Jump to content

Go, Dog. Go! (kaartuunii)

Wikipedia irraa
Go, Dog. Go!
animated television series
mallattoo abalummaaGo, Dog. Go! Gulaali
based onGo, Dog. Go! Gulaali
main subjectsaree Gulaali
genrechildren's television series, comedy television series, adventure television series, family television series, computer-animated television series Gulaali
creatorAdam Peltzman Gulaali
original broadcasterNetflix Gulaali
country of originTokkummaa Koonyoota Ameerikaa, Canada Gulaali
original language of film or TV showAfaan Ingiliish Gulaali
start time26 Amajjii 2021 Gulaali
directorAndrew Duncan, Kiran Shangherra Gulaali
screenwriterMark Banker, Nicole Belisle Gulaali
executive producerAdam Peltzman Gulaali
film editorKen MacKenzie, Gina Pacheco, Ryan Valade Gulaali
composerPaul Buckley Gulaali
producerMorgana Duque Gulaali
production companyDreamWorks Animation Television, WildBrain Studios Gulaali
narrative locationPawston Gulaali
award receivedACTRA Award Gulaali
takes place in fictional universeGo, Dog. Go! universe Gulaali
fabrication methodcomputer animation Gulaali
developerAdam Peltzman Gulaali
distribution formatvideo on demand Gulaali
FPB ratingA Gulaali
official websitehttps://www.dreamworks.com/shows/go,-dog.-go! Gulaali

Go, Dog. Go![1] kitaaba ijoollee bara 1961 maqaa wal fakkaatu qabu kan P. D. Eastman barreesse irratti hundaa’uun televijiinii daa’immanii kan sochii qaamaa barsiisaa ta’eedha. DreamWorks Animation Television fi WildBrain Studios waliin kan hojjetame, walduraa duubaan kun 26 Guraandhala 2021 jalqaba agarsiifame.[2]

Seenaa[gulaali | lakkaddaa gulaali]

Seenaawwan kun naannoo Tag Barker, saree ganna jahaa michuu ta'ee fi deemi, deemi, deemi jaallattu irratti naanna'a. Saffisaan dubbatti, saffisaan konkolaachifti, akkasumas daftee hiriyoota haaraa argachuu barbaaddi. Isheen tinkerer kan mootar saayikilii ishee sirreessuu fi meeshaalee haaraa kalaquu jaallattudha. Tag maatii ishee waliin magaalaa Pawston jiraatti - Ma, Paw, Grandma, Grandpaw, fi obbolaa ishee. Hiriyaan ishee guddaan Scooch Pooch mana itti aanutti jiraatti, lamaan isaanii ammoo motorcycle fi sidecar Tag'n guutummaa Pawston keessatti adventures. Giiftii Liidiyaa yeroo hunda kophee haaraa agarsiiftu, Manhole Dog kan manholes keessa jiraattuu fi Powston accent dubbachuuf pop up, fi garee a capella Barkapellas kanneen waan hunda karaa sirbaa seenessan jiru. Tag fi Scooch rakkoo furuuf yaalu, akka paartii saree bira ga'uuf dhiphina tiraafikaa wajjin wal'aansoo qabuu ykn saree haaraa poostaa baattuu poostaa akka geessu gargaaruu. Karaa irratti Tag yeroo tokko tokko suuta jedhanii deemuun obsuun akka gaariitti bara.

Keessatti[gulaali | lakkaddaa gulaali]

  • Michela Luci — Tag Barker[2]
  • Callum Shoniker — Scooch Pooch[2]
  • Katie Griffin — Ma Barker[2]
  • Martin Roach — Paw Barker[2]
  • Tajja Isen — Cheddar Biscuit[2] / Franny's Mom / Beefsteak
  • Lyon Smith — Spike Barker / Gilber Barker[2] / Korganizer
  • Judy Marshank — Grandma Marge Barker[2] / Waitress
  • Patrick McKenna — Grandpaw Mort Barker[2] / Gerald / Muttfield / Manhole Dog / DJ Doggy Bags / Brutus
  • Linda Ballantyne — Lady Lydia / Sgt Pooch / Mayor Sniffington / Leader Dog / Waggs Martinez / Instructor
  • Joshua Graham — Sam Whippet / Franny's Dad / Bernard Rubber / Truck Driver
  • Zarina Rocha — Kit Whiserton
  • Deven Mack — Fetcher
  • David Berni — Frank / Marcus Worms
  • John Stocker — Leo Howlstead
  • Anand Rajaram — Beans / Flip Chasely / Onlooker Dog / Bowser / Chili
  • Stacey Kay — Kelly Korgi
  • Julie Lemieux — Hattie / Catch Morely
  • Danny Smith — Yellow
  • Paul Buckley, Reno Selmser fi Zoe D'Andrea — The Barkapellas
  • Phill Williams — Coach Chewman / Gabe Roof
  • Rob Tinkler — Early Ed
  • Jamie Watson — Donny Slippers
  • Deann DeGruijter — Sandra Paws
  • Manvi Thapar — Taylee
  • Ava Preston — Wind Swiftly
  • Hattie Kragten — Little Dog

