Ifa

Ifa

Ifni adii yeroo priizimii keessa darbu gara halluuwwan isaa bu'uuraatti addaan faca'a. Adeemsi kun Faca'iinsa halluu (dispersion) jedhama.
Odeeffannoo Waliigalaa
Damee Saayinsii	Fiiziksii
Yaad-rimeewwan Gurguddoo
Yaad-rimee Ijoo	Garlamummaa Dambal-Suudoo, Calalii Elektiroomaagneetii, Balaqeessa, Dabee Darbuu
Seenaa fi Ogeessota
Ogeessota Gurguddoo	Ibn al-Haytham, Isaac Newton, Christiaan Huygens, James Clerk Maxwell, Albert Einstein
Hojirra Oolmaa fi Walqabatii

Ifa jechuun gosa anniisaa kan bifa madana elektiroomaagneetii (Electromagnetic Radiation) ta'een tamsa'uudha. Anniisaan kun ija namaatiin mul'achuu kan danda'u yoo ta'u, jireenya lafa kanarratti lubbu qabeeyyiin akka jiraataniif bu'uura. Ifni aduu irraa dhufu biqiltoonni footoosinteesisii akka gaggeessan taasisa, kunis madda nyaataa fi oksijiinii keenyaati. Addunyaa keenya hubachuu fi argachuuf, ifni furtuu dha; yaad-rimeen argaa (vision) jedhamu guutummaatti ifa irratti hundaa'a.

Saayinsii ammayyaa keessatti, ifni amala baayyee addaa fi nama ajaa'ibsiisu qaba. Innis yeroo tokko akka dambaliitti, yeroo kaan immoo akka suuddootti (particle) amala agarsiisa. Amalli wal faallessaa fakkaatu kun garlamummaa dambal-suudoo (wave-particle duality) jedhama. Dabalataan, ifni saffisa guddaa uumama keessatti argamu kamiyyuu caaluun beekama; saffisni isaa onnee (vacuum) keessatti dhaabbataa yoo ta'u, bu'uura yaad-rimee rilooviitii kan Albert Einstein ti.

Dameen fiiziksii kan ifa, amaloota isaa, fi wal-nyaatinsa inni wantoota wajjin godhu qoratu xinagartii (optics) jedhama. Xinagartiin hubannoo keenya kan ijaa, kaameraa, teeleskooppii, fi teeknooloojiiwwan agartii irratti hundaa'an hundaaf bu'uura. Hubannoon ifaa kun saayinsii fi teeknooloojii jaarraa 21ffaa keessatti iddoo olaanaa qaba.

Seenaa Yaad-rimee Ifaa

Seenaan hubannoo ifaa dheeraa fi kan qorattoota hedduu hirmaachisedha. Yaad-rimeewwan kunniin yeroo gara yerootti gudachaa dhufan.

Yaadiddama Durii (Giriik fi Arabii)

Yaadiddamni ifaa inni jalqabaa Giriikii durii keessatti kan jalqabame yoo ta'u, ogeeyyiin akka Filaatoo (Plato) fi Yuukliid (Euclid) yaadiddama "biifuu" (emission theory) jedhu deeggaru turan. Akka yaadiddama kanaatti, ijji namaa xiyya ifaa of keessaa baasuun, yeroo xiyyi kun wantoota rukutu, argaan uumama. Yaadni kun salphaatti fudhatama kan argateef, ijji keenya akka waan hojii hojjechaa jiruutti waan nutti dhaga'amuufi. Haa ta'u malee, gaaffii guddaa tokko deebisuu hin dandeenye: yoo ijji keenya ifa maddisiisa ta'e, maaliif dukkana keessatti arguu hin dandeenyu? Gaaffiin kun yaadiddama kana shakkii keessa galche.

Jaarraa 11ffaa keessatti, saayintistiin beekamaan lammii Arabii, Ibn al-Haytham (Alhazen), kan abbaa xinagartii ammayyaa jedhamuun beekamu, yaadiddama durii kana guutummaatti jijjiire. Kitaaba isaa beekamaa "Kitaaba Xinagartii" (Book of Optics) jedhu keessatti, yaadiddama "seensaa" (intromission theory) jedhu dhiyeesse. Akka yaada kanaatti, argaan kan uumamu ifni madda biraa (fakkeenyaaf, aduu) irraa ka'ee wantoota irraa balaqeessuun gara ijaatti yeroo seenuudha. Alhazen yaada isaa kana yaalii saayinsawaa, keessattuu tooftaa "kaameraa obskuraa" (camera obscura) jedhamu fayyadamuun mirkaneesse. Hojiin isaa kun bu'uura saayinsii xinagartii ammayyaatiif kaa'uun, qorannoo ifaa gara tooftaa saayinsawaa ammayyaatti ceesise.

