Ji'ooloojii
 Suuraa Lafaa kan "The Blue Marble" jedhamu, kan Apollo 17 irraa kaafame. Xiindacheen uumama, seenaa, fi adeemsa pilaaneetii kanaa qorata. | |
| Odeeffannoo Waliigalaa | |
|---|---|
| Damee Saayinsii | Saayinsii Lafaa |
| Madda Maqaa | Xiinxala Dachee |
| Yaad-rimeewwan Gurguddoo | |
| Yaad-rimee Ijoo | Algata Jaardachee, Marsaa Kattaa, Yeroo Ji'ooloojii |
| Seenaa fi Ogeessota | |
| Ogeessota Gurguddoo | James Hutton, Charles Lyell, Alfred Wegener |
| Hojirra Oolmaa fi Walqabatii | |
| Faayidaa Hojirraa | Qabeenya albuudaa barbaaduu, Balaa uumamaa ittisuu, Ijaarsa, Eegumsa naannoo |
| Dameewwan Walqabatan | Fiiziksii, Keemistirii, Baayoloojii, Ji'oogiraafii |
Xiindachee (Geology) damee saayinsii uumamaa kan waa'ee lafaa, wantoota isheen irraa ijaaramte, caasaa ishee, fi adeemsa jijjiirama ishee waggoota miliyoona hedduu keessatti ta'e gadi fageenyaan qoratuudha. Saayinsiin kun seenaa lafaa qorachuu qofa osoo hin taane, qaamoolee qoolloo (astronomical bodies) biroo kanneen akka bakkallee (planets), ji'a, fi qorsaa hawaa keessaa dhufanillee ni hammata. Ogeeyyii xiindachee (Geologists) wantoota lafa keessaa fi lafa irra jiran, kanneen akka kattaa (rock), biyyee, bishaan, fi gaazii qorachuun haala lafti itti uumamte hubachuuf tattaaffii walirraa hin cinne godhu. Kaayyoon isaanii inni guddaan seenaa lafaa dubbisuu fi adeemsa jijjiirama lafaa kan yeroo dheeraa fudhate hubachuudha. Isaanis ragaalee jiran fayyadamuun, haala qilleensaa yeroo durii, uumama lubbu-qabeeyyii durii, fi jijjiirama teessuma lafaa kan akka gaarreenii fi sululaa gad-fageenyaan xiinxalu. Beekumsi xiindachee kunis qabeenya uumamaa barbaaduuf, balaa uumamaa ittisuuf, fi seenaa dhala namaa lafa irratti qabu hubachuuf baay'ee murteessaadha.
Xiindacheen dameewwan saayinsii biroo kanneen akka fiiziksii, keemistirii, fi baayoloojii wajjin walitti dhufeenya cimaa fi wal-xaxaa qaba, kunis "Interdisciplinary Science" isa taasisa. Fakkeenyaaf, qorannoon dhakkalxii (paleontology) kan dhakkala ykn haftoo (fossils) qoratu, seenaa jireenyaa lafa irratti ture hubachuuf beekumsa baayoloojii fi xiindachee walitti fida. Akkasumas, Xiinurdiinsa (Seismology) kirkira lafaa fi daddebi'iinsa dambalii lafa keessaa qorachuuf seerota fiiziksii fayyadama, kunis dhoohinsa volkaanoo fi sochii lafaa raaguuf gargaara. Keemistiriin immoo qabiyyee albuuda (minerals) fi elementoota dhagaa keessa jiran qorachuuf tajaajila, kunis umrii dhagaa fi haala uumama isaa beekuuf nu dandeessisa. Karaa kanaan, xiindacheen saayinsii wal-makaa ta'ee, wantoota kattaa fi atomoota irraa kaasee hanga sochiilee gurguddoo algata jaardachee (plate tectonics) tti qorata.
