Konkolaataa
_3-door_wagon_(2015-07-03)_02.jpg)
Konkolaataan (yookaan makiinaan ykn baliilli kan ittiin jedhamuunis), shararrisaa motoraa/barbaraa kan gommaa qabu, imaltoota geejjibuuf ooluufi yeroo baay'ee motora yookaan barbaraa ofii isaa baatu dha. Hiikoonni baay'een akka ibsanitti, konkolaatonni daandiirratti akka shararrisaniif saxaxamuu isaanii, teessoo nama tokko hanga saddeetii ba'atuu danda'u qabaachuu isaaniifi akkasumas gommaa afur qabaachuu isaanii ibsu. Konkolaatonni Jaarraa 20ffaa keessa bal'inaan argamuu jalqaban; Foordi Moodel T (bara 1908) shararrisoota jalqabaa ummata bal'aaf dhaqqabamoo ta'an keessaa tokko ture. Har'a, konkolaatonni sirnoota geejjibaa ammayyaatiif wiirtuu dha; bara 2023tti tilmaamaan konkolaataa kuma kitila tokkoofi walakkaa (1.5 billion) ta'an addunyaa maratti hojiirra oolaa jiru.
Hundee jechaa
[gulaali | lakkaddaa gulaali]Jechi Afaan Ingilizii "car" jedhu hundee Afaan Laatiin carrus yookaan carrum irraa kan argame yoo ta'u, hiikni isaas "geejjibduu ykn shararrisaa gommaa qabu" dha. Akkasumas, jechi "automobile" jedhu ammoo jechoota lama irraa dhufe: Afaan Giriikii autós (hiikni isaa "ofii" jechuu dha) fi Afaan Laatiin mobilis (hiikni isaa "kan socho'uu danda'u") walitti fiduun kan uumame dha. Kunis amala konkolaataa kan ofiin of geggeessuu ykn ofiin of sochoosuu isaa agarsiisa. (Afaan Ingilizii Biriitishii keessatti "motor car" jecha sirnaawaa yoo ta'u, "car" kan haasaa idilee guyyuuti).
Afaan Oromoo keenya keessatti, bara durii irra caalaatti jecha Makiinaa jedhu konkolaataadhaaf fayyadamaa turre. Jechi kun Afaan Xaaliyaanii macchina irraa kan ergisame dha; hiikni jecha macchina jedhuu ammoo "maashinii," "motora/barbara," yookaan "konkolaataa" jechuu dha.
Haa ta'u malee, yeroo ammaa kana jechi waaltawaa (istaandaardii) Afaan Oromootiin konkolaataadhaaf oolu Konkolaataa dha. Darbee darbee ammoo, keessumaa konkolaataa xixiqqoo ibsuuf, jechi Baliila jedhus ni fayyada.
Hundeen jecha Konkolaataa jedhuu gochima Afaan Oromoo "konkolaachuu" irraa madda. Gochimni konkolaachuu jedhu hiika "waan tokko gommaadhaan gangalchuu," yookaan "waan tokko gangalchuun iddoo tokkoo gara biraatti geejjibuu/sochoosuu" qaba. Kanaafuu, Konkolaataan hiika kallattii "waan konkolaatu," "waan gangalatu," yookaan "meeshaa ittiin konkolaatan/gangalchan" jedhu qabaata.
Seenaa
[gulaali | lakkaddaa gulaali]Guddina Jalqabaa (Bara 1769–1900)
[gulaali | lakkaddaa gulaali]Shararrisaan lafaa inni jalqabaa ofiin of sochoosu kan Niikolaas-Jooseef Kuunyoot (Nicolas-Joseph Cugnot) bara 1769tti humna danfaa bishaaniitiin hojjete ture; kunis meeshaa waraanaa guddaa (artillery) butuuf kan oolu ture. Geejjibduuwwan humna danfaatiin socho'an Jaarraa 19ffaa keessa fayyadama daangeffamaa qabaatanillee, ulfaatoo fi hojiidhaaf mijataa hin turre. Kalaqamuun Motora Keessa Gubatuu (Internal Combustion Engine - ICE) bara 1860moota keessa, keessumaa namoota akka Itiyeen Lenuwaar (Étienne Lenoir) fi Niikolaas Oottootiin (Nikolaus Otto), konkolaataawwan benziinaan/nafaṭaan socho'aniif karaa saaqe. Bara 1886tti, Kaarl Beenz (Karl Benz) konkolaataa isaa Beenz Paatent-Mootorwaagen (Benz Patent-Motorwagen) jedhamuuf mirga kalaqaa galmeessifate; kunis akka bal'inaan ilaalatamutti konkolaataa hojiidhaaf mijataa isa jalqabaa ture.
