Kuwaarkii

suddoo Moodeela Istaandardii keessa jiran keessaa ja’a kuwaarkii (diimaadhaan agarsiifamaniiru). Tokkoon tokkoon tarreewwan sadan jalqabaa dhaloota maatirii uumu.

Kuwaarkiin ykn yayyabdiin suddoo dursiitee kan hadroonota uumu yoo ta'u isaan keessaa kanneen baay'ee sukkaa'oo ta'an pirootonii fi niwutiroonii dha . Atoomonni pirootonoota, niwutiroonii fi elektiroonota irraa kan hojjetamanidha. Yeroo tokko sadan isaaniiyyuu suddoo bu'uuraa akka ta'an yaadamaa ture, isaanis gara waan xiqqaatti caccabuu hin danda'an, garuu erga kalaqa saffisiisaa suddoo , elektiroononni suddoo bu'uuraa ta'uun isaanii argameera, garuu niwutiroonii fi pirootonoonni akka hin taane. Niwutiroonii fi pirootonoonni kuwaarkii irraa kan ijaaraman yoo ta’u, isaanis <b>Haphittiin</b> (giluooniin) walitti qabamu .

Kuwaarkiin gosa ja’a qaba. Gosoonni kun mi'aa jedhamu . Mi’aan isaanii ol (u), gadi (d), ajaa’ibaa (s), charm (c), gubbaa (t), fi jala (b) dha. Kuwaarkiin ol, charmii fi gubbaa chaarjii + yoo qabaatu, kuwaarkiin gadi, ajaa’ibaa fi jalaa ammoo chaarjii - qabu. Tokkoon tokkoon kuwaarkii antiquark walsimsiisu qaba . Antiquarks chaarjii faallaa kan quarks isaanii qabu; jechuunis ol, charm fi top antiquarks chaarjii - fi gadi, strange fi bottom antiquarks chaarjii + qabu jechuudha.

Atoomota maatirii idilee keessa kan argaman kuwaarkiin olii fi gadi qofa. Kuwaarkiin ol lamaa fi tokko gadi pirootonii ( + - = +1 chaarjii) yoo ta’u, kuwaarkiin gadi lamaa fi tokko ol ammoo niwutiroonii ( - - ) uumu. = 0 chaarjii). Mi'aan afran hafan uumamaan lafa irratti hin mul'atan, garuu saffisiisaa suddoo keessatti hojjetamuu danda'u. Isaan keessaa tokko tokko urjii keessas jiraachuu danda’u.

Kuwaarkiin lamaa fi isaa ol humna niwukilaraa cimaatiin yeroo walitti qabaman paartiikiliin uumame hadroonii jedhama . Kuwaarkoonni lakkoofsa kuwantum hadroonotaa taasisan 'kuwaarkii vaalaansii' jedhamuun moggaafamu. Maatiin hadroonotaa lamaan baariyoon (kuwaarkii vaalaansii sadii irraa kan hojjetaman) fi meezoon (kanneen kuwaarkii fi antikuwaarkii irraa hojjetaman) dha. Fakkeenyonni baariyoonotaa tokko tokko pirootonii fi niwutiroonii yoo ta’an, fakkeenyonni meezoonootaa immoo paayoonotaa fi ka’oonii dha.

Kuwaarkiin yeroo fagoo fi fagoo diriirfaman humni isaan walitti qabe guddachaa deema. Yeroo kuwaarkoonni addaan ba’an yoo geenyu, tuuta kuwaarkii lama uumu, sababiin isaas anniisaan isaan addaan baasuuf yaaluun kaa’amu kuwaarkii haaraa lama uumuuf gahaadha. Kanaafuu saayintistoonni kuwaarkii tokko ofumaan qabaachuun hin danda'amu jedhanii yaadu.

Kuwaarkoonnis chaarjii halluu kan qaban yoo ta'u karaa humna dadhabaa kanaan walnyaatu . Baariyoonotaaf tokkoon tokkoon kuwaarkii magariisa, diimaa ykn buluu dha. Tokko yeroo tokkotti halluu tokko ta’uu danda’a. Meesonootaaf, kuwaarkiin diimaa, magariisa ykn buluu yoo ta’u, antikuwaarkiin ammoo antired (cyan), antiblue (keelloo) ykn antigreen (pink) dha. Kuwaarkoonni halluu jijjiiruu kan danda’an boozoonii W gadi lakkisuudhaan . Fakkeenyaaf, kuwaarkiin halluu magariisaa chaarjii qabu tokko boozoonii W diimaa farra magariisaa gara kuwaarkii diimaa yoo baase, kuwaarkiin magariisaa diimaa ta’ee kuwaarkiin diimaan magariisa ta’a. Kanaafuu, boozoonni W fi Z (kanneen humna dadhabaa niwutiriinota gidduu galeessa godhatan ) paartiikiliin karaa walnyaatinsa dadhabaa akka walnyaatan gargaaru.

Kunis atoomota beetaa fi beetaa-plus manca’uu kan fidu yoo ta’u, bakka niwutirooniin tokko gara pirootoonii, elektiroonii fi elektiroonii antiniwutirinootti manca’ee, pirootooniin gara niwutiroonii, poozitiroonii fi elektiroonii niwutirinootti akka jijjiiramu taasisa.

Suuraa niwutiroonii. 'u' jechuun up quark kan agarsiisu yoo ta'u, 'd' ammoo down quark jechuudha. Niwutirooniin kuwaarkii sadii irraa kan hojjetame yoo ta'u, baariyoon (gosa hadroonii ) dha. Halluuwwan humna cimaa halluu ti’oorii kuwantum keessatti bakka bu’u.

Yaadni (ykn moodeelli) kuwaarkii bara 1964tti fiizisistoota Murray Gell-Mann fi George Zweig tiin yaadame. Saayintistoonni biroo ragaa kuwaarkii barbaaduu jalqaban, bara 1968tti faca’iinsa gadi fagoo inelastikii fayyadamuudhaan milkaa’aniiru ; adeemsa keessoo hadroonotaa qorachuuf itti fayyadamnu.