Amajaajjii

Amajaajjii (kan Jinnii ykn Hafuura Hamaa jedhamuunis beekamu), amantii, asoosama, aadaa, fi sheekkoo adda addaa keessatti, uumama hafuuraa ykn qaama hin qabne kan yeroo baayyee hamminaan walqabatuudha. Akka amantiiwwan adda addaatti, hafuuronni kunniin ergamoota Waaqayyoof hin ajajamne, hafuurota namoota rakkisan, ykn uumamtoota addaa kanneen hammeenya raawwatan ta'uu danda'u. Yaanni waa'ee uumamtoota kanneenii qaroomina addunyaa guutuu keessatti bifa garaagaraatiin mul'ata.

Maqaa fi Hiika Isaa

Afaan Oromoo keessatti yaada kana ibsuuf jechoonni adda addaa ni fayyadu.

• Amajaajjii: Jechi Amajaajjii jedhu bal'inaan kan beekamu yoo ta'u, uumama hafuuraa hamaa agarsiisa. Haa ta'u malee, yeroo tokko tokko hiika lammaffaa qabaatee "diina guddaa" ykn "mormituu cimaa" jechuufis ni oola.
• Hafuura Hamaa ykn Hafuura Xuraa'aa: Kun hiika kallattii kan qabu yoo ta'u, hafuura hammeenya raawwatu ibsa. Keessattuu barreeffamoota amantii Kiristaanaa keessatti bal'inaan argama.
• Jinnii: Maqaan Jinnii jedhu jecha Afaan Arabaa jinn (جن) irraa kan dhufeedha. Amantii Islaamaa keessatti iddoo guddaa qabaatus, aadaa Oromoo keessatti hafuurota adda addaa ibsuufis itti fayyadamuun baramaadha.
• Agaaneenii: Akkasumas, jechi Agaaneenii jedhu yeroo tokko tokko ni mul'ata, kunis jecha Afaan Amaaraa irraa ergisame ta'uu isaa hubachuun barbaachisaadha.

Walumaagalatti, jechoonni kun hundi, garaagarummaa xiqqoo yoo qabaatanillee, yaada uumama hafuuraa hammeenyaan beekamu agarsiisu.

Ilaalcha Amantiiwwan Adda Addaa

Kiristaanummaa

Amantii Kiristaanaa keessatti, hafuuronni hamoon ergamoota kufan (fallen angels) jedhamanii beekamu. Akka barumsa kanaatti, isaan jalqaba ergamoota Waaqayyoo qulqulluu turan, garuu hogganaa isaanii Luusifer (kan booda Seexana ykn Diyyaabilos jedhame) wajjin Waaqayyo irratti fincilanii samii irraa gad darbataman. Kaayyoon isaanii inni guddaan:

• Waaqayyo mormuu fi hojii isaa jeequu.
• Ilmaan namootaa qoruun cubbuutti isaan geeseessuu.
• Dhukkuba, rakkina, fi jeequmsa fiduu.
• Namoota keessa buluun isaan to'achuu (hafuura hamaatiin qabamuu).

Kitaabni Qulqulluun, keessattuu Kakuu Haaraan, Yesuus hafuurota hamoo namoota keessaa baasaa akka ture bal'inaan ibsa. Kiristaanummaan hafuura hamaa akka humna dhugaan jiruutti fudhata.

Islaamummaa

Islaamummaa keessatti, yaanni waa'ee hafuurotaa bal'aadha, garuu irra caalaan Jinnii fi Shayxaana gidduutti adda baafama.

• Jinnii: Uumamtoota qaamaan hin mul'anne kanneen Waaqayyo ibidda aara hin qabne irraa uumedha. Akkuma ilmaan namootaa, Jinnoonnis fedhii bilisaa qabu; isaan keessaa kan amanan (Muslima), kan kafaranii fi kan hamaa hojjetan ni jiru. Hundi isaaniituu hamaa miti.
• Shayxaana: Maqaa waliigalaa hafuurota hamoo kanneen hogganaa isaanii Ibliis ta'eef kennamudha. Ibliis jalqaba Jinnii amanaa ture, garuu yeroo Waaqayyo Aadamiif akka sagadu isa ajaje diddaa agarsiisuun abaarame. Hojiin isaa inni guddaan ilmaan namootaa gara cubbuutti waaswaasuu (hasaasuu) fi karaa qajeelaa irraa isaan maqsuudha. Shayxaanni jecha amantii Islaamaa keessatti yaada amajaajjii wajjin wal gituudha.

Yihudummaa

Yihudummaa durii keessatti, yaanni hafuura hamaa akka Kiristaanummaa ykn Islaamummaa ifaafi giddu-galeessa miti. Barreeffamoonni durii waa'ee hafuurota adda addaa kanneen akka shedim dubbatu, garuu isaan kun guutummaatti hamaa jedhamanii hin ibsamne.

• Seexana (ha-Satan): Kitaaba Iyyoob keessatti, Seexanni akka mormituu Waaqayyoo osoo hin taane, akka ergamaa Waaqayyoo isa hojiin isaa amanamummaa namootaa qoruu ta'eetti dhiyaata. Inni akka "kasaastuu" ykn "himataa" samii keessaatti ilaallama.
• Yeroo booda, keessattuu sababa dhiibbaa amantii biroo irraa, yaanni waa'ee hafuurota hamoo Yihudummaa keessatti cimee dhufe, garuu sadarkaa Kiristaanummaa hin geenye.

Aadaa fi Asoosama Keessatti

Aadaawwan addunyaa guutuu keessatti, hafuuronni hamoon bifa adda addaatiin ibsamu.

• Asoosama Addunyaa: Sheekkoo fi asoosama addunyaa keessatti, hafuuronni hamoon akka uumamtoota gola ibiddaa keessaa dhufan, kanneen lubbuu namaa bitachuuf yaalanitti fakkeeffamu.

Ilaalcha Ammayyaa

Saayikooloojii fi Saayinsii

Saayikooloojiin ammayyaa fi saayinsiin yaada hafuura hamaa akka ibsa durii kan amalli namaa fi dhukkubni sammuu ittiin ibsamaa tureetti ilaala. Amaloonni dur "`hafuura hamaatiin qabamuu`" ykn "`amajaajjiin rukutamuu`" jedhamanii yaaddaman, kanneen akka:

• Dhukkuba gaggabdoo (epilepsy)
• Dhukkuba sammuu (akka 'schizophrenia' fi 'bipolar disorder')
• Yaaddoo fi dhiphina cimaa

har'a akka rakkoo fayyaa sammuu ykn sirna narviitti (nervous system) ilaallamu. Yaanni amajaajjii akka fakkeenya ykn mallattoo (metaphor) keessoo namaa isa hamaa agarsiisuuttis ni fayyada.

Ogbarruu fi Fiilmii Keessatti

Amajaajjiin ykn hafuuronni hamoon ogbarruu, fiilmii, fi taphoota viidiyoo keessatti akka qaamota mormitootaa (antagonists) beekamoodha. Yeroo baayyee akka humna sodaachisaa fi balleessaa fiduutti kan dhiyaatan yoo ta'u, yeroo tokko tokko immoo akka uumamtoota rakkatoo fi nama gaddisiisanitti ibsamu.