Mantagoo
Mantagoon (ykn Walcimdaan, Afaan Ingiliffaan: Internet) cimdaa qunnamtii addunyaa kan networkii kompiitaraa biliyoonaan lakkaa'aman wal-qunnamsiisuudha. Innis bu'uura misoomaa guddicha kan namoonni fi kompiitaroonni addunyaa mararraa odeeffannoo wal-jijjiiruuf, wal-qunnamuuf, fi tajaajila adda addaa argachuuf itti fayyadamaniidha. Mantagoon tajaajila hedduu kan akka Saphaphuu Addunyaa Maraa (World Wide Web - SAM), imeelii, qunnamtii battalaa, fi faayila dabarsuu of keessatti qabata. Yeroo baayyee jechoonni "Mantagoo" fi "Saphaphuu Addunyaa Maraa" akka waan tokkootti fayyadaman illee, hiikni isaanii adda adda. Mantagoon bu'uura-misoomaa (infrastructure) yoo ta'u, Saphaphuu Addunyaa Maraa immoo tajaajila guddicha bu'uura-misoomaa kana irraatti argamudha.
Seenaa Guddina Mantagoo
[gulaali | lakkaddaa gulaali]1960oota - 1970oota: Hundeeffama ARPANET
[gulaali | lakkaddaa gulaali]Seenaan mantagoo kan jalqabe bara 1960oota keessa yeroo Waraana Qorraa turetti. Dhaabbanni Qorannoo Hamilatoota (Projects) Eegumsaa Olaanaa (Advanced Research Projects Agency - ARPA) kan Mootummaa Yunaayitid Isteetis, networkii kompiitaraa kan yoo haleellaan niwukilaraa raawwate illee hin cinne ijaaruu barbaade. Bu'aan isaas ARPANET ture. ARPANET networkii jalqabaa kan tekinooloojii packet switching jedhamutti fayyadameedha. Tekinooloojiin kun odeeffannoo paakeejii xixiqqootti qoodee karaa adda addaatiin erguun, bakka itti ergametti deebisee walitti qindeessa. Kunis networkiin yoo karaan tokko cufame illee karaa biraatiin hojii isaa akka itti fufu taasisa.
1980oota: Kalaqa TCP/IP fi NSFNET
[gulaali | lakkaddaa gulaali]Jalqaba, networkoonni ARPANET irratti argaman aaloo (protocol) qunnamtii adda addaatti fayyadamu turan. Rakkoo kana furuuf, saayintistoonni kompiitaraa Vint Cerf fi Bob Kahn aaloo haaraa TCP/IP (Transmission Control Protocol/Internet Protocol) jedhamu kalaqan. TCP/IPn akka "afaan waliinii" mantagootti tajaajiluun, networkoonni adda addaa salphaatti akka wal-hubatanii odeeffannoo wal-jijjiiran taasise. Bara 1983, ARPANET guutummaatti gara TCP/IPtti jijjiirame.
Yeroo kanatti, Dhaabbanni Saayinsii Biyyaalessaa (National Science Foundation - NSF) networkii mataa isaa NSFNET jedhamu kan yunivarsiitiiwwan fi dhaabbilee qorannoo wal-qunnamsiisu ijaare. Suuta suutaan, NSFNET bu'uura mantagoo (internet backbone) ta'uun ARPANET bakka bu'e.
1990oota: Dhaloota Saphaphuu Addunyaa Maraa (SAM)
[gulaali | lakkaddaa gulaali]Mantagoon hanga bara 1990tti irra caalaatti kan itti fayyadaman saayintistoota, injineroota, fi qorattoota qofa ture. Sababni isaas fayyadamuuf beekumsa teeknikaa gaafata ture. Jijjiiramni guddaan kan dhufe bara 1990 yeroo Tim Berners-Lee, saayintistiin CERN (Awurooppaa) keessa hojjetu, Saphaphuu Addunyaa Maraa (SAM) kalaqe. Innis wantoota sadii uume: 1. HTML (HyperText Markup Language): Afaan fuula marsariitii ittiin ijaaran. 2. URL (Uniform Resource Locator): Teessoo addaa kan tokkoon tokkoon marsariitii ittiin argamu. 3. HTTP (Hypertext Transfer Protocol): Aaloo odeeffannoo Saphaphuu Addunyaa Maraa kaadimaa (server) irraa gara maamilaatti (client) ittiin dabarsan. Saphaphuu Addunyaa Maraa jalqabaa bara 1991 ummataaf banaa ta'e. Bara 1993, iyya'aan (browser) suuraa agarsiisuu danda'u kan Mosaic jedhamu bahuun, Saphaphuu Addunyaa Maraa salphaatti fayyadamamuu danda'e. Kunis babal'ina mantagoo addunyaa maratti saffisiise.
