Herrega

Herregni qorannoo lakkoofsa, hammamtaa, boca, caasaa fi akkina, akkasumas hariiroo isaanii ti. Inni damee barnootaa bu'uuraa saayinsii, injinariingii (qibaatummaa), diinagdee fi teeknooloojii deeggaru (bu'uura ta'uuf) yoo ta’u, addunyaa ibsuufi xiinxaluuf afaan addunyaalessaa (yookaan afaan waloo) ta’uun tajaajila. Herregni dameewwan adda addaatti kanneen akka Aritimeetikii (gimxoosha), Aljebraa, Joomeetirii, Kaalkulasii fi Istatiistiksii dabalatee ni qoodama; tokkoon tokkoon dameewwan kunis rakkoolee killayyaa fi hojiirra oolaniif kallattoolee adda addaa irratti xiyyeeffachuun furmaata kennu . Guddinni isaa sirna lakkoofsaa durii irraa eegalee hanga caaseffama yaaxxinaawaa ammayyaatti barkumeelee hammata; akkasumas qorannoo itti fufaa fi hojiirra oolmaadhaan guddachaa itti fufa.

Seenaa

Herreega Bardurii

Herregni qaroomina durii keessatti hojiiwwan guyyuu (yookaan hojiirra oolaniif) raawwachuuf akka meeshaatti maddite (yookaan jalqabame). Naannoo Dh.K.D (Dhufa Kiristoos Dura) bara 3000tti, Sumeeriyaanonni aritimeetikii (gimxoosha) bu'uuraa daldalaafi gibiraaf misoomsan; yeroo Misraawonni (Ijiiptoonni) ammoo joomeetirii lafa safaruufi ijaarsa piiraamidiiwwaniif itti fayyadaman. Baabiloononni sirna lakkoofsaa bu'uura 60 qabu jalqabsiisan, kunis qabiinsa (safara) yeroo ammayyaa irratti dhiibbaa uume. Indiyaa durii keessatti, hayyoonni herregaa kanneen akka Aariyaabhaataa (Jaarraa 5ffaa Dh.K.Btti) Aljebraa guddisuun (misoomsun) cinaatti, yaada zeeroo (duwwaa) – isa utubaa herrega ammayyaa ta’e – beeksisaniiru. Chaayinoonni mala himaammota furuuf gargaaru kan kitaabota akka ‘Boqonnaawwan Saglan Ogina Herregaa Irratti’ jedhaman keessatti galmaa’e misoomsaniiru.

Gumaacha Giriikii durii

Giriikonni herrega akka saayinsii hirtaawwootti (deductive science) idileessan (yookaan seera qabeessa taasisan). Paayitaagoras (Dh.K.D naannoo 570–495) hariiroo lakkoofsaa qorate, keessumaa Himreeta Paayitaagoras kan beekamaa ta'e. Yuukliid (Dh.K.D naannoo 300) Eelimeentis kan jedhamu kitaaba (yookaan hojii) ijoo kan joomeetirii Yaad-yaboofi mirkanoolee fayyadamuun sirnaan qindeessu (tartiibessu) barreesse; kunis jaarraawwan dheeraadhaaf ciminna (sirrummaa) herregaa irratti dhiibbaa uume. Arkiimiidis (Dh.K.D naannoo 287–212) joomeetirii fi meekaaniksii keessatti guddina argamsiise (yookaan fooyya’iinsa fide), bal’inaafi qabee malleen kaalkulasii jalqabaa fakkaataniin shallaguudhaan.

Moseenaa Islaamaa

Jaarraa 8ffaa hanga 13ffaatti, hayyoonni herregaa Islaamaa beekumsa Giriikii fi Indiyaa eeganii tursuun babal’isan. Al-Kawaarizimiin (naannoo 780–850 Dh.K.Btti) kitaaba isaa kan ‘Al-Kitaab al-Mukhtaṣar fii Hiisaab al-Jabr wal-Muqaabalaa’ jedhamu keessatti Aljebraa sirnaan qindeessan; jechi ‘Aljebraa’ jedhus kitaaba kana irraa madde. Hojiin isaa algoorizimii irratti malleen shallaggii irratti dhiibbaa uume. Umar Kaayyam (1048–1131 Dh.K.Btti) himoota walqixaa kassadee(cubic equations) joomeetiriidhaan fure; Al-Battaaniinis Tirigonoomeetirii guddisan.

Bara yaadhaaroomsaa fi Bara ammayyaa diiramaa

Yeroon Haaromsa Awurooppaa guddina herregaa haarome agarsiise. Reenee Deekaarti (1596–1650) fi Piyeer dee Fermaat (1607–1665) joomeetirii xiinxalawaa (analytic geometry), isa Aljebraafi Joomeetirii wal qabsiisu (yookaan hariiroomsu), misoomsan. Jaarraan 17ffaan yeroo Kaalkulasiin, kan jijjiiramaafi sochii qorachuuf dandeessisu, Aayizeek Niiwuten (1643–1727) fi Gotfiiriid Wiilhelm Laayibniz (1646–1716) tiin itti kalaqame ture (yookaan beekama). Yeroon kun akkasumas yaaxxina carraa (probability theory) keessatti gumaacha Bileezi Paaskaal fi Piyeer-Saayiman Laapilaas irraa (taasifame) mul'ise (yookaan agarsiise).