Oomisha[gulaali | lakkaddaa gulaali]

Tapha walduraa duubaa kun yeroo jalqabaaf bara 2019tti qaama agarsiisa Netflix Original Preschool torba daa'imman waggaa 2-6 irratti xiyyeeffate ta'uun ifoome.[3] Jalqaba dhuma bara 2020 gadhiifamuuf ture, garuu hanga Guraandhala waggaa itti aanutti harkifate. Barri jalqabaa kutaalee sagal kan of keessaa qabu yoo ta'u, tokkoon tokkoon isaanii daqiiqaa 24 dheeratu.[1]

Wabiiwwan[gulaali | lakkaddaa gulaali]

  1. 1.0 1.1 Namoonni HAADHA MANAA isaanii waliin walqunnamtii saalaa jalqabuuf utuu jedhanii, utuu qunnaamtii hin godhiin jalaa qaamni kormaa dhangala’u ykn eegalanii daqiiqaa 1 gaditti xumuran rakkoo kana qabu jedhamee yaadama. Waanti kun takkaa yoo nama qabate waan nama hin gadhiifne yokaan nama waliin hafu miti. Waqxii tokkoof nama mudatee baduus danda’a, namoota tokko tokkorrammoo turuu danda’a. Dhibee kana kan fidu kana jedhamee quba itti qabamee adda baafamuu baatus kanneen armaan gadii waliin ta’anii harka keessaa qabu. 1. Dhiphina/muddama sammuu (stress) 2. Yeroo hedduu garmalee gadduu (depression) 3. Sodaan walqunnaamtii saalaa hin danda’u jedhu dursee sammuu keessa jiraachuu. 4. Miira balleessaa qabaachuu (guilt) namatti dhaga’amuu 5. Rakkoon hariiroo jaalalaa (relation ship) jiraachuu. AKKAMIIN OFGARGAARUU DANDEENYA? Namoota rakkoo kana qaban keessaa 95% osoo qoricha mana yaalaa hin barbaadiin maloota armaan gadii kana keessaa kan isaaniif ta’u fayyadamanii dhibee kana ofirraa balleessu. 1. Afuura dheeraa (deap breath ) fudhachuu. Yoo xixiqqeessanii afuura baafatan gara dafanii sanyii kormaa dhangalaasuutti geessa. 2. Qofaatti shaakaluu. Kun mala tuttuquu (masturbation) fayyadamuun yoo sanyiin kormaa dhangala’uuf jedhu gidduutti dhaabuudha. Ammas irra deddeebi’anii hojjachuudhaan of shaakalsiisuudha. Yoo kana godhanyoo qaamaan haadha manaa yokaan jaalallee isaanii bira deeman illee qabachuu danda’an. 3. Yoo qunnaamtii saalaa godhan yoo miirri olka’ee sanyiin kormaa dhangala’uuf jedhu bakka qaamni saalaa dhiiraa (penis) qaamarraa itti ka’u jalaaan jabeessanii gadi qabuu (Squeezing) akka dafee hin dhangalaane gargaara. Kanas qofaa ofii shaakaluun gaariidha. 4. Yoo qunnaamtii saalaa goodhamu guutummaa guutuutti yaada keenya qaama saalaa keenyarra kaa’uu dhiifnee bakka biraa yaadaa raawwachuun hedduu gargaara. 5. Jarjaruu fi ariifannaa, sodaa fi miirota kana fakkaatan haga dandeenye ofirraa fageessuu qabna. 6. Namootni walqunnaamtii saalaa yeroo dheeraaf hin godhiin yoo turan waan kun akka mudatu ni taasisa. Akkuma deddeebineen raawwanneen garuu fooyya’aa deema. 7. Yoo qunnaamtii saalaa goonu akkuma miirri olka’aa deemee gara dhangala’uutti dhiyaateen sochii gadi xiqqeessuudha. Yoo garmalee sosocho’an dafee akka dhangala’u waan taasisuuf. Fayyaan faaya Dhibee Wal qunnamtii Saalaa Dafanii Xumuruu Faayidaa Timiraa Mallattoo Dhukkuba Kalee fi Wantoota Gochuu Qabnu Mallattolee Dadhabuu Onnee Dhiita'uu Qaama Saala Dhiiraa(Varicocele)fi Mallatto Isaa Haphachuu Rifeensaa Akkamiin Ittisuu Dandeenya? Mallattoo, Ka'umsaa fi Furmaata Hir'ina Dhiigaa Dhukkuba Huuba Qoonqoo/Toonsilii Faayidaa Jinjibilli Qabu