Guddinni yaadiddama kanaa kan itti fufe, hojiin Alhazen gara Laatiinitti hiikamee saayintistoota Awurooppaa kan akka Roger Bacon fi Johannes Kepler bira ga'uuni. Isaanis qorannoo ifaa fi argaa irratti hojii guddaa hojjechuun, yaad-rimeen ifni wantoota irraa gara ijaatti deema jedhu caalaatti akka cimu taasisan. Hojiin isaanii kun bu'uura qorannoo Niiwutan fi saayintistoota isa booda dhufaniif karaa bane. Walumaagalatti, ka'umsi qorannoo ifaa gara saayinsii ammayyaatti kan ce'e yaalii fi ragaa Alhazen dhiyeesseen ture.

Yaadiddama Suudoo fi Yaadiddama Dambalii

Jaarraa 17ffaa keessatti, falmii guddaan waa'ee amala ifaa irratti ka'e. Aayizaak Niiwutan, saayintistii beekamaa yeroo sanaa, yaadiddama suudoo (corpuscular theory) jedhu deeggaraa ture. Akka yaada kanaatti, ifni suuddoowwan xixiqqoo, hanga qaban, kan "corpuscles" jedhaman irraa ijaarama. Niiwutan yaada kana kan deeggareef, ifni akka xiyyaatti kallattii qajeelaan waan deemuuf, akkasumas gaaddidduu qara qabu waan uumuufi. Amalli kun amala suuddoo kan akka billii harkaa wajjin waan walfakkaatuuf, yaadiddamni suudoo fudhatama argate. Haa ta'u malee, yaadiddamni kun taateewwan akka bittinaa'uu ifaa ibsuuf ni rakkata ture.

Faallaa Niiwutan, saayintistoonni akka Roobert Hooke fi Kiristaan Haayigans ifni amala dambalii (wave theory) qaba jedhanii falmaa turan. Akka yaadiddama Haayigansitti, ifni akka dambalii bishaanii kan gidduu-galaa "eeterii" (luminiferous aether) jedhamu, kan hawaa guutuu keessa jira jedhamee amanmu, keessa darbuudha. Yaadiddamni dambalii taateewwan akka dabee darbuu fi walseennaa salphaatti ibsuu danda'us, sababa ulfina Niiwutan qabuuf, jaarraa 18ffaa keessatti fudhatama guddaa hin arganne.

Yaadiddamni dambalii caalaatti kan cime jaarraa 19ffaa keessa. Bara 1801, Toomaas Yaang yaalii "double-slit" jedhamuun beekamaatti gaggeessee, ifni amala walseennaa agarsiisuu isaa ifatti mirkaneesse. Dabalataan, bara 1850, Léon Foucault saffisni ifaa bishaan keessatti kan qilleensaa irra gadi aanaa ta'uu isaa yaaliin mirkaneesse. Kunis yaadiddama suudoo Niiwutan kan ifni wanta rukkinna qabu keessatti saffisuu qaba jedhuun faallaa waan ta'eef, yaadiddamni dambalii guutummaatti mo'atee, yaadiddamni suudoo akka kufuu taasise.

Yaadiddama Elektiroomaagneetii

Jeems Kilaark Maakisweel

Jaarraa 19ffaa keessatti, guddinni qorannoo elektiriksii fi maagneetizimii hubannoo ifaatiif ifa haaraa kenne. Bara 1845, Maayikil Faaradaay taatee ajaa'ibsiisaa tokko argate: dirreen maagneetii cimaan madaalcha (polarization) ifaa jijjiiruu ni danda'a. Kun ragaa jalqabaa kan ifni, elektirikiin, fi maagneetizimiin hariiroo qabaachuu isaanii agarsiisedha. Yaada kanarraa ka'uun, Faaradaay ifni gosa jeequmsa elektiroomaagneetii marmaarsa guddaa qabu ta'uu hin oolu jedhee tilmaame.

Yaada Faaradaay kana kan fudhatee gara sadarkaa olaanaatti ceesise herregaa fi fiizisistii Iskootilaand, Jeems Kilaark Maakisweel ture. Maakisweel seera beekamaa elektiriksii fi maagneetizimii walitti fiduun walqixxaattoo beekamoo isaa afur uume. Bara 1862, walqixxaattoo kana irraa ka'uun, dambaliin elektiroomaagneetii jiraachuu akka danda'u, akkasumas dambaliin kun onnee keessa saffisa dhaabbataadhaan deemuu akka danda'u raage. Saffisa dambalii kanaa yeroo herrege, saffisa ifaa kan duraan safaramee beekamu wajjin walqixa ta'ee argate. Kun tasa kan uumame odoo hin taane, ifni gosa madana elektiroomaagneetii ta'uu isaa kan mirkaneessu ture.