Adeemsi qorannoo xiindachee bakka lamatti qoodama: inni tokko qorannoo lafa irraa ykn aloola (fieldwork) yoo ta'u, inni lammaffaan qorannoo laaboraatoorii ti. Ogeeyyii xiindachee lafa irra deemanii aloola hojjechuu, saamuda dhagaa fi biyyee sassaabuu, akkasumas kaartaa xiindachee qopheessuu irratti xiyyeeffatu. Laaboraatoorii keessatti immoo, shifargaa (microscope) fi meeshaalee keemikaalaa fayyadamuun saamuda sassaabame kana gadi fageenyaan qoratu. Barumsa xiindachee keessatti yeroon iddoo guddaa qaba; sababiin isaas adeemsi lafaa hedduun waggoota miliyoonaan kan lakkaa'aman waan ta'eef, sammuu namaatiin hubachuuf ulfaachuu danda'a. Ogeeyyiin kunneen jijjiirama lafaa galmeessuun "Time Scale" ykn safara yeroo xiindachee qopheessaniiru, kunis seenaa lafaa tartiiban kaa'uuf gargaara.
Wanta Xiindachee (Geological Material)
[gulaali | lakkaddaa gulaali]Albuuda (Minerals) ijaarsa lafaa keessatti wantoota bu'uuraa fi qaama xiqqaa kattaa (rock) ti. Albuudni wantoota uumamaan argaman, caasaa atoomii murtaa'aa (crystalline structure) fi qabiyyee keemikaalaa dhaabbataa qabaniidha. Isaanis lafa keessatti adeemsa adda addaatiin kan uumaman yoo ta'u, tokkoo tokkoo isaanii amala addaa kan akka halluu, jabinna, fi caccabaa qabu. Walitti qabamuun albuuda gosa tokkoo ykn isaa ol ta'anii fi uumamaan jabaatanii argaman immoo kattaa (rock) jedhamu. Kattaawwan kunniin seenaa lafaa keessatti haala qilleensaa fi adeemsa jiyooloojii ture kan galmeessan akka kitaabaatti tajaajilu. Ogeeyyii xiindachee kattaawwan kana haala uumama isaanii irratti hundaa'uun bakka gurguddoo saditti qoodu: kattaa baq-qorrii, kattaa kuus-maansaa, fi kattaa jijjiiramaa.
Gosti kattaa inni jalqabaa Kattaa baq-qorrii (Igneous Rock) yoo ta'u, kunis yeroo dhagaan baqe qabbanaa'ee jabaatu kan uumamuudha. Dhagaan baqe kun yeroo lafa jala jiru kaalloo (magma) jedhama; yeroo dhoohinsa volkaanoo irraa gara lafaatti ba'u immoo humbuluqa (lava) jedhama. Kaalloon lafa keessatti suuta yoo qabbanaa'e "Keeslixaa" (Intrusive) jedhama, fakkeenyaaf dhagaa qeenee (granite) kan kiristaala gurguddaa qabuudha. Faallaa kanaatiin, humbuluqni lafa irratti saffisaan yoo qabbanaa'e "Al-ba'aa" (Extrusive) jedhama, fakkeenyaaf dhagaa qarsaa (basalt) kan kiristaala xixiqqoo qabuudha. Gosti fi amalli dhagaa kanaa saffisa qabbanaa'inaa fi qabiyyee keemikaalaa kaalloo sanaa irratti hundaa'a.
Gosti lammaffaan Kattaa kuus-maansaa (Sedimentary Rock) kan jedhamu yoo ta'u, kunis caccabaa dhagaa, biyyee, fi haftoo (fossils) bakka tokkotti kuufamanii jabaachuu irraa uumama. Adeemsi kun yeroo dheeraa kan fudhatu yoo ta'u, dhiibbaa bishaanii fi qilleensaan wantoonni walitti qabaman dhiibamaa (pressure) jabaachaa deemu. Kattaan kun yeroo baay'ee baqqaana (layers) kan qabu yoo ta'u, seenaa haftoo bineensota durii of keessaa qaba. Gosti sadaffaan Kattaa Jijjiiramaa (Metamorphic Rock) yoo ta'u, kunis yeroo kattaan baq-qorrii ykn kuus-maansaa ho'a fi dhiibbaa guddaa jala galu kan uumamuudha. Kattaan kun osoo hin baqin bifa fi qabiyyee isaa jijjiiruu danda'a, kunis yeroo gaarreen uumaman ykn algata jaardachee socho'an kan raawwatamuudha.