Akkaataa Itti Hojjetu
[gulaali | lakkaddaa gulaali]Mantagoon caasaa wal-xaxaa garuu qindaa'aa ta'e qaba. Bu'uurri isaa yaad-rimee Kaadimaa fi Maamilaa (Client-Server) fi Aaloo ti.
Kaadimaa (Server) fi Maamilaa (Client)
[gulaali | lakkaddaa gulaali]- Kaadimaa (Server): Kompiitara humna guddaa qabu kan yeroo hundumaa mantagoo irratti argamuufi tajaajila adda addaa (fkn, fuula marsariitii, imeelii) kuusee kan jiruudha. Akkuma keessummeessituu mana nyaataa keessummoota hedduudhaaf nyaata dhiyeessu, kaadimaanis maamiltoota isaatiif odeeffannoo dhiyeessa.
- Maamilaa (Client): Kompiitara, bilbila harkaa, ykn meeshaa kamiyyuu kan mantagootti fayyadamuun odeeffannoo kaadimaa irraa gaafatudha. Fayyadamtoonni mantagoo hundi maamiltoota.
Teessoo IP fi DNS
[gulaali | lakkaddaa gulaali]Meeshaan mantagoo irratti argamu hundi teessoo addaa Teessoo IP (Internet Protocol Address) jedhamu qaba. Teessoon kun lakkoofsa (fkn, 192.168.1.1). Haa ta'u malee, lakkoofsa kana yaadachuun namaaf ulfaata. Kanaaf, sirni DNS (Domain Name System) jedhamu hojiirra oole. DNS akka "kitaaba bilbilaa" mantagootti hojjeta. Innis maqaa namni salphaatti yaadatamu (fkn, www.wikipedia.org) gara teessoo IP kan kompiitarri hubatuutti jijjiira.
Faayidaa fi Tajaajila Mantagoo
[gulaali | lakkaddaa gulaali]Mantagoon tajaajila jireenya keenya jijjiiran hedduu kenna:
- Saphaphuu Addunyaa Maraa (SAM): Madda odeeffannoo isa guddaa addunyaa kanaati.
- Imeelii (E-mail): Ergaa elektirooniksii saffisaan erguuf fi fudhachuuf tajaajila.
- Qunnamtii Battalaa (Instant Messaging): Karaa Appiiwwan akka WhatsApp fi Telegram namootaan battalumatti wal-qunnamuuf gargaara.
- Marsaalee Hawaasummaa (Social Media): Marsariitiwwan akka Facebook fi Twitter namoonni hiriyoota, maatii, fi hawaasa bal'aa wajjin akka wal-qunnaman taasisan.
- Daldala Elektirooniksii (E-commerce): Wantoota bituu fi gurguruuf kan oolu (fkn. Amazon, Alibaba).
- Tamsaasa Kallattii (Streaming): Viidiyoo fi sagalee kallattiin ilaaluu fi dhaggeeffachuuf (fkn. YouTube, Netflix).
Dhiibbaa Hawaasa Irratti Qabu
[gulaali | lakkaddaa gulaali]Mantagoon faayidaa guddaa akkuma qabu, miidhaa mataa isaas qaba.
- Faayidaa: Odeeffannoo argachuu salphise, qunnamtii addunyaa saffisiise, barnoota fageenyaa (distance education) dandeessise, fi guddina diinagdeetiif gumaache.
- Miidhaa: Odeeffannoo sobaa (misinformation) babal'isuu, mantagoon araada ta'uu, mateenga (privacy) hir'isuu, fi yakkoota lakqurtaawaa (cybercrime) dabaluuf karaa saaqe.