Yaadiddama Maakisweel kana kan mirkaneesse saayintistii Jarmanii Haayniriik Hertz ture. Hertz laabiraatorii isaa keessatti dambalii raadiyoo (kan madana elektiroomaagneetii ta'e) maddisiisuu fi arguun, dambaliin kun amaloota ifaa kan akka balaqeessaa, dabee darbuu, fi kkf akka qabu agarsiise. Argannoon kun yaadiddama Maakisweel mirkaneessuu qofa odoo hin taane, teeknooloojiiwwan akka raadiyoo, raadaarii, fi televijiniitiif bu'uura ta'e.

Yaadiddama Sadhatummaa Addaa (Specific Relativity)

Albert Einstein, abbaa yaadiddama sadhatummaa

Yaadiddamni elektiroomaagneetii Maakisweel milkaa'ina guddaa galmeessus, rakkoo guddaa tokko qaba ture. Akka walqixxaattoo Maakisweelitti, saffisni ifaa onnee keessatti dhaabbataa fi kan madda ykn daawwataa irratti hin hundoofne ture. Kun immoo seera sochii Niiwutan fi Gaaliiliiyoo kan saffisni walitti idaa'amuu qaba jedhuun faallaa ture. Rakkoo kana furuuf, saayintistoonni hawaan "eeterii" kan jedhamuun guutame, kan dambaliin ifaa keessa deemu jedhanii tilmaaman. Haa ta'u malee, yaaliin beekamaan kan Maayikalsan-Moorlii jedhamu bara 1887tti geggeeffame, eeteriin jiraachuu akka hin dandeenye mirkaneesse.

Rakkoon kun hanga bara 1905tti furmaata malee ture. Bara sana, dargaggeessi Albert Einstein yaadiddama sadhatummaa addaa (special theory of relativity) isaa dhiyeesse. Einstein eeterii guutummaatti dhiisuun, yaad-rimee lama qofa fudhate: 1) Seeronni fiiziksii daawwattoota saffisa dhaabbataadhaan deeman hundaaf tokko. 2) Saffisni ifaa onnee keessatti daawwataa kamiyyuuf dhaabbataadha. Yaadni kun kan nama ajaa'ibu yoo ta'u, bu'aan isaa garuu caalaatti dinqisiisaa ture. Saffisni ifaa dhaabbataa akka ta'uuf, hawaa fi yeroon mataan isaanii dhaabbataa odoo hin taane, kan saffisa irratti hundaa'ee dheerachuu fi gabaabbachuu danda'an ta'uu isaanii ibse.

Walumaa galatti, yaadiddamni sadhatummaa addaa hubannoo keenya kan hawaa fi yeroo irratti qabnu guutummaatti jijjiire. Dabalataanis, Einstein hariiroo hanga (mass) (m) fi anniisaa (E) gidduu jiru foormulaa addunyaarratti beekamaa ta'e, $E=mc^{2}$, tiin ibse. Foormulaan kun anniisaan ulfaatinatti, hangas anniisaatti jijjiiramuu akka danda'u agarsiisa, kunis bu'uura anniisaa nukilarii fi uumama urjileeti.

Yaadiddama Hagoo fi Garlamummaa Dambal-Suudoo

Yeroo yaadiddamni dambalii fi elektiroomaagneetii cimee turetti, taateewwan haaraan yaadiddamoota kanaan ibsamuu hin dandeenye mul'achuu eegalan. Inni guddaan taddoo iftinelektirikii (photoelectric effect) jedhama. Taateen kun yeroo ifni sibiila irra bu'ee elektiroonota irraa buqqisudha. Wanti nama dinqu, anniisaan elektiroonota buqqa'anii marmaarsa (halluu) ifichaa irratti hundaa'a malee, cimina (ifa) isaa irratti miti. Yaadiddamni dambalii kana ibsuu hin dandeenye.