Caasaa Lafa Guutuu (Whole-Earth Structure)
[gulaali | lakkaddaa gulaali]Tiyooriin Algata Jaardachee (Plate Tectonics) caasaa fi sochii Irra lafaa (Crust) ibsuuf kan tajaajilu yoo ta'u, kunis xiindachee ammayyaa keessatti tiyoorii hunda caalaa fudhatama qabuudha. Lafa irraan nuyi irra jiraannu kun Algata (Plate) gurguddoo fi xixiqqoo hedduu irraa kan ijaarame yoo ta'u, isaanis Keessa lafaa (Mantle) irra suuta socho'u. Sochii kanaaf sababa kan ta'u ho'a guddaa lafa keessaa madduu fi yaa'a konveekshinii (convection currents) keessa lafaa keessatti uumamuudha. Yeroo algatoonni kun walitti bu'an, wal-irraa fagaatan, ykn wal-cina darban, taateewwan gurguddoo akka kirkira lafaa, volkaanoo, fi uumama gaarreenii ni uumamu. Daangaaleen algataa kunniin iddoo sochii guddaan itti mul'atuu fi jijjiiramni teessuma lafaa itti raawwatamuudha.
Daangaaleen algataa bakka saditti qoodamu, isaanis Daangaalee wallitti Siqaa, Daangaalee Addaan Siqaa, fi Daangaalee Wal-rigaa jedhamu. Yeroo algatoonni Daangaalee Addaan Siqaa irratti walirraa fagaatan, kaalloon (magma) lafa keessaa ol ba'ee humbuluqa (lava) ta'uun lafa haaraa uuma; kunis irra caalaa maanyaa (ocean) keessatti raawwatama. Yeroo algatoonni Daangaalee wallitti Siqaa irratti walitti dhiibaman immoo, babbaqaquu (fault) gurguddaan lafa keessatti uumamuu danda'a, yookiin algati tokko isa kaan jala lixuun (subduction) volkaanoo uuma. Daangaalee Wal-rigaa irratti algatoonni wal-cina darbu, kunis kirkira lafaa cimaa fida malee lafa haaraa hin uumu.
Lafti keenya baqqaana gurguddoo sadii qabdi: Irra lafaa (Crust), Keessa lafaa (Mantle), fi Handhuura lafaa (Core). Irra lafaa baqqaana qalla'aa fi gubbaa irratti argamu yoo ta'u, bakka nuyi irra jiraannu fi kattaa adda addaa akka qeenee fi qarsaa itti argannuudha. Keessi lafaa immoo baqqaana giddu-galeessaa yoo ta'u, ho'a guddaa kan qabuu fi kattaawwan baqanii akka doqqonnoo (plastic/jelly-ish) ta'anii socho'an of keessaa qaba. Amalli doqqonnoo kunis algatoonni irra lafaa akka socho'an carraa kenna, sababiin isaas irra lafaa jabaan waan laafaa irra taa'ee waan jiruuf. Handhuurri lafaa immoo wiirtuu lafaa ti; inni bakka lamatti qoodama: Handhuura alaa (kan dhangala'aa ta'e) fi Handhuura keessaa (kan jabaa ta'eedha) yoo ta'u, maagneetizimii lafaa maddisiisa.
Yeroo Xiindachee (Geological Time)
[gulaali | lakkaddaa gulaali]Safara yeroo xiindachee lafaa (Geological Time Scale) seenaa waggoota biliyoona 4.6 lafaa bakka gurguddootti qooduun qorachuuf tajaajila. Yeroon kun Barantaa (Era) fi Hennaa (Period) jedhamuun hiramu, kunis taateewwan gurguddoo lafa irratti ta'an irratti hundaa'a. Jalqabni seenaa lafaa Bara Durleetoo (Precambrian Era) jedhama; yeroon kun waggoota biliyoona 4 ol kan ture yoo ta'u, yeroo dheeraa jalqaba uumama lafaa irraa kaasee hanga uumama lubbu-qabeeyyii wal-xaxaa tti kan jiruudha. Yeroo Bara Durleetoo kana albuuda fi kattaawwan jalqabaa uumaman, akkasumas baakteeriyaa fi lubbu-qabeeyyiin xixiqqoon jalqabaa lafa irratti mul'ataniiru.
