Farshoo (keemistirii)

Moodeela kubbaa fi ulee molakiyuulii alkoolii (  ) jedhamuun beekama. Kubbaan diimaa fi adiin garee haayidirooksii (  ) jedhamuun beekama. "R"n sadan bakka bu'oota kaarboonii ykn atoomota haayidiroojiinii agarsiisu.

Alkooliin ykn Farshoon, jecha ummataatiin yookiin dubbii idileetiin, yeroo baay'ee itaanolii (alkoolii iitaayilii) agarsiisa; kunis qabiyyee nama macheessu kan dhugaatiiwwan alkoolii qaban keessatti argamuudha. Haa ta'u malee, gama keemikaalaatiin, 'alkooliin' garee bal'aa kompaawundoota orgaanikii kan garee maa'ii baasii(functional group) haayidirooksilii (–OH) tokko yookiin tokkoo ol atoomii kaarboonii guutuu (saturated) ta'eetti hidhame qabu agarsiisa. Itaanoliin fayyadama isaa kan sammuu namaa hadoochu (psychoactive) bal'aa fi barbaachisummaa aadaa qabu irraa kan ka'e alkoolii hunda caalaa beekamaadha; haa ta'u malee, alkooliiwwan biroo kanneen akka meetaanoolii fi aayisoopiroopaanoolii faayidaa industirii fi keemikaalaa barbaachisaa qabu.

Alkooliiwwan gosa kompaawundoota orgaanikii kan gareewwan maa'ii baasii haayidirooksilii (–OH) tokko yookiin tokkoo ol atoomii kaarboonii guutuu (sp³-diqaalome) tokkotti hidhoo kovaalentiin hidhame qabaniin beekamanidha. Atoomiin kaarboonii kun yeroo baay'ee kaarboonii karbinoolii jedhamee waamama. Alkooliiwwan akka dhaalamoota orgaanikii bishaanii (H–O–H) bakka atoomiin haayidiroojiinii tokko garee alkiiliitiin (R–O–H) bakka bu'utti, yookiin akka haayidirookaarboonota haayidirooksiileetidiitti ilaalamuu danda'u. Falchi waliigalaa alkoolii monohaayidiriikii (kan garee –OH tokko qabu) R–OH dha.

Gareen haayidirooksilii sababa garaagarummaa elektironegaatiivitummaa oksijiinii fi haayidiroojiinii gidduu, akkasumas oksijiinii fi kaarboonii gidduu jiruutiin baayyee pooralii dha. Pooraliitiin kun, fi dandeettiin garee –OH hidhoo haayidiroojiinii keessatti hirmaachuuf qabu, amaloota fiizikaalaa fi keemikaalaa alkooliiwwanii irratti dhiibbaa guddaa uuma. Alkooliiwwan uumama keessatti bakka hundatti argamu, adeemsa baayoloojii keessatti (fakkeenyaaf, shukkaaroota, isteeroyidoota) gahee murteessaa taphatu, akkasumas keemikaalota industirii fi walnyaachiftoota(reagent) mana yaalii garmalee barbaachisoodha.

Ramadi Alkoolii

Ramaddii Akkaataa Kaarbooniin Karbinoolii Itti Bakka Bu'ametti (Substitution):

Ramaddiin kun lakkoofsa atoomota kaarboonii biroo kallattiin kaarboonii karbinoolii wajjin hidhaman irratti hundaa'a.

• Alkooliiwwan Tokkoffaa (1°): Kaarbooniin karbinoolii atoomii kaarboonii biroo tokko qofatti hidhama (yookiin akkuma meetaanoolii keessatti, atoomii kaarboonii biroo tokkotti illee hin hidhamu). Caasaan waliigalaa isaa RCH₂OH dha (fkn., itaanoolii, CH₃CH₂OH; pirooppaan-1-oolii, CH₃CH₂CH₂OH). Meetaanooliin (CH₃OH) akkasumas akka alkoolii tokkoffaatti ilaalama.
• Alkooliiwwan Lammaffaa (2°): Kaarbooniin karbinoolii atoomota kaarboonii biroo lamaatti hidhama. Caasaan waliigalaa isaa R₂CHOH yookiin R–CH(OH)–R' dha (fkn., pirooppaan-2-oolii, CH₃CH(OH)CH₃).
• Alkooliiwwan Sadaffaa (3°): Kaarbooniin karbinoolii atoomota kaarboonii biroo sadiitti hidhama. Caasaan waliigalaa isaa R₃COH yookiin R–C(OH)(R')–R'' dha (fkn., 2-meetiilpirooppaan-2-oolii (teert-buutaanoolii), (CH₃)₃COH)