Bara 1905, waggaadhuma sadhatummaa ibsetti, Einstein furmaata biraa dhiyeesse. Inni yaadiddama Maaks Pilaank kan madana qaama gurraachaa (black-body radiation) irratti hojjetame fudhachuun, ifni buttaa anniisaa xixiqqoo kan hagoo (quanta) jedhamu irraa ijaarama jedhe. Buttaan kun booda suudifa (photon) jedhame. Suudifni tokko anniisaa murtaa'e kan qabu yoo ta'u, anniisaan kun marmaarsa ifichaa wajjin walqabata ($E=hf$, iddoo h Dhaabbataa Pilaankii ti). Kunis yaadiddama suudoo Niiwutan deebisee fide, garuu bifa haaraa fi ammayyaawaa ta'een. Argannoo kanaafis Einstein bara 1921 Badhaasa Noobelii argate.

Dhuma irratti, saayintistoonni ifni amala lamaanuu akka qabu amanan: Garlamummaa Dambal-Suudoo. Innis yeroo tokko akka dambalii, yeroo kaan immoo akka suuddootti amala agarsiisa. Bara 1924, Louis de Broglie suuddoon kamiyyuu (akka elektiroonii) amala dambalii qabaachuu danda'a jedhe. Yaanni kunis yaaliidhaan mirkanaa'e. Hubannoon kun gara yaadiddama Elektiroodaayinamiskii Hagoo (Quantum Electrodynamics - QED)tti guddate. QED yaadiddama ammayyaa isa ifa, elektiroonota, fi elektiromaagneetizimii sirriitti ibsuudha.

Amaloota Bu'uuraa Ifaa

Ifni amaloota addaa hedduu kan isa ibsan qaba.

Fakkii sochii kan xiyya ifaa lafa irraa ka'ee ji'a gahuuf naannoo sekondii 1.29 akka itti fudhatu agarsiisu. Kun saffisni ifaa guddaa ta'us, daangaa akka qabu mul'isa.

Saffisa Ifaa

Ifni saffisa guddaa uumama keessatti argamu kamiyyuu caalu qaba. Saffisni isaa onnee (vacuum) keessatti dhaabbataa yoo ta'u, naannoo 299,792,458 meetira sekondii tokkotti (≈3.00 × 10⁸ m/s) dha. Saffisni kun mallattoo ctiin beekama. Ifni gidduu-galaa (medium) kan akka bishaanii ykn fuullee keessa yoo darbu saffisni isaa ni hir'ata.

Hammamiin saffisni ifaa gidduu-galaa keessatti hir'atu kan safaramu kasaa dabee darbuutiin (index of refraction - n).

$n={\frac {c}{v}}$

Iddoo c saffisa ifaa onnee keessatti, v immoo saffisa ifaa gidduu-galaa keessatti.

Dhiibbaa Ifaa

Ifni humna xiqqaa ta'us, dhiibbaa uumuu danda'a. Kunis kan dhufu suudifoonni (photons) yeroo dirra wanta tokkoo rukutanidha. Dhiibbaan kun baayyee xiqqaa waan ta'eef jireenya guyyuu keessatti hin hubatamu, garuu teeknooloojii hawaa kan akka 'solar sails' keessatti yaad-rimee barbaachisaadha.

Garlamummaa Dambal-Suudoo: Akkuma olitti ibsame, ifni amala dambalii fi suudoo lamaanuu agarsiisa. Yeroo tokko tokko, keessattuu yeroo tamsa'u, akka dambaliitti amala qaba. Yeroo kaan immoo, keessattuu yeroo wantoota wajjin wal-nyaatu, akka buttaa anniisaa (suudifa) tokkootti amala qaba. Yaadrimeen kun bu'uura fiiziksii ammayyaa (quantum mechanics) ti.

Dheerinadambalii (Wavelength): Yoo ifa akka dambaliitti ilaalle, inni dheerinadambalii (λ) qaba. Kunis fageenya tuqaalee walfakkaataa dambalii lama gidduu jiruudha. Ifa mul'atu keessatti, dheerinadambaliin halluu ifichaa murteessa. Ifni diimaan dheerinadambalii guddaa yoo qabaatu, ifni biyyuun immoo dheerinadambalii gabaabaa qaba.

Marmaarsa (Frequency): Marmaarsi (f) lakkoofsa dambaliin guutuun tuqaa tokko sekondii tokkotti keessa darbuudha. Dheerinadambalii fi marmaarsi faallaa wal-qabatu; dheerinadambaliin yoo guddatus, marmaarsi ni xiqqaata. Anniisaan ifaa kallattiin marmaarsa isaa wajjin walqabata; marmaarsi guddaan anniisaa guddaa jechuudha.

Suudifa (Photon): Yoo ifa akka suudootti fudhanne, inni buttaa anniisaa xixiqqoo kan suudifa jedhaman irraa ijaarama. Suudifni tokko hamma anniisaa murtaa'e kan hagoo jedhamu of keessaa qaba. Anniisaan suudifa tokkoo marmaarsa ifichaa irratti hundaa'a.