Itti aansuun Bara Jireenyaa Ganamee (Paleozoic Era) kan dhufe yoo ta'u, bara kana keessa jireenyi maanyaa ykn garba keessaa gara lafaatti ba'e. Biqiltoonni gurguddoon, qurxummii, fi bineensonni lafa irraa jalqabaa bara kana keessa babal'atan. Dhumni bara kanaa Dhumaatii jamaa (mass extinction) guddaan kan xumurame ture, kunis sanyiiwwan lafa irra turan keessaa harka 90% ol akka badan taasiseera. Bara Jireenyaa Gidduu (Mesozoic Era) immoo bara daayinosoorotaa jedhamee beekama; yeroo kana haftoo (fossils) gurguddaan lafa keessatti kuufamee argama. Dhumni bara kanaas dhumaatii jamaa kan daayinosoorota balleesseen beekama.
Dhumarratti, Bara Jireenyaa Jabbanaa (Cenozoic Era) kan dhufe yoo ta'u, kunis bara hoosiftootaa fi dhala namaa ti. Teessumni lafaa amma arginu kun irra caalaa bara kana keessa bocame, akkasumas gaarreen gurguddoon akka Himaaliyaa fi Alpisi yeroo kana uumaman. Bara Jireenyaa Jabbanaa keessa qilleensi lafaa qabbanaa'aa dhufe, kunis Bara Cabbi (Ice Age) akka uumamu taasiseera. Ogeeyyii xiindachee dhakkala fi kattaa baroota kana keessatti uumaman qorachuun, haala jireenyaa fi qilleensa yeroo sanaa deebisanii ijaaru. Seenaan kun dhalli namaa eessaa akka dhufee fi lafti gara fuulduraatti maal akka taatu tilmaamuuf gargaara.
Mala Yeroo Murteessuu (Dating Methods)
[gulaali | lakkaddaa gulaali]Ogeeyyii xiindachee umurii dhagaa fi taateewwan lafaa beekuuf mala gurguddoo lama fayyadamu: "Relative Dating" fi "Absolute Dating". "Relative Dating" jechuun wanti tokko isa biraa dura ykn booda ta'uu isaa beekuudha malee waggaa sirrii hin himu. Kunis seera "Stratigraphy" fayyadamuun, baqqaanni lafaa gadii yeroo hunda isa gubbaa dura akka uumame tilmaamuudha. Akkasumas, dhakkala (fossil) ykn haftoo dhagaa keessatti argaman wal-bira qabuun, dhagaan sun Bara Jireenyaa kam keessa akka uumame beekuun ni danda'ama. Fakkeenyaaf, dhakkala daayinosooraa yoo qabaate, dhagaan sun Bara Jireenyaa Gidduu keessa akka uumame mirkanaa'aadha.
"Absolute Dating" ykn Radiometric dating immoo umurii dhagaa lakkoofsa waggaatiin sirriitti beekuuf tajaajila. Malli kun tortora elementoota raadiyoo-aktiivii albuuda keessa jiran irratti hundaa'a. Fakkeenyaaf, elementoonni akka Yuuraaniyeem gara Leedii tti jijjiiramuuf yeroo dhaabbataa waan fudhataniif, ogeeyyiin xiindachee reeshoo isaanii safaruun dhagaan sun yoom akka uumame shallaguu danda'u. Malli Kaarbon-14 immoo wantoota lubbuu qabaachaa turan kanneen dhiyoo du'an (waggaa 50,000 gadi) qorachuuf tajaajila.