Ramaddiin kun murteessaadha, sababni isaas alkooliiwwan tokkoffaa, lammaffaa fi sadaffaan yeroo baay’ee walnyaatummaa adda addaa waan agarsiisaniif, keessumaa walnyaatinsa oksideeshinii fi daandiiwwan bakka bu’iinsaa/haqiinsaa keessatti.

Ramaddii Lakkoofsa Gareewwan Haayidirooksiliitiin:

• Alkooliiwwan Monohaayidiriikii (Monoolota): Garee –OH tokko qabu (fkn., itaanoolii, meetaanoolii).
• Alkooliiwwan Polihaayidiriikii (Poliyoolota): Garee –OH tokkoo ol qabu.
  • Daayoolota (Gilaayikoolota): Gareewwan –OH lama qabu. Yoo gareewwan –OH kaarboonota walitti aanan (ollaa) irra jiraatan, daayoolota visiinaalii jedhamu (fkn., itaan-1,2-daayoolii yookiin etiliinii gilaayikoolii). Yoo kaarboonii tokkicha irra jiraatan (kan muraasa ta’ee fi yeroo baayyee tasgabbii hin qabne), daayoolota jeeminaalii jedhamu.

HO-CH₂-CH₂-OH (Itaan-1,2-daayoolii / Etiliinii gilaayikoolii - daayoolii visiinaalii)

• Tiraayoolota: Gareewwan –OH sadii qabu (fkn., pirooppaan-1,2,3-tiraayoolii yookiin gilisaroolii). HO-CH₂-CH(OH)-CH₂-OH (Pirooppaan-1,2,3-tiraayoolii / Gilisaroolii)

Moggaasa Alkooliiwwanii

X.3.1 Moggaasa IUPAC:

• Sarara kaarboonii walitti fufaa isa dheeraa kan garee –OH qabu (alkeenii warraa/bu'uuraa) adda baasi.
• Xumura "-e" alkeenii warraa maxxantuu boodaa "-ool" (-oolii) jedhamuun bakka buusi.
• Sarara warraa lakkeessi, atoomiin kaarboonii gareen –OH irratti argamu lakkoofsa isa xiqqaa danda'amu akka argatuuf. Iddoo garee –OH lakkoofsa kanaan agarsiisi.
• Bakka buutota biroof akka barameetti maqaa kenniifii lakkeessi.
• Poliyoolotaaf, maxxantoota boodaa kanneen akka "-daayool", "-tiraayool", kkf fayyadami, xumura "-e" alkeenii warraa hambisuun (fkn., itaan-1,2-daayoolii). Iddoo gareewwan –OH hunda agarsiisi.
• Yoo gareen maa'ii baasii sadarkaa ol'aanaa qabu jiraate (fkn., aldehaayidii, kiitoonii, asiidii kaarboksiiliikii), gareen –OH akka bakka buutuu "haayidirooksii-" tti moggaafama.

Fakkeenyaawwan:

• CH₃OH: Meetaanoolii
• CH₃CH₂OH: Itaanoolii
• CH₃CH₂CH₂OH: Pirooppaan-1-oolii
• CH₃CH(OH)CH₃: Pirooppaan-2-oolii
• (CH₃)₃COH: 2-Meetiilpirooppaan-2-oolii
• HOCH₂CH₂OH: Itaan-1,2-daayoolii
• CH₂(OH)CH=CH₂: Piroop-2-iin-1-oolii (Alkoolii Aliilii - hubachiisa: sararri kan lakkaa'ame gareen –OH lakkoofsa isa xiqqaa akka argatuufidha, yoo hidhni dachaa lakkoofsa guddaa argate illee.)