Ciminna (Intensity): Ciminnii ifaa safartuu anniisaa ifaa kan bal'ina tokko irratti yeroo murtaa'e keessatti rukutuudha. Kunis lakkoofsa suudifaa naannoo sana ga'u irratti hundaa'a. Ifni cimina guddaa qabu suudifoota hedduu qaba jechuudha.

Calalii Elektiroomaagneetii

Calalii Elektiroomaagneetii guutuu, ifa mul'atuu fi gosoota biroo kan akka Raadiyoo, Infraaredii, Altiraavaayoleetii, fi xiyya-X agarsiisu.

Ifni ijaan arginu kutaa xiqqoo qofa kan walitti qabama madana elektiroomaagneetii bal'aa kan Calalii Elektiroomaagneetii jedhamuuti. Calaliin kun gosa dambalii hundaa kan dheerinadambalii fi marmaarsa adda addaa qaban of keessatti qabata.

Dambalii Raadiyoo: Isaan kun dheerinadambalii guddaa fi anniisaa xiqqaa qabu. Tamsaasa raadiyoo, televizhinii, fi wal-qunnamtii bilbilaaf oolu.

Maayikirooweeyivii: Raadiyoo caalaa dheerinadambalii gabaabaa qabu. Isaanis nyaata bilcheessuu (oven maayikirooweeyivii), raadaarii, fi wal-qunnamtii saatelaayitiif fayyadu.

Infraaredii (IR): Madana hoo'aa jedhamuunis beekama. Qaamni hoo'aa kamiyyuu madana kana ni baasa. Isaanis fageettoo (remote control) fi kaameraa halkanii keessatti fayyadu.

Ifa Mul'atu (Visible Light): Kutaa calalii isa iji keenya argu danda'uudha. Kunis halluuwwan akka diimaa, burtukaana'aa, keelloo, magariisa, biyyuu, fi cuquliisa of keessatti qabata.

Altiraavaayoleetii (UV): Ifa biyyuu caalaa anniisaa guddaa qaba. Aduu irraa kan dhufu yoo ta'u, gogaa namaa gubuu danda'a. Haa ta'u malee, meeshaalee yaalaa qulqulleessuu fi vitaamin D oomishuuf ni fayyada.

xiyya-X (X-Rays): Anniisaa baayyee guddaa kan qaama namaa keessa seenuu danda'u qabu. Fayyaa keessatti lafee caba ilaaluuf tajaajilu.

xiyya Gaammaa (Gamma Rays): Madana anniisaa guddaa fi balaa qabuudha. Isaanis adeemsa nukilarii keessatti uumamu.

Hariiroo Ifaa Wanta Waliin

Yeroo ifni wanta tokko rukutu, taateewwan adda addaa hedduutu raawwatamuu danda’a. Akkaataan ifni itti wanta wajjin wal-rukuteen amaloota uumamaa dinqisiisoo fi teeknooloojiiwwan ammayyaa hedduuf bu’uura. Adeemsawwan kunniin balaqeessa, dabee darbuu, xuuxamuu, faca'uu, bittinaa'uu, fi kkf of keessatti qabatu.

Balaqeessa (Reflection)

Balaqeessa sirrii: Kofni battallee (θi) fi kofni balaqeesa'oo (θr) yeroo hunda walqixa.

Balaqeessi (Reflection) adeemsa ifni dirra wanta tokkoo irraa duubatti deebi'uudha. Agartuun kun bu'uura argaa keenyaati, sababni isaas wantoota ifa hin maddisiifne kan arginu ifa isaan irraa balaqeessan ija keenya seenuuni. Seerri bu'uuraa balaqeessaa akka jedhutti, kofni battallee (incident angle) kan xiyyi ifaa ittiin dirra tokko rukutu, yeroo hunda kofa balaqeesa'oo (reflection angle) kan inni ittiin deebi'u wajjin walqixa. Madaalli kofaa kun sarara yaadaa kan dirrichaaf ijaajjoo (normal) ta'e irratti hundaa'a. Amaloonni balaqeessaa kunniin meeshaalee akka daawwitii irraa kaasee hanga argaa halluuwwan adda addaatti hiika guddaa qabu.

