Buusan (tuuta urjii)

Maqaa urjiilee Buusan.

Buusan, Obbolaa torban, ykn Messier 45, akka kataloogii Messier, tuuta urjii banaa kan urjii Qotiyyoo keessatti garba mirgaa Arba gaadduu olitti argamu yoo ta'u, akkasumas tuuta urjii banaa ifaa fi beekamaa ta'e keessaa isa tokkodha. Tuutni kun urjiilee ho'aa, dargaggoota, bifa diimaa qaban kan of keessaa qabu yoo ta'u, hundi isaanii gara waggoota miliyoona 100 dura duumessa molakiyuulaa irraa tilmaamaan yeroo walfakkaatutti uumaman. Tuutni kun ija qullaatiin ilaaluun ni danda'ama, guddinni isaa kan mul'atu akka waliigalaatti gara 1.6 waan ta'eef, namoonni baay'een urjiilee tuuta kanaa keessaa ja'a ijaan adda baasuu danda'u, garuu kun ta'ee osoo jiruu namoonni tokko tokko urjii 8 fi isaa ol adda baasuu danda'u. Tuutni kun bara seenaa duraa irraa eegalee kan beekamu yoo ta’u, yeroo sanatti ogeeyyiin urjii durii baay’ee kan kaasan yoo ta’u, Araboonni durii immoo isa fi ijaartoota isaa irraa eebba barbaadaa turan akkasumas ifaafi ulfina isaatiin kan hawwataman yoo ta’u, yeroo Giriikonni urjiilee ishee akka obboleettii torbaatti yaadanii sheekkoo tokko tokko naannoo isaatti hodhanii, tuutni kun naannoo yoo xiqqaate samii digrii lamaa irratti babal’ata, kunis ji’a guutuu dachaa afuriin walqixa, garuu dhangala’aa urjiileen isa keessa jiran tuuta biroo wajjin wal bira qabamee yoo ilaalamu gadi aanaadha. Oromoon immoo urjii kanaaf maqaa Buusan jedhuun ittii moggaasuun urjiilee dhadha isaa kessaa tokko kan taee fi Maqaa guyyaa sadaffaa dhaha ituuti