Kofoon hidhoo garee haayidirooksii gidduu jiru ( .  ) fi sansalata atoomota kaarboonii (R) kan lamaan kophaa lama atoomii oksijiinii irratti qaban

Maqaawwan Idileessaa (Common Names):

Alkooliiwwan salphaan hedduun maqaa idileessaa qabu; kunis maqaa garee alkiilii kan –OH tti hidhame moggaasuun, itti aansuun jecha "alkoolii" jedhu fayyadamuun uumama.

• CH₃OH: Alkoolii Meetiilii
• CH₃CH₂OH: Alkoolii Itayilii
• CH₃CH(OH)CH₃: Alkoolii Aayisoopirooppiilii
• (CH₃)₃COH: Alkoolii Teert-Buutiilii (yookiin Alkoolii t-Buutiilii)
• CH₂=CHCH₂OH: Alkoolii Aliilii
• C₆H₅CH₂OH: Alkoolii Beenziilii (Hubachiisa: Kun alkooliidha malee fiinoolii miti, sababni isaas gareen –OH kaarboonii sp³-diqaalome kan riingii/geejjoo cinaatti argamu irratti waan argamuuf.)

X.4 Amaloota Fiizikaalaa Alkooliiwwanii Amaloonni fiizikaalaa alkooliiwwanii garee haayidirooksiliitiin ol'aantummaan too'atamu (yookiin irratti guddaa hundaa'u).

• Qabxii Danfaa: Alkooliiwwan qabxii danfaa alkeenota, alkiinota, alkaayinoota, yookiin iitaroota ulfaatina molakiyuulaa walgitu qaban irra guddaa olaanaa ta'e qabu. Kunis sababa hidhoo haayidiroojiinii cimaa molakiyuulota gidduutti (intermolecular) molakiyuulota alkoolii gidduutti argamuufi. Ciminnii hidhoo haayidiroojiinii ittisa isteerikiin (steric hindrance) naannoo garee –OH yoo dabalu ni hir'ata (fkn., alkooliiwwan tokkoffaa > lammaffaa > sadaffaa aayisoomarootaaf). Qabxiin danfaa dheerina sarara kaarboonii wajjin ni dabala (sababa humnoota dispersiinii Landan dabaluutiin).
  • Fakkeenya: Itaan (UM=30, QD=-89°C) fi Meetaanoolii (UM=32, QD=65°C). (UM = Ulfaatina Molakiyuulaa, QD = Qabxii Danfaa)
• Bishaan Keessatti Bulbulamummaa: Alkooliiwwan ulfaatina molakiyuulaa gadi aanaa qaban (meetaanoolii, itaanoolii, pirooppaan-1-oolii, pirooppaan-2-oolii, teert-buutaanoolii) hamma kamittuu bishaan waliin guutummaatti walmaku (miscible). Kun sababa dandeettii isaanii molakiyuulota bishaanii wajjin hidhoo haayidiroojiinii uumuuf qabaniifi. Hamma sararri alkiilii haayidiroofoobikiin (gareen R) guddatuun, bulbulamummaan bishaan keessatti ni hir'ata. Alkooliiwwan kaarboonii 5-6 ol qaban yeroo baayyee hamma tokko bulbulamu yookiin bishaan keessatti hin bulbulaman. Poliyoolonni yeroo baayyee monoolota walfakkaatan caalaa bishaan keessatti ni bulbulamu, sababa gareewwan –OH hidhoo haayidiroojiiniif ta'an baay'inaan qabaataniifi.
• Rukkinna: Alkooliiwwan monohaayidiriikii baay'een isaanii bishaan caalaa rukkina xiqqaa qabu. Rukkinni ulfaatina molakiyuulaa fi lakkoofsa gareewwan –OH wajjin ni dabala.
• Asidummaa fi Beezummaa: Alkooliiwwan asiidota Biroonisted laafaa fi beesota Biroonisted laafaa dha, akkuma bishaanii.
  • Akka Asiidotaatti: Pirootoonii garee –OH irraa kennuu danda'u. R–O–H + B:⁻ ⇌ R–O:⁻ (aayoonii alkooksaayidii) + B–H Asidummaan alkooliiwwanii tasgabbii aayoonii alkooksaayidii uumamuutiin dhiibbaa irraan ga'ama. Gareewwan elektiroonii ofitti harkisan (electron-withdrawing) asidummaa ni dabalu; gareewwan alkiilii elektiroonii kennan (electron-donating) asidummaa ni hir'isu (meetaanooliin yoo wal bira qabame). Kanaafuu, tartiibni asidummaa yeroo baayyee: CH₃OH > alkoolii 1° > alkoolii 2° > alkoolii 3° dha. Haa ta'u malee, bulbula keessatti, dhiibbaan soolveeshinii yeroo tokko tokko tartiiba kana xiqqoo jijjiiruu danda'a, keessattuu alkooliiwwan gurguddoo (bulky) ta'aniif. Gatiin pKa yeroo baayyee giddugaleessa 15.5-18 keessa jira.
  • Akka Beezotaatti: Atoomiin oksijiinii cimdiwwan elektiroonii miti-cimdii(lone pairs) qaba, asiidota ciccimoon pirootoonessamuu danda'ee aayoonii alkilooksooniyeemii uuma. R–O–H + H–A ⇌ R–O⁺H₂ (aayoonii alkilooksooniyeemii) + A:⁻ Kun tarkaanfii jalqabaa barbaachisaa dha walnyaatinsa alkooliiwwanii baay'ee kan asiidiin kakaafaman (acid-catalyzed) keessatti.