Balaqeessi gosa gurguddoo lama qaba: Balaqeessa Sirrii (Specular Reflection) fi Balaqeessa Faca'aa (Diffuse Reflection). Balaqeessi sirriin kan uumamu yeroo ifni dirra laafaa fi calaqqisaa (akka daawwitii, bishaanii, ykn sibiilaa) irraa deebi'uudha. Haala kana keessatti, xiyyoonni ifaa wal tarree seenan, wal tarree deebi'u, kunis fakkii ifa ta'e uuma. Faallaa kanaa, balaqeessi faca'aa kan uumamu yeroo ifni dirra rukkataa (akka waraqaa, dallaa, ykn uffataa) rukutudha. Dirri rukkataan ifa gara kallattii hundatti facaasa, kanaaf fakkii keenya hin arginu, garuu wanticha mataa isaa argu dandeenya. Addunyaan teenya irra caalaan isii sababa balaqeessa faca'aatiin mul'atti.

Adeemsi balaqeessaa inni addaa Balaqeessu'uu Guutummaa Keessoo (Total Internal Reflection) jedhama. Taateen kun kan uumamu yeroo ifni gidduu-galaa rukkinni agartii isaa guddaa ta’e (akka giraasii) irraa gara gidduu-galaa rukkinni isaa xiqqaa ta’eetti (akka qilleensaa) ce'uuf yaaludha. Yoo kofni battallee "kofa murteessaa (critical angle)" jedhamu caale, ifni gara gidduu-galaa isa lammaffaatti darbuu mannaa, guutummaatti (%100) gara gidduu-galaa isa duraatti deebi'ee balaqeessa. Amalli dinqisiisaan kun teeknooloojii liilana ifaduu (fiber optics) keessatti odeeffannoo tamsaasuuf, akkasumas calanqeettii (sparkle) daayimandii uumuuf sababa guddaadha.

Dabee Darbuu (Refraction)

Dhuyyumni bishaan keessa jiru akka waan cabeetti mul'achuun isaa bu'aa dabee darbuu ifaati.

Dabee darbuun (Refraction) amala ifni yeroo gidduu-galaa tokko irraa gara isa kaanitti, kan rukkinni agartii (optical density) isaa adda ta'e, ce'u itti jallatuudha. Sababni guddaan taatee kanaa jijjiirama saffisa ifaati. Ifni onneetti saffisa olaanaa qaba, garuu yeroo gidduu-galoota akka qilleensaa, bishaanii, ykn giraasii keessa seenu saffisni isaa ni hir'ata. Jijjiiramni saffisaa kun immoo akka dambaliin ifaa jallatu taasisa, kunis fakkeenya beekamaa kan fardi bishaan keessa jiru akka waan cabeetti mul’atu uuma. Adeemsi kun uumama keessatti iddoo guddaa qaba; fakkeenyaaf, aduun yeroo lixxu ykn baatu osoo sirriitti hin lixin dura mul'achuun isii sababa dabee darbuu ifaa atmosferii keessatti uumamuuni.

Adeemsa dabee darbuu ibsuuf saayintistoonni herregaan fayyadamu. Seerri Sneel (Snell's Law) hariiroo kofa ifni ittiin seenee (kofa battallee) fi kofa inni ittiin dabe (kofa dabee darbuu) gidduu jiru sirriitti ibsa. Foormulaan isaas $n_{1}\sin \theta _{1}=n_{2}\sin \theta _{2}$ yoo ta'u, asirratti n₁ fi n₂ kasaa dabee darbuu (index of refraction) gidduu-galoota lamaanii agarsiisu. Kasaan kun hammam akka ifni gidduu-galaa sana keessatti suuta deemu kan ibsuudha. Kasaan guddaan, ifni caalaatti jallata jechuudha. Gidduu-galaan tokkoon tokkoon isaa kasaa adda addaa qaba; fakkeenyaaf, kasaan bishaanii naannoo 1.33 yoo ta'u, kan daayimandii immoo 2.42 dha, kunis sababa daayimandiin ifa caalaatti itti facaasuufi.

Yaad-rimeen dabee darbuu kun bu'uura teeknooloojiiwwan xinagartii (optics) hedduuti. Fakkeenyaaf, doo'inneen (lens) kan kishaafa (eyeglasses), maayikirooskooppii, fi teeleskooppii keessatti argamu hojjetamee kan ifa sirriitti dabee walitti fidu ykn facaasuudha. Dabalataan, adeemsi faca'iinsa halluu (dispersion) jedhamu, kan ifni adiin yeroo priizimii keessa darbu gara halluuwwan sabbata waaqayyoo (rainbow) adda addaatti faca'u, kan uumamu sababa dheerinadambaliin (wavelength) halluuwwan adda addaa walqixa hin dabneefi.

Bittinaa'uu Ifaa (Diffraction) fi Walseennaa (Interference)

Ifaan qaawwa xiqqoo keessa yeroo darbu akka bittinaa'uu kan agarsiisu.

