Qur'aana

Qur'aanni (Afaan Arabaa: الْقُرْآن‎, al-Qurʾān, hiikni isaa "dubbisa" ykn "waamicha") kitaaba qulqulluu amantii Islaamaa isa guddaadha. Muslimoonni Qur'aanni jecha Waaqayyoo (Allaah) isa kallattiidhaan, waggoota 23 keessatti, ergamaa Jibriiliin (Gabriel) karaa Nabiyyii Muhaammad irratti buufame ta'uu isaa amanu. Inni madda bu'uuraa amantii Islaamaa, seera, fi qajeelfama jireenya Muslimaati. Qur'aanni Afaan Arabaatiin barreeffame, kunis akka luga qulqulluutti ilaallama.

The first chapter of the Qur'an. This page is written in Arabic

Maqaa fi Hiika Isaa

Maqaan "Qur'aan" jedhu jecha Afaan Arabaa qara'a (قرأ) jedhurraa dhufe, hiikni isaas "dubbisuu," "waamuu," ykn "walitti qabuu" jechuudha. Maqaan kun kitaabicha keessatti yeroo hedduu kan caqasamu yoo ta'u, maqaa adda addaa kanneen akka al-Kitaab (Kitaabicha), al-Furqaan (Addaan Baasaa), adh-Dhikr (Gorsa), fi an-Nuur (Ifa) jedhamaniinis ni waamama.

Akka Amantii Islaamaatti Hundeeffama Isaa

Akka amantii Islaamaatti, Qur'aanni waggoota 23 keessatti suuta suutaan Nabiyyii Muhaammad irratti buufame. Wahyiin (mul'anni) inni jalqabaa naannoo bara 610 Dh.K.B. Holqa Hiraa keessatti yeroo Muhaammad umuriin isaa 40 ture bu'e. Buufamni isaa hanga du'a Nabiyyichaa bara 632tti itti fufe.

Barreeffamni Qur'aanaa bakka gurguddoo lamatti qoodama: 1. Suuraawwan Makkaa (Makkiyyah): Kunniin suuraawwan yeroo Nabiyyiin Makkaa keessa ture (610-622) bu'anidha. Irra caalaan isaanii waa'ee tokkichummaa Waaqayyoo (Tawhiid), amantii Guyyaa Dhumaa, seenaa nabiyyoota duraanii, fi amala gaarii irratti xiyyeeffatu. 2. Suuraawwan Madiinaa (Madaniyyah): Kunniin suuraawwan erga Nabiyyiin gara Madiinaa godaanee (Hijraa) booda (622-632) bu'anidha. Isaan kun irra caalaatti seera hawaasummaa, siyaasaa, diinagdee, fi waraanaa, akkasumas dhimmoota maatii fi jireenya hawaasa Muslimaa jalqabaa irratti xiyyeeffatu.

Yeroo Nabiyyiin jireenyaan turetti, wahyiin bu'u sahaabota (hordoftoota) isaatiin qomatti qabamaa (memorized) fi wantoota akka gogaa, dhagaa babal'aa, fi baala meexxii iratti barreeffamaa ture. Erga Nabiyyiin du'ee booda, yeroo Kaalifaa Abuu Bakrii fi kaalifaa Usmaan ibn Affaan, barreeffamoonni kunniin walitti qabamanii kitaaba tokko (mushaf) ta'anii har'a akka jirutti qindaa'an.

Caasaa fi Qunnamtii Isaa

Qur'aanni caasaa addaa qaba:

Suuraa (Boqonnaa): Qur'aanni Suuraawwan (boqonnaawwan) 114 qaba. Suuraan jalqabaa Al-Faatihaa (Banticha) jedhama. Suuraawwan kunniin akka yeroo itti bu'aniitti osoo hin taane, irra caalaatti akka dheerina isaaniitti tartiibeffamaniiru—kan dheeraa irraa gara kan gabaabaatti (Al-Faatihaa malee).
Aayah (Lakkoofsa): Suuraan tokkoon tokkoon isaa Aayaata (lakkoofsota ykn keeyyattoota) adda addaa qaba. Walumaagalatti Qur'aanni aayaata 6,236 (akka lakkoofsa tokkootti) qaba.
Juz'ii (Qooda): Akka salphaatti qara'amuu fi qomatti qabamuuf, Qur'aanni Juz'ii (qooda) 30 walqixa ta'anitti hirameera. Muslimoonni baay'een ji'a Ramadaanaa keessa guyyaatti juz'ii tokko qara'uun ji'a tokkotti xumuru.