Malooti biroo kanneen akka "Magnetostratigraphy" (jijjiirama maagneetii lafaa hordofuu) fi "Dendrochronology" (muka lakkaa'uu) yeroo dhiyoo beekuuf tajaajilu. Walitti qindoominni maloota kana hundaa seenaa kattaa fi dhakkalxii sirriitti hubachuuf gargaara. Fakkeenyaaf, dhoohinsa volkaanoo darbe tokkoo fi jijjiirama qilleensaa yeroo sanaa wal-qabsiisuuf maloota kanaan ragaa sassaabu. Saayinsiin kun yeroo irraa gara yerootti teeknooloojii haaraan deggaramee fooyya'aa dhufeera, kunis umuriin lafaa waggaa biliyoona 4.5 ta'uu isaa mirkaneesseera.
Guddina Xiindachee Naannoo (Geological Development of an Area)
[gulaali | lakkaddaa gulaali]Qorannoon guddina xiindachee naannoo tokkoo seenaa naannoon sun keessa darbe ibsuuf tajaajila. Kunis jalqaba irraa kaasee kattaa akkamii akka uumame, akkamitti akka jijjiirame, fi teessumni lafaa ammaa akkamitti akka dhufe xiinxaluu of keessaa qaba. Ogeeyyiin xiindachee kaartaa xiindachee fayyadamuun gosa dhagaa fi caasaa lafaa naannoo sanaa galmeessu. Fakkeenyaaf, naannoon tokko durii garba ykn maanyaa ta'uu isaa ragaa kattaa kuus-maansaa fi haftoo bineensota galaanaa irraa beekuu dandeenya.
Adeemsi algata jaardachee naannoo sana irratti dhiibbaa guddaa qaba. Yoo naannoon sun daangaa algata irratti argama ta'e, seenaan isaa kirkira lafaa fi volkaanoon kan guutame ta'uu danda'a. Babbaqaquu (fault) lafa keessatti uumamuun sulula ykn gaara uumuu danda'a, kunis teessuma lafaa jijjiira. Dhiibbaa uumamaatiin qeenee (granite) lafa keessaa gara irra lafaatti dhiibamee mul'achuu danda'a, kunis gaarreen gurguddaa akka uumaman taasisa. Akkasumas, qarsaa (basalt) dhoohinsa volkaanoo irraa dhangala'uun teessuma lafaa haaraa uumuu danda'a.
Xumura irratti, guddinni naannoo tokkoo wal-makaa adeemsa keessa lafaa fi irra lafaa ti. Kattaa jijjiiramaa naannoo sana keessatti argamu, naannichi dhiibbaa fi ho'a guddaa keessa darbuu isaa agarsiisa. Kattaa baq-qorrii immoo dhoohinsa volkaanoo ykn baqina lafa keessaa agarsiisa. Seenaan kun qabeenya uumamaa naannoo sanaa tilmaamuufis ni gargaara; fakkeenyaaf, bakka kattaa kuus-maansaa bal'aan jiru boba'aa qabaachuu danda'a. Kanaafuu, seenaa xiindachee naannoo tokkoo beekuun misoomaa fi eegumsa naannoo sanaaf murteessaadha.
Mala Qorannoo (Investigative Methods)
[gulaali | lakkaddaa gulaali]Aloola (Field methods) bu'uura qorannoo xiindachee ti, kunis bakka qorannoon itti gaggeeffamutti qaamaan argamuu jechuudha. Ogeeyyii xiindachee lafa irra deemanii gosa kattaa, caasaa lafaa, fi dhakkala ilaaluun kaartaa qopheessu. Isaanis saamuda dhagaa fi biyyee sassaabu, akkasumas meeshaalee akka hamartuu fi GPS fayyadamuun teessuma lafaa safaru. Qorannoon aloola kun ragaa jalqabaa kan laaboraatoorii keessatti xiinxalamuuf kennuudha. Ogeessichi "outcrop" ykn dhagaa lafa keessaa ba'ee mul'atu qorachuun seenaa naannichaa tilmaama.