Bittinaa'uu ifaa (Diffraction) amala dambaliin ifaa yeroo qarqara gufuu tokkoo ykn qaawwa dhiphoo keessa darbu itti jallatu ykn babal'atuudha. Jireenya guyyuu keessatti ifni kallattii qajeelaan deema jennee yaanna, garuu sadarkaa baayyee xiqqaa irratti, ifni ni jallata. Agartuun kun kan mul'atu yeroo ifni qarqara balbladee tokkoo ykn qaawwa xiqqoo keessa seenuudha, kunis gaaddidduun qarqara ifa hin taane akka qabaatu taasisa. Hammam akka ifni jallatu dheerinadambalii isaa fi bal'ina qaawwichaa irratti hundaa'a; dheerinadambaliin yoo dheerate ykn qaawwichi yoo dhiphate, bittinaa'uun caalaatti mul'ata. Amalli kun daangaa ijaarsa meeshaalee agartii kan akka maayikirooskooppii fi teeleskooppii irratti murteessaadha.

Walseennaan (Interference) taatee uumamu yoo dambaliin ifaa lama ykn isaa ol bakka tokkotti walitti dhufanii walirra bu'anidha. Yeroo kana, dambaliiwwan sun wal cimsuu (walseennaa ijaaraa) ykn wal balleessuu (walseennaa diigaa) danda'u. Walseennaan ijaaraa yeroo uumamu, ifni caalaatti ni guddata (bright spot). Walseennaan diigaa yeroo uumamu immoo, ifni ni bada (dark spot). Agartuun kun yaalii Toomaas Yaang kan "double-slit" jedhamuun beekamaatti ifatti mul'ata. Uumama keessattis, halluuwwan babbareedoon fuula saamunaa (soap bubble) ykn biyyee bishaanii irratti mul'atan bu'aa walseennaa ifaa baqqaana haphii irraa balaqeessuuni.

Teeknooloojii keessatti, bittinaa'uu fi walseennaan baayyee barbaachisoodha. Meeshaan "diffraction grating" jedhamu, kan sararoota walitti dhihaatan hedduu qabu, ifa gara halluuwwan isaatti addaan baasuuf fayyada. Kunis meeshaalee ispekitroomeetira keessatti elementoota urjilee keessa jiran adda baasuuf gargaara. Akkasumas, hoologiiraafiin (holography), kan fakkii gar-sadii (3D) uumu, guutummaatti yaad-rimee walseennaa fi bittinaa'uu irratti hundaa'a. Kanaaf, amaloonni ifaa kunniin addunyaa keenya hubachuu qofaaf odoo hin taane, teeknooloojii uumuufis furtuudha.

Daddabarsa (Transmission) fi Faca'uu (Scattering)

Daddabarsi adeemsa ifni wanta tokko keessa darbuudha. Akkaataa ifni itti keessa darbutti, wantoonni bakka sadiitti qoodamu:

1. Dabarsoo Ifaa (Transparent): Wanta ifni guutummaatti keessa darbee, fakkii ifa ta'e kennuudha. Fkn: fuullee, bishaan qulqulluu.
2. Badhii Darbsoo Ifaa (Translucent): Wanta ifni muraasni keessa darbu, garuu bittinnaa'ee fakkii ifa hin kenninedha. Fkn: Fuullee abbuuraa'e, waraqaa zayitii qabu.
3. Ifa Dhoowwoo (Opaque): Wanta ifni keessa darbuu hin dandeenye, kan ifa xuuxu ykn guutummaatti balaqeessudha. Fkn: Muka, sibiila, dallaa.

Faca'uun (Scattering) taatee uumamu yeroo ifni suuddoowwan xixiqqoon (akka molekuloota qilleensaa) rukutamee gara kallattii hundatti faca'uudha. Adeemsi kun bittinaa'uu irraa adda, sababni isaas bittinaa'uun naannoo gufuutti kan uumamu yoo ta'u, faca'uun immoo walitti bu'iinsa suuddoowwaniitiin uumama. Fakkeenyi beekamaan samiin guyyaa bifa biyyuu fakkaachuudha. Ifni biyyuun dheerinadambalii gabaabaa waan qabuuf, molekuloota qilleensaa keessa jiraniin caalaatti faca'a. Aduun yeroo lixxuu fi baatu diimachuun isaas sababa ifni biyyuun faca'ee ija keenya hin gahiniin, ifni diimaan kallattiin gara keenya dhufuuni.

