Geengoo

Geengoon tuuta tuqaalee tuqaa kenname tokko irraa walqixa fagaatan. Tuqaan kenname handhuura geegoo jedhama. Danaa kana irratti tuqaan O handhuura geengooti. Fageenyi handhuuraafi tuqaa geengoo gidduu jiru kamiyyuu raadiyesii/wiifa jedhama. Yeroo baay’ee, raadiyaasiin lakkoofsa pozaatiivii ta’uu qaba.Sararri dhaabbataan handhuura geengoo keessa darbuun tuqaalee geengoo lama irraa kamiyyuu walqabsiisu diyaameetirii/fullata geengoo jedhama.Sararri dhaabbataan tuqaalee geengoo irraa lama kamiyyuu walqabsiisu koordii geengoo jedhama

 

jogummee

• hogee geengoo(Annulus) : wanta boca qubeellaa qabu, naannoon geengoo giddugaleessa lamaatiin daangeffame.
• Golboo : kutaa geengoo walitti hidhame kamiyyuu. Qabxiilee xumuraa lama kan golboo fi handuura ifteessuun golboowwan lama kanneen waliin geengoo guutuu uumuuf hayyama.
• handuura: tuqaa tuqaawwan geengoo irratti argaman hunda irraa walqixa fageenya qabu.
• koordii : kutaa sararaa kan dhuma isaa geengoo irratti ciisu, kanaanis geengoo tokko kutaa lamatti qooda.
• Marsaa geengoo : dheerina sarkiyuutii tokkoo geengoo irratti, ykn fageenya naannoo geengoo sanaa.
• fullata : kutaa sararaa kan dhuma isaa geengoo irratti ciisu fi kan giddugaleessa keessa darbu; ykn dheerina kutaa sarara akkasii. Kun fageenya guddaa tuqaawwan lamaan kamiyyuu geengoo irratti argaman gidduu jirudha. Innis haala addaa koordiiti, jechuunis koordi dheeraa geengoo kennameef yoo ta’u, dheerinni isaa dheerina raadiyaasii dachaa lama ta’a.
• Battee: naannoo xiyyaara geengoodhaan daangeffame.
• Leensii : naannoo (walqaxxaamuraa) diskiiwwan wal-irratti wal-caalan lamaa wajjin walfakkaatu.
• Passant: sarara qajeelaa koplaanarii kan geengoo wajjin qabxii walfakkaataa hin qabne.
• wiifaa: kutaa sararaa wiirtuu geengoo tokkoo kan tuqaa tokkicha kamiyyuu geengoo mataa isaa irratti argamu waliin walitti makamu; yookiin dheerina kutaa akkasii, kan walakkaa (dheerina) daayameetira ta’e.
• birkoo : . Bal’insi raadiyesota lamaafi golboo raadiyesota kanniin hammatameen daangeffame
• Muraa gengoo : Bal’insi koordii geengoofi golboo koordii kanaan hammatameen daangeffame
• Lamdarbaa(Secant) : Sarara qajeelaan tokkoofi geengoon kenname bakka lamatti walqaxxaamuruu danda’u
• Walakkaa geengoo : arkiiwwan lamaan ta’uu danda’an kanneen tuqaawwan dhuma daayameetira tokkoon murtaa’an keessaa tokko, tuqaa walakkaa isaa akka giddugaleessaatti fudhachuun. Fayyadama waliigalaa teeknikaa hin taane keessatti keessa naannoo diimeshinii lamaa kan daayameetiraa fi arkiiwwan isaa keessaa tokkoon daangeffame jechuu ta’uu danda’a, kunis teeknikaan walakkaa diskiin jedhama. Walakkaa diskiin haala addaa kutaa tokkoo ti, innis isa guddaa dha.
• Rigataa(Tangent) : Sararri qajeelaan tokkoofi geengoon tokko tuqaa tokko irratti wal tuqu danda’u.

Koordii, sekantii(lamdarbaa), tangeentii(rigataa), raadiyaasii(wiifaa) fi daayameetira(fullataa)

Golboo, Muraa, fi birkoo

Bu’aa xiinxala

Marsaa Geengoo

$$C=2\pi r=\pi d$$

Balina

Bal’ina geengoodhaan marfame = π × bal’ina iskuweerii golboo

$$\mathrm {Area} =\pi r^{2}$$

$$\mathrm {Area} ={\frac {\pi d^{2}}{4}}\approx 0.7854d^{2}$$