Laaboraatoorii keessatti, ogeessonni shifargaa (microscope) fayyadamuun caasaa albuudaa fi kattaa gadi fageenyaan qoratu. Dhagaa qalla'isanii muruun (thin section) shifargaa jala kaa'uun, albuuda keessa jiru adda baasu, kunis haala dhagichi itti uumame agarsiisa. Akkasumas, "Geochemistry" fayyadamuun qabiyyee elementoota dhagaa keessa jiran xiinxaluun madda isaa beeku. Barkattaa (Stratigraphy) fayyadamuun immoo tartiiba baqqaana dhagaa fi haftoo (fossil) keessa jiruun seenaa lafaa dubbisu.
Dameen "Structural Geology" caasaa fi boca dhagaa kan humni algata jaardachee jijjiire qorata. Kunis dacha'iinsa (folds), babbaqaquu (faults), fi tarsa'iinsa dhagaa of keessaa qaba. Ogeeyyiin caasaa kana qorachuun humna kallattii kamirraa akka dhufe fi lafti akkamitti akka jijjiirame hubatu. Kunis keessattuu boba'aa fi albuuda barbaaduuf baay'ee barbaachisaadha, sababiin isaas boba'aan yeroo baay'ee caasaa dacha'aa keessatti kuufama. Walumaagalatti, maloota dirree fi laaboraatoorii walitti qabuun dhugaa xiindachee bira ga'uun ni danda'ama.
Xiinbakkallee (Planetary Geology)
[gulaali | lakkaddaa gulaali]Xiinbakkallee (Planetary Geology) qorannoo xiindachee bakkallee (planets) biroo, ji'oota, qorsaa, fi qaamoolee qoolloo biroo ti. Saayinsiin kun beekumsa lafa irratti argame fayyadamuun qaamolee hawaa biroo hubachuuf yaala. Fakkeenyaaf, goofa (craters) ji'a fi Maarsii irratti argaman qorachuun seenaa dhahama meteoorayitii beekuun ni danda'ama. Akkasumas, volkaanoo fi babbaqaquu bakkallee biroo irratti argamu lafa wajjin wal-bira qabuun xiinxalu.
Xiinurjii (Astronomy) wajjin wal-qabachuun, saayinsiin kun kattaa fi albuuda qaamolee biroo irraa dhufe (fakkeenyaaf, meteorite) qorachuu of keessaa qaba. Meeshaaleen akka "Rovers" Maarsii irra deemanii aloola hojjetu, saamuda kattaa fi biyyee xiinxaluun ragaa lafatti ergu. Maarsii irratti goofa guddaa fi teessuma lafaa kan bishaan durii yaa'aa ture fakkaatu qorachuun xiyyeeffannoo guddaa argateera. Ji'a irratti immoo, harama biyyee bishaanii ykn qilleensaa waan hin jirreef, goofa waggoota biliyoonaaf osoo hin jijjiiramin turaniiru.
Xiindachee Hojiirra Oolu (Applied Geology)
[gulaali | lakkaddaa gulaali]Economic geology qabeenya uumamaa lafa keessaa ba'u kan faayidaa dinagdee qabu qorata. Isaanis albuuda gati-jabeessa (warqee, meetii), albuuda industirii, fi boba'aa of keessaa qabu. "Mining geology" bakka albuunni itti argamu barbaaduu fi hamma isaa tilmaamuu irratti xiyyeeffata. Ogeeyyiin kun caasaa lafaa fi gosa kattaa qorachuun bakka albuunni itti kuufamu adda baasu. Fakkeenyaaf, qeenee keessa albuudni akka Yuuraaniyeemii argamuu danda'a.
"Petroleum geology" boba'aa fi gaasii uumamaa barbaaduu irratti hojjeta, kunis kattaa kuus-maansaa keessatti kuufama. Ogeeyyiin barkattaa fi caasaa lafaa gad-fageenyaan qoratu, akkasumas Xiinurdiinsa fayyadamuun lafa jala ilaalu. Xiingarba (Oceanography) immoo qabeenyaa fi teessuma garba ykn maanyaa qorata. Ogeeyyiin xiingarba lafa jala maanyaa qorachuun, algata haaraa uumamaa jiru fi humbuluqa galaana keessaa ba'u xiinxalu.