Waaggeessuu (Polarization)

Fakkii sochii kan ifa hin waaggeeffamne (gubbaa) fi ifa waaggeeffame (jidduu) agarsiisu, calaltuu keessa erga darbee booda.

Waaggeessuun (Polarization) amala dambalii ifaa kan kallattii hollannaa isaa ibsuudha. Ifni dambalii walfuulleedha, kana jechuun dirreen elektirikii isaa kallattii deeminsaatiif dhaabsirroo (perpendicular) ta'ee hollata. Ifni uumamaa kan akka aduu irraa dhufu waaggeeffamee miti (unpolarized), jechuunis kallattiiwwan hollannaa walqixa ta'an hunda qaba. Waaggeessuun kan uumamu yeroo ifni calaltuu (filter) addaa kan "polarizer" jedhamu keessa darbuudha. Calaltuun kun ifa kallattii tokko qofaan hollatu dabarseetu, kan hafan hunda ittisa ykn xuuxa.

Waaggeessuun karaa adda addaatiin uumamuu danda'a: balaqeessa, faca'uu, fi birefringence dabalatee. Fakkeenyaaf, ifni dirra bishaanii ykn daandii asfaaltii irraa balaqeessu, irra caalaan isaa kallattii lafa wajjin wal tarree kan ta'e, sardalaan (horizontally), madaalama. Amalli kun ifa cimaa "balaqqeettii" (glare) jedhamu uuma. Kishaafa Aduu (sunglasses) kan waaggeeffame, calaltuu sarjaa (vertical) fayyadamuun balaqqeettii sardala kana ittisuun ijaaf boqonnaa kenna.

Teeknooloojii keessatti, waaggeessuun faayidaa guddaa qaba. Iskiriniin kompiitaraa, bilbilaa, fi TV kan (LCD) jedhaman hojjechuuf ifa waaggeeffame fayyadamu. Filmiiwwan gar-sadii teeknika kana fayyadamuun ija tokkoof fakkii addaa, isa kaaniif immoo fakkii biraa erguun muuxannoo 3D uumu. Saayinsii keessattis, waaggeessuun caasaa molekulootaa qorachuu fi amaloota wantootaa hubachuuf gargaara.

Maddoota Ifaa fi Fayyadama

Ifni madda uumamaa fi kan namaan hojjetame qaba. Maddi uumamaa inni guddaan Aduu keenya. Maddoonni akka ibiddaa fi urjilees ni jiru. Maddoonni namaan hojjetaman kan akka ibsaawwanii fi laayizarii dha.

Wajiija (Incandescence): Kun adeemsa wanti tokko hoo'iyyaa guddaadhaan ho'ifamee hanga ifa baasutti ga'uudha. Ibsaan ampayirii durii tooftaa kanaan hojjeta.

Ifa Sududaa (Laser): Ifni laayizarii gosa ifaa addaa kan ta'ee fi amaloota sadii qabuudha: halluu tokko qofa (monochromatic), dambaliiwwan isaa wal-simanii kan deeman (coherent), fi akkuma caama (beam) tokkootti fageenya dheeraa kan deemuudha (directional). Laayizariin fayyaa, industirii, wal-qunnamtii, fi qorannoo keessatti tajaajila guddaa qaba.

Xinagartii (Optics) fi Argaa (Vision): Ijji namaa meeshaa agartii uumamaa isa dinqisiisaadha. Doo'inneen (lens) ija keenya keessa jiru ifa xuuxamee gara reetinaa irratti akka kuufamu taasisa. Reetinaan immoo seelota siribduu ifaa (photoreceptor) jedhaman qaba. Isaanis ifa gara mallattoo elektirikiitti jijjiiranii sammuutti ergu, achiis sammuun fakkii uuma.

Liilana Ifaduu (Fiber Optics): Teeknooloojii ammayyaa kan odeeffannoo tamsaasuuf ifatti fayyadamuudha. Kunis ifa funyoo giraasii ykn pilaastikii haphii (faayiberii) keessatti hidhee, fageenya dheeraa akka deemu taasisa. Odeeffannoon intarneetii fi bilbilaa har'a irra caalaan isaa tooftaa kanaan darba.

Wabii

(Yaadiddama xinagartii waliigalaaf)

(Yaadiddama bu'uuraa fiiziksii fi saffisa ifaatiif)

(Seenaa Ibn al-Haytham fi xinagartii duriitiif)

(Yaadiddama elektiroomaagneetii Maakisweeliif)

(Taddoo iftinelektirikii fi yaadiddama suudifaatiif)

(Elektiroodaayinamiskii hagoo fi hubannoo ammayyaatiif)