  2. 2.0 2.1 2.2 2.3 2.4 2.5 2.6 2.7 2.8 Namoonni HAADHA MANAA isaanii waliin walqunnamtii saalaa jalqabuuf utuu jedhanii, utuu qunnaamtii hin godhiin jalaa qaamni kormaa dhangala’u ykn eegalanii daqiiqaa 1 gaditti xumuran rakkoo kana qabu jedhamee yaadama. Waanti kun takkaa yoo nama qabate waan nama hin gadhiifne yokaan nama waliin hafu miti. Waqxii tokkoof nama mudatee baduus danda’a, namoota tokko tokkorrammoo turuu danda’a. Dhibee kana kan fidu kana jedhamee quba itti qabamee adda baafamuu baatus kanneen armaan gadii waliin ta’anii harka keessaa qabu. 1. Dhiphina/muddama sammuu (stress) 2. Yeroo hedduu garmalee gadduu (depression) 3. Sodaan walqunnaamtii saalaa hin danda’u jedhu dursee sammuu keessa jiraachuu. 4. Miira balleessaa qabaachuu (guilt) namatti dhaga’amuu 5. Rakkoon hariiroo jaalalaa (relation ship) jiraachuu. AKKAMIIN OFGARGAARUU DANDEENYA? Namoota rakkoo kana qaban keessaa 95% osoo qoricha mana yaalaa hin barbaadiin maloota armaan gadii kana keessaa kan isaaniif ta’u fayyadamanii dhibee kana ofirraa balleessu. 1. Afuura dheeraa (deap breath ) fudhachuu. Yoo xixiqqeessanii afuura baafatan gara dafanii sanyii kormaa dhangalaasuutti geessa. 2. Qofaatti shaakaluu. Kun mala tuttuquu (masturbation) fayyadamuun yoo sanyiin kormaa dhangala’uuf jedhu gidduutti dhaabuudha. Ammas irra deddeebi’anii hojjachuudhaan of shaakalsiisuudha. Yoo kana godhanyoo qaamaan haadha manaa yokaan jaalallee isaanii bira deeman illee qabachuu danda’an. 3. Yoo qunnaamtii saalaa godhan yoo miirri olka’ee sanyiin kormaa dhangala’uuf jedhu bakka qaamni saalaa dhiiraa (penis) qaamarraa itti ka’u jalaaan jabeessanii gadi qabuu (Squeezing) akka dafee hin dhangalaane gargaara. Kanas qofaa ofii shaakaluun gaariidha. 4. Yoo qunnaamtii saalaa goodhamu guutummaa guutuutti yaada keenya qaama saalaa keenyarra kaa’uu dhiifnee bakka biraa yaadaa raawwachuun hedduu gargaara. 5. Jarjaruu fi ariifannaa, sodaa fi miirota kana fakkaatan haga dandeenye ofirraa fageessuu qabna. 6. Namootni walqunnaamtii saalaa yeroo dheeraaf hin godhiin yoo turan waan kun akka mudatu ni taasisa. Akkuma deddeebineen raawwanneen garuu fooyya’aa deema. 7. Yoo qunnaamtii saalaa goonu akkuma miirri olka’aa deemee gara dhangala’uutti dhiyaateen sochii gadi xiqqeessuudha. Yoo garmalee sosocho’an dafee akka dhangala’u waan taasisuuf. Fayyaan faaya Dhibee Wal qunnamtii Saalaa Dafanii Xumuruu Faayidaa Timiraa Mallattoo Dhukkuba Kalee fi Wantoota Gochuu Qabnu Mallattolee Dadhabuu Onnee Dhiita'uu Qaama Saala Dhiiraa(Varicocele)fi Mallatto Isaa Haphachuu Rifeensaa Akkamiin Ittisuu Dandeenya? Mallattoo, Ka'umsaa fi Furmaata Hir'ina Dhiigaa Dhukkuba Huuba Qoonqoo/Toonsilii Faayidaa Jinjibilli Qabu