Engineering geology beekumsa xiindachee ijaarsa gurguddaa akka gamoo, hidha bishaanii, fi daandii ijaaruuf oolcha. Ogeeyyiin kun jabinna kattaa fi babbaqaquu lafa keessa jiru qorachuun, lafti sun ijaarsaaf mijataa ta'uu isaa mirkaneessu. Akkasumas, balaa uumamaa akka sigiga lafaa fi kirkira lafaa xiinxaluun miidhaa hir'isuuf gargaaru. Natural hazards qorachuun lubbuu namaa fi qabeenya baraaruuf gargaara, kunis xiindachee hawaasaaf tajaajilu (applied science) taasisa.
Seenaa (History)
[gulaali | lakkaddaa gulaali]Seenaan xiindachee baroota durii Giriikii fi Roomaa irraa eegala, namoonni durii dhagaa fi dhakkala (fossils) ilaaluun yaada adda addaa kennu turan. Aristotle fi Theophrastus waa'ee dhagaa fi albuuda barreessaniiru, garuu beekumsi isaanii qorannoo saayinsawaa irratti kan hundaa'e hin turre. Haa ta'u malee, xiindacheen akka saayinsii ammayyaatti kan hundeeffame jaarraa 17ffaa fi 18ffaa keessa. Nicolas Steno seera barkattaa (Law of Superposition) maddisiisuun, baqqaanni lafaa gadii isa gubbaa dura akka uumame ibse. James Hutton, ogeessa xiindachee Iskootlaand, "Abbaa Xiindachee Ammayyaa" jedhamee beekama, inni yaada "Uniformitarianism" jedhu maddisiise.
Charles Lyell kitaaba isaa "Principles of Geology" jedhuun yaada Hutton kana babal'ise, innis lafti suuta fi irra-deddeebiin jijjiiramaa akka dhufte mirkaneesse. Jaarraa 19ffaa keessa, kaartaa xiindachee jalqabaa William Smith dhaan qophaa'e, kunis aloola irratti hundaa'uun kan hojjetame ture. Jaarraa 20ffaa keessa immoo, tiyooriin Algata Jaardachee Alfred Wegener fi saayintistoota biroon dhufuun, hubannoo nuyi lafa irratti qabnu guutummaatti jijjiire. Tiyooriin kun sababa kirkira lafaa, volkaanoo, fi uumama gaarreenii ifa godhe. Har'a, xiindacheen teeknooloojii ammayyaa akka kompiitaraa fi saatalaayitiin deggaramee guddateera.
Dameewwan Walitti Dhihoo (Related Fields)
[gulaali | lakkaddaa gulaali]Xiindacheen saayinsiiwwan biroo wajjin walitti hidhata cimaa qaba. Xiinurdiinsa (Seismology) fiiziksii fayyadamuun kirkira lafaa qorata, kunis dambalii lafa keessaa xiinxaluun handhuura lafaa beekuuf gargaara. Dhakkalxii (Paleontology) baayoloojii wajjin wal-qabatee jireenya durii qorata, kunis dhakkala ykn haftoo fayyadamuun seenaa evoluushinii ibsa. Geochemistry immoo keemistirii fayyadamuun qabiyyee kattaa fi albuuda xiinxala, kunis madda dhagaa fi adeemsa uumamaa hubachuuf tajaajila.
Geophysics amala fiizikaalaa lafaa, akka harkisa lafaa fi maagneetizimii qorata. Xiinbakkallee (Planetary Science) xiinurjii fi xiindachee walitti fida, kunis bakkallee biroo qorachuuf gargaara. Xiingarba (Oceanography) qabeenyaa fi teessuma garba ykn maanyaa qorata, kunis dhiibbaa maanyaa lafa irratti qabu ibsa. Hydrology immoo bishaan lafa keessaa fi lafa irraa qorata. Walumaagalatti, xiindacheen beekumsa idil-addunyaa (interdisciplinary) kan barbaaduudha.