuu namaa tasgabbeessuu, dhiphina hir'isuu, fi yaala dhukkuboota sammuu keessatti tajaajila.
• Dinagdee: Industiriin muuziqaa hojii uumuu, galii maddisiisuu, fi guddina dinagdeetiif gumaacha.