  3. Namoonni HAADHA MANAA isaanii waliin walqunnamtii saalaa jalqabuuf utuu jedhanii, utuu qunnaamtii hin godhiin jalaa qaamni kormaa dhangala’u ykn eegalanii daqiiqaa 1 gaditti xumuran rakkoo kana qabu jedhamee yaadama. Waanti kun takkaa yoo nama qabate waan nama hin gadhiifne yokaan nama waliin hafu miti. Waqxii tokkoof nama mudatee baduus danda’a, namoota tokko tokkorrammoo turuu danda’a. Dhibee kana kan fidu kana jedhamee quba itti qabamee adda baafamuu baatus kanneen armaan gadii waliin ta’anii harka keessaa qabu. 1. Dhiphina/muddama sammuu (stress) 2. Yeroo hedduu garmalee gadduu (depression) 3. Sodaan walqunnaamtii saalaa hin danda’u jedhu dursee sammuu keessa jiraachuu. 4. Miira balleessaa qabaachuu (guilt) namatti dhaga’amuu 5. Rakkoon hariiroo jaalalaa (relation ship) jiraachuu. AKKAMIIN OFGARGAARUU DANDEENYA? Namoota rakkoo kana qaban keessaa 95% osoo qoricha mana yaalaa hin barbaadiin maloota armaan gadii kana keessaa kan isaaniif ta’u fayyadamanii dhibee kana ofirraa balleessu. 1. Afuura dheeraa (deap breath ) fudhachuu. Yoo xixiqqeessanii afuura baafatan gara dafanii sanyii kormaa dhangalaasuutti geessa. 2. Qofaatti shaakaluu. Kun mala tuttuquu (masturbation) fayyadamuun yoo sanyiin kormaa dhangala’uuf jedhu gidduutti dhaabuudha. Ammas irra deddeebi’anii hojjachuudhaan of shaakalsiisuudha. Yoo kana godhanyoo qaamaan haadha manaa yokaan jaalallee isaanii bira deeman illee qabachuu danda’an. 3. Yoo qunnaamtii saalaa godhan yoo miirri olka’ee sanyiin kormaa dhangala’uuf jedhu bakka qaamni saalaa dhiiraa (penis) qaamarraa itti ka’u jalaaan jabeessanii gadi qabuu (Squeezing) akka dafee hin dhangalaane gargaara. Kanas qofaa ofii shaakaluun gaariidha. 4. Yoo qunnaamtii saalaa goodhamu guutummaa guutuutti yaada keenya qaama saalaa keenyarra kaa’uu dhiifnee bakka biraa yaadaa raawwachuun hedduu gargaara. 5. Jarjaruu fi ariifannaa, sodaa fi miirota kana fakkaatan haga dandeenye ofirraa fageessuu qabna. 6. Namootni walqunnaamtii saalaa yeroo dheeraaf hin godhiin yoo turan waan kun akka mudatu ni taasisa. Akkuma deddeebineen raawwanneen garuu fooyya’aa deema. 7. Yoo qunnaamtii saalaa goonu akkuma miirri olka’aa deemee gara dhangala’uutti dhiyaateen sochii gadi xiqqeessuudha. Yoo garmalee sosocho’an dafee akka dhangala’u waan taasisuuf. Fayyaan faaya Dhibee Wal qunnamtii Saalaa Dafanii Xumuruu Faayidaa Timiraa Mallattoo Dhukkuba Kalee fi Wantoota Gochuu Qabnu Mallattolee Dadhabuu Onnee Dhiita'uu Qaama Saala Dhiiraa(Varicocele)fi Mallatto Isaa Haphachuu Rifeensaa Akkamiin Ittisuu Dandeenya? Mallattoo, Ka'umsaa fi Furmaata Hir'ina Dhiigaa Dhukkuba Huuba Qoonqoo/Toonsilii Faayidaa Jinjibilli Qabu

Geessituu alaa[gulaali | lakkaddaa gulaali]