Jaarraa 19 fi 20

Jaarraan 19ffaan herregni itti idileeffame (yookaan sirna qabeessa ta'e). Kaarl Fiiriidriik Gaaws (1777–1855) yaaxxina lakkoofsaa, Aljebraa, fi Joomeetirii guddisuudhaan, maqaa ulfinaa "Mootii Hayyoota Herregaa" jedhamu argatan. Joomeetiriiwwan Yuukliid Ala Ta’an (Non-Euclidean geometries), kan Nikoolaay Loobaacheeviskiiniifi Yaanos Booliyaayiin misooman, yaada idilee (yookaan aadaa) waa’ee samii (space) gaaffii keessa galchan. Jaarraan 20ffaan yaaxxina tuutaa (set theory), kan Joorji Kaantariin idileeffame, beeksisee; akkasumas olka’uu (yookaan dagaaguu) Aljebraa killayyaa, Tooppooloojii, fi saayinsii kompitaraa mul’ise. Hojiin Alaan Tuuriingi shallagamummaa (computability) irratti hojjete bu'uura kompiitara (shallaggii) ammayyaatiif kaa'e. Misooma yaaxxina jeequmsaa (chaos theory) fi firaaktaalotaa, kan Benoo'it Maandilbirootiin (gaggeeffame), karaalee haaraa sirnaalee walxaxoo moodeela gochuuf (yookaan fakkeessuuf) dandeessisan mul'ise.

Damee Herreegaa

Herrega Qulqulluu (Yookaan Killayyaa) Herregni Qulqulluun (Killayyaa) caasaalee killayyaa fi qorannoo yaaxxinaawaa irratti xiyyeeffata, irra caalaa hojiirra oolmaa yeroo sanaa (battalaa) malee.

Aritimeetikii (Gimxoosha): Qorannoo lakkoofsaafi qoyyoboota bu'uuraa (ida'uu, hir'isuu, baay'isuu, hiruu).
Aljebraa: Mallattoolee herregaafi seera ittiin isaan sochoosan (yookaan ittiin hojjetan) qorata; kanneen akka himaammotaafi caasaalee killayyaa kanneen akka gareewwaniifi ciqaawwanii dabalatee.
Joomeetirii: Boca, guddinaafi amaloota iddoowwanii qorata; kan Joomeetirii Yuukliid, Yuukliid Alaafi kan addannee (differential) hammatee argamu.
Yaaxxina Lakkoofsaa: Amaloota lakkoofsota guutuu qorata; lakkoofsota piraayimii (kophxii) fi himaammota Daayofaantaayin dabalatee.
Tooppooloojii: Amaloota iddoowwanii kan jijjiirama (yookaan gombifama) walitti fufaa keessatti hin jijjiiramne (tikfaman) qorata, kanneen akka diriirsuu ykn maruu.

Herrega Hojiirra Oole (Yookaan Herrega Hojitti Hiikame)

Herregni Hojiirra Oole malleen herregaa fayyadamuun rakkoolee addunyaa dhugaa furuuf (hiikuuf) gargaara.

Kaalkulasii: Jijjiiramaafi sochii xiinxala; hojiirra oolmaa fiiziksii, injinariingii fi diinagdee keessatti qaba.
Istatiistiksii fi Yaaxxina Carraa: Xiinxala ragaa, wantoota hin beekamne (shakkisiisoo) fi raaga (tilmaama gara fuulduraa) irratti hojjeta; saayinsii fi qo'annoowwan hawaasummaa keessatti bal'inaan itti fayyadama.
Fiiziksii Herregaawaa: Herrega sirnaalee fiizikaalaawaa irratti hojiirra oolcha, kanneen akka meekaaniksii kuwantamii fi riilaativiitii.
Xiinicciteessa (Cryptography): Yaaxxina lakkoofsaafi Aljebraa fayyadamuun qunnamtii eeggachuuf (cimsuuf) gargaara.
Yaaxxina Caattoo (Graph Theory): Cimdaawwan (neetwoorkota) qorata; hojiirra oolmaa saayinsii kompitaraa, soosiyooloojii (qo'annoo hawaasaa) fi loojistiiksii (geejjibaa fi kuusaa) keessatti qaba.

Kanaslaalii

Wabii

Courant, R., & Robbins, H. (1996). What Is Mathematics? An Elementary Approach to Ideas and Methods. Oxford University Press.

Kline, M. (1972). Mathematical Thought from Ancient to Modern Times. Oxford University Press.

Wigner, E. P. (1960). "The Unreasonable Effectiveness of Mathematics in the Natural Sciences." Communications on Pure and Applied Mathematics.