Qabiyyee fi Mata Dureewwan Ijoo

Qabiyyeen Qur'aanaa bal'aa yoo ta'u, mata dureewwan ijoon isaa: 1. Tokkichummaa Waaqayyoo (Tawhiid): Kun barumsa Qur'aanaa isa hundarra wigudaadha. Waaqayyo tokkicha, uumaa, geggeessaa, fi kan waaqeffamuu qabu Isa qofa ta'uu isaa jabeessee barsiisa. 2. Nabiyyoota fi Ergamoota: Qur'aanni seenaa nabiyyoota hedduu kanneen akka Aadama, Nuuh, Ibraahiim, Muusaa, Iisaa (Yesuus), fi kan biroo ni hima. Muhaammad akka nabiyyii isa dhumaa fi ergamaa xumuraatti ilaallama. 3. Qajeelfamaa fi Seera (Shari'aa): Hawaasa Muslimaatiif qajeelfama jireenya guutuu kenna. Kun seera waa'ee ibaadaa (salaata, soomana, zakaa, hajii), maatii (gursummaa, dhiirsa), daldalaa, yakkaa fi adabbii, fi amala gaarii of keessatti qabata. 4. Guyyaa Dhumaa (Qiyaamaa): Qur'aanni waa'ee jireenya du'aan boodaa, guyyaa murtii (Qiyaamaa), jannataa (gammachuu), fi jahannam (ibidda) bal'inaan barsiisa. 5. Seenaa Ummatoota Darbanii: Akka gorsaatti, seenaa ummatoota fi qoomiyoota darban kanneen nabiyyoota isaaniif ajajamuu didanii badaniis ni hima.

Iddoo Inni Islaamummaa Keessatti Qabu

Qur'aanni jireenya Muslimaa keessatti iddoo ol'aanaa qaba:

Kallattii Jecha Waaqayyoo: Inni madda amantii fi beekumsaa isa ol'aanaadha. Jechi isaa dogongora irraa bilisa jedhamee amanamna.
Madda Seera Islaamaa (Shari'aa): Sunnaa (hojii fi jecha Nabiyyii Muhaammad) waliin, madda seera Islaamaa isa bu'uuraati.
Waaqeffannaa (Ibaadaa): Salaata guyyaa shananii keessatti suuraawwan Qur'aanaa ni qara'amu. Salaatni Qur'aana malee hin guutuu.
Qomatti Qabachuu (Hifz): Qur'aana guutuu isaa qomatti qabachuun hojii guddaa fi kabajamaadha. Namni kana godhe Haafiz jedhama.
Aartii fi Kalligraafii: Sababtoo qur'aana afaan arabaatiin qofa dubbisuun barbaachisaa ta'eef, jechoonni isaa aartii bareedinaa (kalligraafii) Islaamaa keessatti bal'inaan fayyadamu.

Hariiroo Inni Kitaabota Biroo Waliin Qabu

Qur'aanni kitaabota duraan bu'an, kanneen akka Tawraat (Seera Musee), Zabuur (Faarfannaa Daawit), fi Injil (Wangeela Yesuus), akka wahyii Waaqayyoo ta'uu isaanii ni mirkaneessa. Haa ta'u malee, yeroo dheeraa keessatti barreeffamoonni kunniin harka namaatiin jijjiiramuu (tahrif) fi guutuu akka hin taane barsiisa. Kanaaf, Qur'aanni akka isa dhumaa, guutuu, fi kan hin jijjiiramneetti of ilaala, kan kitaabota duraa sirreessuu fi xumuruuf dhufe.

Ilaalcha Warra Muslima Hin Taane

Hayyoonni seenaa fi qorattoonni amantii warri Muslima hin taane, Qur'aana akka barreeffama seenaa fi amantii guddaa kan jaarraa 7ffaa Arabiyaa keessatti uumameetti ilaalu. Isaanis akka madda seenaa amantii Islaamaa jalqabaatti qoratu. Qorannoon akadamikii kun lugha isaa, caasaa isaa, fi hariiroo inni barreeffamoota Yihudii fi Kiristaanaa duraa wajjin qabu xiinxala. Ilaalchi akadamikii kun baay'inaan amantii irratti kan hundaa'e irraa adda.

Hiikkaawwan

Muslimoonni Qur'aana isa Afaan Arabaatiin barreeffame qofa akka Qur'aana isa dhugaatti fudhatu. Hiikkaan afaan birootti godhamu akka "ibsa hiikkaa" ykn tafsiir isaa malee, akka Qur'aana isa qulqulluutti hin ilaalamu. Qur'aanni har'a afaanota addunyaa hedduutti, kan akka Afaan Oromoo dabalatee, hiikameera.