X.5 Qophii Alkooliiwwanii Tooftaalee barbaachisoo hedduutu alkooliiwwan qopheessuuf (synthesize) fayyadamu:

X.5.1 Haayidireeshinii Alkiinotaa:

• Haayidireeshinii Asiidiin Kakaafame: Dabalamaa bishaanii gara alkiiniitti yeroo asiidii cimaan (fkn., H₂SO₄) jiru seera Maarikooviniikov hordofa, yeroo baay'ee alkoolii kan caalaatti bakka bu'ame uumaa. Kaarbookaashinonni gidduutti argaman ni hirmaatu, kanaaf sirreeffamoonni ni danda'amu. RCH=CH₂ + H₂O --(H⁺)--> RCH(OH)CH₃
• Oksimeerkureeshinii-Deemeerkureeshinii: Adeemsa sadarkaa lamaa kan akkasumas dabalamaa bishaanii seera Maarikooviniikov hordofu kennu, garuu sirreeffama kaarbookaashinii malee. Walnyaachiftoonni: 1. Hg(OAc)₂, H₂O/THF; 2. NaBH₄, NaOH. RCH=CH₂ --(1. Hg(OAc)₂, H₂O/THF; 2. NaBH₄, NaOH)--> RCH(OH)CH₃
• Haayidirooboreeshinii-Oksideeshinii: Adeemsa sadarkaa lamaa kan dabalamaa Anti-Maarikooviniikov bishaanii kennu (gareen haayidirooksilii gara kaarboonii qabiyyee/bakka bu'iinsaa xiqqaa qabutti ni dabala). Walnyaachiftoonni: 1. BH₃·THF (yookiin B₂H₆); 2. H₂O₂, NaOH. Dabalamaa siin dha. RCH=CH₂ --(1. BH₃·THF; 2. H₂O₂, NaOH)--> RCH₂CH₂OH

X.5.2 Reedukshinii Kompaawundoota Kaarboonaayilii:

Aldehaayidoota, kiitoonota, asiidota kaarboksiiliikii, fi eesterota gara alkooliiwwaniitti reeduksii ta'uu danda'u.

• Reedukshinii Aldehaayidootaa fi Kiitoonotaa:
  • Aldehaayidoota gara alkooliiwwan tokkoffaatti reeduksii ta'u: RCHO --(reedusar)--> RCH₂OH
  • Kiitoononni gara alkooliiwwan lammaffaatti reeduksii ta'u: RCOR' --(reedusar)--> RCH(OH)R'
  • Reedusaroota idilee: Liitiyeemii Aluminiyeemii Haayidiraayidii (LiAlH₄, yeroo baay'ee iitarii keessatti itti aansuun H₃O⁺ warkapii) yookiin Soodiyeemii Boorohaayidiraayidii (NaBH₄, yeroo baay'ee itaanoolii yookiin meetaanoolii keessatti). NaBH₄ irra laafaa fi irra filatamaadha, yeroo baay'ee asiidota kaarboksiiliikii yookiin eesterota reeduksii hin taasisu.
• Reedukshinii Asiidota Kaarboksiiliikii fi Eesterotaa:
  • Gara alkooliiwwan tokkoffaatti reeduksii ta'u: RCOOH yookiin RCOOR' --(LiAlH₄; H₃O⁺)--> RCH₂OH
  • LiAlH₄ reedukshiniiwwan kanaaf barbaachisaadha; NaBH₄ yeroo baay'ee humna ga'aa hin qabu.
  • Daayibooreeniin (B₂H₆ yookiin BH₃·THF) akkasumas filatamee asiidota kaarboksiiliikii reeduksii taasisuu danda'a.

