Pilaatileetii

Pilaateleetiin, akkasumas tiroomosaayitii jedhaman (Giriik irraa θρόμβος, "clot" fi κύτος, "seelii"), qaama dhiigaa yoo ta'an, hojiin isaanii (qabxiilee coagulation waliin) dhiiguu miidhaan ujummoo dhiigaa irraa dhufuuf walitti qabamuudhaan deebii kennuudha, kanaanis a dhiiga dhangala'uu.[1] Pilaateleetii niwukilasii seelii hin qaban; isaanis ciccitaa saayitoopilaasmii kanneen meegaakaariyoosaayitii[2] buqqee lafee ykn sombaa irraa argamaniidha,[3] isaanis sana booda gara marsaa dhiigaa seenu. Pilaaleteetii inaaktivii ta’e kan naanna’an caasaa baaykonveeksii diskooyidii (boca leensii qabu) dha,[4][5]: 117–18 2–3 μm daayameetira guddaa keessatti.[6] Pilaateleetiin hojiirra oolan pirojekshinii meembraanii seelii fuula isaanii uwwisu qabu. Pilaateleetiin hoosistoota qofa keessatti kan argaman yoo ta’u, lafee dugdaa biroo keessatti (fkn simbirroota, amfibiyaanota), tiroomosaayitoonni akka seelii mononuclear hin tuqamneetti naanna’u.[5]: Dhiiga dibame irratti pilaateleetii akka tuqaa diimaa dukkanaa’aa ta’etti mul’ata, kunis gara %20 daayameetira seelii dhiiga diimaa ta’a. Ismeeriin kun pilaateleetii guddina, boca, lakkoofsa qulqullinaa fi walitti qabamuu isaanii qorachuuf kan gargaarudha. Ga’eessi fayyaa qabu tokko akkaataa idileetti seelii dhiiga diimaa pilaateleetii caalaa dachaa 10 hanga 20 qaba. Hojiin guddaan pilaateleetii tokko hemostasis gumaachuudha: adeemsa dhiigni bakka endothelium addaan cite dhaabuu. Bakka sanatti walitti qabamanii, addaan citiinsi qaamaan garmalee guddaa yoo ta’e malee, boolla sana cufu. Tokkoffaa, pilaateleetii wantoota endothelium addaan citee ala jiranitti maxxanu: adhesion. Lammaffaa, boca jijjiiru, fudhatoota ibsu fi ergamtoota keemikaalaa dhoksu: activation. Sadaffaa, karaa riqicha fudhatootaatiin walitti hidhamu: walitti qabamuu.[7] Uumamuun pilaateleetii kanaa (primary hemostasis) activation of the coagulation cascade waliin walqabatee jira, bu’aan isaas fibrin deposition fi linking (secondary hemostasis) waliin wal qabata. Adeemsi kun wal-irra bu'uu danda'a: ispeektiramni baay'inaan pilaateleetii pilaagii, ykn "dhiiga adii" irraa gara baay'inaan fibrinii, ykn "dhiiga diimaa" ykn makaa caalaatti adda ta'etti argama. Gariin isaanii adeemsa kana xumuruuf tarkaanfii afraffaafi shanaffaatti duubatti deebi’uu fi pilaateleetii dhorkuu itti aanu ni dabalu[8] kaan immoo tarkaanfii ja’affaa, suphaa madaa ni dabalu. Pilaateleetiinis deebii ittisa dhibee ujummoo dhiigaa keessaa dhalootaan[9] fi madaqsuu[10] lamaanuu keessatti hirmaatu. Meembraaniin seelii pilaateleetii fudhatoota kolaajiinii qaba. Dallaan ujummoo dhiigaa ciccituu hordofuun pilaateleetii saaxilamanii kolaajiinii tishuu walqabsiisaa naannoo isaanii jirutti maxxanu.

Xiyyeeffannaan pilaateleetii gadi aanaan thrombocytopenia jedhama, kunis sababa oomisha hir’achuu ykn badiisa dabaluu irraa kan ka’edha.  Xiyyeeffannaan pilaateleetii olka’uun thrombocytosis jedhama, fi yookaan dhalootaan, deebii kan kennu (saayitookiiniif), yookaan sababa oomisha hin to’atamneen: niwoplaasmota maayilooproliferative keessaa tokko yookaan niwoplaasmota maayilooyidii biroo murtaa’an keessaa tokko.  Rakkoon hojii pilaateleetii thrombocytopathy ykn jeequmsa hojii pilaateleetii jedhama.

Pilaateleetiin idilee dhiiguu osoo hin taane dallaa ujummoo dhiigaa irratti waan hin baramneef deebii kennuu danda’u, kunis pilaateleetii sirrii hin taane maxxanuu/hojii fi thrombosis fida: uumamuu ujummoo dhiigaa hin tuqamne keessatti. Gosti thrombosis kun malawwan kanneen normal clot irraa adda ta’aniin kan uumamu: jechuunis, fibrin venous thrombosis dheeressuu; pilaakii arteriin tasgabbaa’aa hin taane ykn ciccite ​​dheeressuu, kunis arteriin thrombosis fiduu; fi dhibee dhiigaa (microcirculatory thrombosis) jedhamuun beekama. Arterial thrombus gartokkoon dhangala’aa dhiigaa danquu danda’a, kunis downstream ischemia fiduu danda’a, ykn guutummaatti danquu danda’a, kunis du’a tishuu downstream fiduu danda’a.