Xalayaa
Xalayaan ergaa barreeffamaan nama tokko irraa kabiraatti dabarsuun karaa itti walquunnamani. Xalayaan kan dubbisaa isaatiif salphaatti hubatamu, ergaa barreessaa qaama barbaadameen kan gahuufi dhimma barreeffameef sana ifa ta’ee kan raawwatu ta’uu qaba. Xalayaa fayyadamuun yaada, ajaja, oduu, fedhii, hawwii, gaddaa fi gammachuu ittiin dabarsu.[1]
Gosoota xalayaa[gulaali | lakkaddaa gulaali]
Xalayaan kan matayyaafi kan waajjiraa ta'uu danda'a. Xalayaa matayyaa kan firri firaaf, maatiin maatiif, hiriyaan hiriyaaf haala dhuunfaa ofii fageenyaafi dhiyeenya, bakkaafi yeroo irratti hundaa’uun ittiin walquunnamaniidha. Xalayaan waajjiraalee immoo kan dhimma adda addaatiif waajjirri waajjiraaf, waajjirri tokko nama dhuunfaaf yookaan namni dhuunfaan tokko waajjira tokkoof kan barreessuudha.
Kutaalee xalayaa[gulaali | lakkaddaa gulaali]
Wantootni ijoo xalayaa keessatti argamuu qaban teessoo, nagaa gaaffii, keeyyata seensaa, qaamaa xalayaa fi xummura xalayaati.
Teessoo[gulaali | lakkaddaa gulaali]
Teessoon xalayaalee kan barreeffamu gidduu seensaatti. Maqaan namticha ykn dhaabicha ergamuuf barraawa. Yoo namticha barreessituuf hin beekne iddoo ykn argoo isaan qabaniin barreessuu. Fkn. Itti Gaafatamaa Buufata poolisii.
Nagaa gaffii[gulaali | lakkaddaa gulaali]
Kutaan kun iddoo ittii kabajamaa ykn kabajamtuu ebeluu jenne eegalluudha.
Keeyyata seensaa[gulaali | lakkaddaa gulaali]
Keeyyataa kana jalatti waan xalayaan barreeffamuuf bakka ittii ibsimuudha ykn dhimma barreessinuuf bakka itti kaafnuudha.
Xalay xalayaa[gulaali | lakkaddaa gulaali]
Kutaan kun seensa xalayaa irratti hundaa’uudhaan kan bal’achaa dhufuudha.
Xummura xalayaa[gulaali | lakkaddaa gulaali]
Bakka kanatti waan jechuu barbaaddu mara bakka itti xummurruudha. Fkn. jaalalee to ykn koo, Obboleessa koo ykn Obboleetti to, Harmeeto, Abbaa koo jette xummuruu niidandessa.
Kanas ilaali[gulaali | lakkaddaa gulaali]
Wabii[gulaali | lakkaddaa gulaali]
- ↑ Namoonni HAADHA MANAA isaanii waliin walqunnamtii saalaa jalqabuuf utuu jedhanii, utuu qunnaamtii hin godhiin jalaa qaamni kormaa dhangala’u ykn eegalanii daqiiqaa 1 gaditti xumuran rakkoo kana qabu jedhamee yaadama. Waanti kun takkaa yoo nama qabate waan nama hin gadhiifne yokaan nama waliin hafu miti. Waqxii tokkoof nama mudatee baduus danda’a, namoota tokko tokkorrammoo turuu danda’a. Dhibee kana kan fidu kana jedhamee quba itti qabamee adda baafamuu baatus kanneen armaan gadii waliin ta’anii harka keessaa qabu. 1. Dhiphina/muddama sammuu (stress) 2. Yeroo hedduu garmalee gadduu (depression) 3. Sodaan walqunnaamtii saalaa hin danda’u jedhu dursee sammuu keessa jiraachuu. 4. Miira balleessaa qabaachuu (guilt) namatti dhaga’amuu 5. Rakkoon hariiroo jaalalaa (relation ship) jiraachuu. AKKAMIIN OFGARGAARUU DANDEENYA? Namoota rakkoo kana qaban keessaa 95% osoo qoricha mana yaalaa hin barbaadiin maloota armaan gadii kana keessaa kan isaaniif ta’u fayyadamanii dhibee kana ofirraa balleessu. 1. Afuura dheeraa (deap breath ) fudhachuu. Yoo xixiqqeessanii afuura baafatan gara dafanii sanyii kormaa dhangalaasuutti geessa. 2. Qofaatti shaakaluu. Kun mala tuttuquu (masturbation) fayyadamuun yoo sanyiin kormaa dhangala’uuf jedhu gidduutti dhaabuudha. Ammas irra deddeebi’anii hojjachuudhaan of shaakalsiisuudha. Yoo kana godhanyoo qaamaan haadha manaa yokaan jaalallee isaanii bira deeman illee qabachuu danda’an. 3. Yoo qunnaamtii saalaa godhan yoo miirri olka’ee sanyiin kormaa dhangala’uuf jedhu bakka qaamni saalaa dhiiraa (penis) qaamarraa itti ka’u jalaaan jabeessanii gadi qabuu (Squeezing) akka dafee hin dhangalaane gargaara. Kanas qofaa ofii shaakaluun gaariidha. 4. Yoo qunnaamtii saalaa goodhamu guutummaa guutuutti yaada keenya qaama saalaa keenyarra kaa’uu dhiifnee bakka biraa yaadaa raawwachuun hedduu gargaara. 5. Jarjaruu fi ariifannaa, sodaa fi miirota kana fakkaatan haga dandeenye ofirraa fageessuu qabna. 6. Namootni walqunnaamtii saalaa yeroo dheeraaf hin godhiin yoo turan waan kun akka mudatu ni taasisa. Akkuma deddeebineen raawwanneen garuu fooyya’aa deema. 7. Yoo qunnaamtii saalaa goonu akkuma miirri olka’aa deemee gara dhangala’uutti dhiyaateen sochii gadi xiqqeessuudha. Yoo garmalee sosocho’an dafee akka dhangala’u waan taasisuuf. Fayyaan faaya Dhibee Wal qunnamtii Saalaa Dafanii Xumuruu Faayidaa Timiraa Mallattoo Dhukkuba Kalee fi Wantoota Gochuu Qabnu Mallattolee Dadhabuu Onnee Dhiita'uu Qaama Saala Dhiiraa(Varicocele)fi Mallatto Isaa Haphachuu Rifeensaa Akkamiin Ittisuu Dandeenya? Mallattoo, Ka'umsaa fi Furmaata Hir'ina Dhiigaa Dhukkuba Huuba Qoonqoo/Toonsilii Faayidaa Jinjibilli Qabu