Oomisha Guddaa fi Fudhatama Addunyaa (Bara 1900–1945)
[gulaali | lakkaddaa gulaali]Moodelli T kan Heenrii Foord (bara 1908), kan karaa sarara walitti hidhaa oomishamuun argamuu isaa gatii salphaa fi bal'ina oomishaatiin warraaqsa fide. Bara 1927tti, Moodelli T miliyoona 15 ol gurguramee ture. Oomishitoonni dorgomtoota ta'an kan akka Jeneral Mootors (General Motors) fi Kirayisler (Chrysler) mul'atan; yeroo kanatti Awurooppaa keessatti ammoo maqaan beekamoo qananii kan akka Mersedes-Beenz (Mercedes-Benz) fi Rools-Rooyis (Rolls-Royce) ni turan.
Babaldhachuu Waraana Boodaa fi Ammaayyeessuu (Bara 1945–2000)
[gulaali | lakkaddaa gulaali]Badhaadhinni diinagdee Waraana Addunyaa Lammaffaa booda dhufe, addunyaa maratti abbummaan konkolaataa akka babaldhatu taasise. Kalaqaaleen haaraa kanneen akka giyerii ofiin hojjetuu (automatic transmissions), isteeriingii humnaan deeggaramee (power steering), fi amaloonni nageenyaa (fakkeenyaaf, sibidii teessoo) waan idilee ta'an. Rakkoon zayitaa bara 1970moota keessa dhalate, qorannoo qusannaa boba'aa kakaase; kunis konkolaataawwan xixiqqoo akka Voolswaagan Goolf (Volkswagen Golf) uumamuu isaaniitiif sababa ta'e.
Kalaqaalee Jaarraa 21ffaa (Bara 2000–amma)
[gulaali | lakkaddaa gulaali]Shararrisoonni haayibridii (walmakaa) (fkn., Toyota Prius, bara 1997) fi konkolaataawwan elektirikiin socho'an (fkn., Tesla Roadster, bara 2008) beekamtii argatan. Guddinni teeknooloojii kompitaraa sirnoota gargaarsa konkolaachisaa (ADAS - driver-assistance systems) fi yaaliiwwan ofiin of konkolaachisuu (autonomous driving experiments) dandeessise.
Saxaxaafi Ruqoolee Konkolaataa
[gulaali | lakkaddaa gulaali]Konkolaataawwan ammayyaa sirnoota ijoo adda addaa irraa ijaaramu:
Motoraa fi Kaambiyoo (Transmission)
- Motoroota Keessa Gubatan (MKG/ICE): Boba'aa (kan akka nafaṭaa/bensiinaa fi diizilii) gubuun humna maddisiisu.
- Motoroota Elektirikii: Elektiriikii baatirii keessatti kuufame fayyadamu; kunis Shararrisoota Elektirikii (SE/EVs) keessatti baramaa dha.
- Kaambiyoo (Transmission): Karaa sirnoota kan harkaa (manual), kan ofiin hojjetuu (automatic), yookaan kan saffisa wal irraa hin cinne (CVT) humna gara gommaatti dabarsa.
Lafee (Chaasisii) fi Qaama Konkolaataa
- Lafeen (yookaan chaasisiin) caasaa bu'uuraa konkolaataa uuma, yeroo qaamni konkolaataa (fakkeenyaaf, sidaanii (sedan), konkolaataa laforraa olka'aa (SUV)) imaltootaa fi fe'umsa of keessatti qabatu. Meeshaaleen akka sibiilaa, aluuminiyeemii, fi faayibarii kaarboonii jabeenyaa fi ulfaatina wal simsiisuuf fayyadu.
Sirna Rarraasaa (Suspension) fi Fireena
- Sirni rarraasaa (Suspension): Cedhedhaalee fi amsoorii (yookaan qabeenesituu ykn xuuxaa rukuttaa) fayyadamuun sochii konkolaataa tasgabbeessa.
- Fireenoonni (Brakes): Fireenoonni diskii yookaan diraamii shararrisaa suuta jechisiisu; fireenoonni humna deebisanii maddisiisan kan Shararrisoota Elektirikii (SE/EVs) keessatti argaman humna deebisanii kuusu.
Sirnoota Elektirikii
- Kunis baatirii, alterneetarii (yookaan maddisaa koorentii jijjiramaa), fi yuunitoota too'annoo elektiroonikii (ECUs) of keessatti qabata. Isaan kunis dalagaawwan akka sirna odeeffannoo fi bashannanaa (infotainment), qajeelcha karaa (GPS - navigation), fi sirnoota gargaarsa konkolaachisaa olaanoo (ADAS - advanced driver-assistance systems) raawwachiisuuf gargaaru.