Jump to content

Baalcii

Wikipedia irraa
Kiristaalota koowartiizii(waashii) ameetistii

Baalcii yookiin kiristalli ykn booralloo meeshaa jabaa atoomota ykn molakiyuulota idilee fi irra deddeebi’amu qabudha. Boca akka gaariitti ibsamee fi simeetarikii(dacha'oo)qaba. Kiristaalonni uumamaan uumamuu ykn oomishamuu danda’u. Fakkeenyonni kiristallii wantoota beekamoo kan akka soogidda fi sukkaara of keessatti qabatu.

Caasaa baalcii (shifargaa) .

[gulaali | lakkaddaa gulaali]

Caasaan baalcii qindaa’ina atoomota ykn molakiyuulota baalcii keessa jiran agarsiisa. Bakka sirrii suddoo fi akkaataa irra deddeebi’amee uumaman ibsa. Caasaan baalcii amaloota fiizikaalaa fi keemikaalaa kiristaalichaa kan akka dhangala’aa, jabina isaa fi amaloota optikaalaa murteessuu danda’a.

Fuula baalcii, boca fi bifa kiristalloogiraafii

[gulaali | lakkaddaa gulaali]
Kiristaalli haliit guddachaa waan jiruuf, atoomonni haaraan baay’ee salphaatti kutaalee fuula irratti caasaa iskeelii atoomii garaa garaa fi hidhoowwan dangling hedduu qaban irratti maxxanuu danda’u . Kanaafuu, kutaaleen kiristaalichaa kun baay’ee dafanii guddatu (xiyya keelloo). Dhuma irrattis, guutummaan fuula isaa fuula sirri fi tasgabbaa’aa kan of keessaa qabu yoo ta’u, atoomonni haaraan akka salphaatti ofitti maxxanuu hin dandeenye.

baalcoonni yeroo baay’ee fuula diriiraa kan qaban yoo ta’u, fuula baalcii jedhamuun beekamu. Fuulli kunniin kan uumaman sababa qindaa’ina atoomota ykn molakiyuulota laatiisii baalcii keessaatiin. Bocni baalcii tokkoo kan murtaa’u akkaataa fuula kanaa fi kofoota isaan gidduu jiruun. Bifa kiristallogiraafii(saxaxoobaalcii) adda addaa kan akka kiyuubii, piraamidoota ykn piriizimii, haala qindaa’ina fuula baalcii irratti hundaa’uun ilaalamuu danda’a.

Qorannoon kiristalloogiraafii kiristaalota boca, guddinaa fi bifa kiristalloogiraafii isaanii irratti hundaa’uun xiinxaluu fi ramaduu of keessaa qaba. Kunis caasaa keessoo fi amaloota kiristallii hubachuuf gargaara. Kiristaalogiraafaroonni tooftaalee akka kiristalogiraafii raajii eksiree fayyadamuun qindaa’ina atoomota ykn molakiyuulota baalcii tokko keessa jiran murteessuu fi amaloota isaanii caalaatti qoratu.