RNA

Looppii rifeensa mataa mRNA duraa irraa. Kan calaqqisiifaman niwuukiloobeezii (magariisa) fi lafee dugdaa raayboosii-fosfeetii (buluu) dha. Kun hidda RNA tokko kan ofitti deebi’ee dachaafamuudha.

Dhangaaggee Tambii Riboosii ( RNA ) molakiyuulii poliimeeraawaa ta’ee fi dalagaalee baayoloojii irra caalaan barbaachisaa ta’e yoo ta’u, kunis dalagaa ofii isaa raawwachuudhaan ( RNA miti-fungoo/non-coding RNA ) yookaan pirootiinii oomishuuf unkaa uumuudhaan ( RNA ergaa /messenger RNA ). RNA fi asiidiin deoxyribonucleic (DNA) asiidota niwuukilii ti . Asiidonni niwuukilii maakroomoleekiyuulota gurguddoo afran bifa jireenyaa beekamaa hundaaf barbaachisoo ta'an keessaa tokko . RNAn akka sansalata niwuukilootaayidii ta'ee walitti qabama . Orgaanizimoonni seelii odeeffannoo jeneetikii ( beezii naayitiroojiinii guanine, uracil, adenine, fi cytosine fayyadamuun, qubee G, U, A, fi C tiin ibsaman) kan walnyaatinsa pirootiinota addaa qajeelchu dabarsuudhaaf ergamaa RNA ( mRNA ) fayyadamu. Vaayirasoonni hedduun odeeffannoo jeneetikii isaanii jiinoomii ykn Marsanyundee RNA fayyadamuun koodii godhu .

Molekuloonni RNA tokko tokko walnyaatinsa baayoloojii si'eessu, ibsa sanyundee to'achuudhaan, ykn deebii miiraa fi qunnamtii mallattoo seelii keessatti hinkoo sochii qabu. Adeemsa sochii qaban kana keessaa tokko Oomisha pirootiinii yoo ta'u, kunis dalagaa addunyaa maraa kan molakiyuulonni RNA walnyaatinsa pirootiinota raayboosoomii irratti qajeelchan . Adeemsi kun molakiyuulota RNA dabarsuu ( tRNA ) fayyadamuun amiinoo asiidota gara raayboosoomiitti geessuudha, achitti RNA raayboosoomaa ( rRNA ) amiinoo asiidota walitti hidhee pirootiinota koodii qaban uuma.

Bakka bu’iinsa diimeshinii sadii kan 50S ribosomal subunit. Ribosomal RNA ocher, pirootinoonni bifa halluu diimaa qabu. Bakki sochii qabu kutaa xiqqaa rRNA yoo ta’u, diimaan agarsiifameera.

Caasaan keemikaalaa RNA kan DNA wajjin baay'ee wal fakkaata, garuu karaa jalqabaa sadiin garaagarummaa qaba:

• DNA hidda lamaa irraa adda ta’ee, RNAn yeroo baay’ee gahee baayoloojii isaa hedduu keessatti molakiyuulii hidda tokkoo (ssRNA) yoo ta’u, sansalata niwuukilootaayidii baay’ee gabaabaa ta’e of keessaa qaba. Haa ta'u malee, RNA-hidda lamaa (dsRNA) uumuu danda'a fi (kana malees) molakiyuuliin RNA tokko, wal-fuudhii beezii dabalataatiin, intrastrand dachaa heeliiksii uumuu danda'a, akkuma tRNA .
• "Lafeen dugdaa" sukkaara-fosfeetii DNA deoxyribose kan of keessaa qabu yoo ta'u, RNA ammoo bakka isaa ribose of keessaa qaba. Riibooziin garee haayidirooksii bakka 2’tti gilgaala peentoosii irratti maxxane kan qabu yoo ta’u, diyooksiiraayiboosiin garuu hin qabu. Gareen haayidirooksii lafee dugdaa raayboosii keessa jiran anniisaa hojiitti hiikuu haayidirooliizisii gadi buusuun RNA DNA caalaa keemikaalaan akka hin jijjiiramne taasisa .
• DNA keessatti beeziin dabalataa adenine thymine yoo ta’u, RNA keessatti ammoo uracil, kan bifa thymine hin meetilaayidii ta’e dha.