Walnyaatinsa Alkooliiwwanii

Alkooliiwwan walnyaatinsa adda addaa bal'aa keessa darbu; kunis yookiin citiinsa hidhoo O–H yookiin citiinsa hidhoo C–O dabalata.

X.6.1 Walnyaatinsa Citiinsa Hidhoo O–H Dabalatu (Alkooliin akka Asiidii/Nukliyoofaayiliitti):

• Uumama Alkooksaayidootaa (Walnyaatinsa Sibiilota Sochatoo wajjin): 2 R–OH + 2 Na → 2 R–O⁻Na⁺ (Alkooksaayidii Soodiyeemii) + H₂ (g) Alkooksaayidoonni beesota ciccimoo fi nukliyoofaayiloota gaggaarii dha.
• Eesterifikeeshinii (Walnyaatinsa Asiidota Kaarboksiiliikii wajjin - Eesterifikeeshinii Fischer): R–OH + R'–COOH ⇌(kakaastuu H⁺) R'–COOR (Eesterii) + H₂O Kun walnyaatinsa madaallii yoo ta’u, yeroo baay’ee bishaan baasuun gara xumuraatti oofama.
• Walnyaatinsa Asiid Haalaayidootaa fi Asiid Anhaayidiraayidootaa wajjin (Eesteroota uumuuf): Walnyaatinsonni kunniin yeroo baay’ee saffisoo dha, akkasumas kan hin deebine. R–OH + R'–COCl (Asiid Kilooraayidii) --(Paayiridiinii yookiin beesi)--> R'–COOR + HCl R–OH + (R'CO)₂O (Asiid Anhaayidiraayidii) --(Paayiridiinii yookiin kakaastuu asiidii)--> R'–COOR + R'COOH

X.6.2 Walnyaatinsa Citiinsa Hidhoo C–O Dabalatu (Alkooliin akka Elektiroofaayiliitti erga Pirootooneeffamee):

Gareen –OH garee bahu laafaa dha. Akkaataa idileetti gara –OH₂⁺ (garee bahu gaarii, H₂O) tti pirootooneeffamuu qaba yookiin gara garee bahu gaarii biraatti (fkn., toosileetii) jijjiiramuu qaba.

• Walnyaatinsa Haayidiroojiin Haalaayidootaa (HX) wajjin Alkilii Haalaayidoota uumuuf: R–OH + HX → R–X + H₂O (X = Cl, Br, I) Walnyaatummaan HX: HI > HBr > HCl. Walnyaatummaan alkooliiwwanii: 3° > 2° > 1° > CH₃OH. Akkaataa (Mechanism): Alkooliiwwan 3° fi 2°f, yeroo baay’ee Sɴ1 (karaa kaarbookaataayoonii). Alkooliiwwan 1° fi CH₃OHf, Sɴ2. ZnCl₂ (Walnyaachiftuun Luukaas) yeroo baay’ee HCl wajjin alkooliiwwan 1° fi 2°f fayyadama.
• Walnyaatinsa Fosfaras Haalaayidootaa (PX₃, PX₅) fi Taayooniil Kilooraayidii (SOCl₂) wajjin Alkilii Haalaayidoota uumuuf: Walnyaachiftoonni kunniin garee –OH gara garee bahuutti caaluutti achumatti (in situ) jijjiiru. 3 R–OH + PBr₃ → 3 R–Br + H₃PO₃ R–OH + PCl₅ → R–Cl + POCl₃ + HCl R–OH + SOCl₂ --(Paayiridiinii)--> R–Cl + SO₂ + HCl SOCl₂ paayiridiinii keessatti yeroo baay’ee jijjiirama konfigireeshinii (inversion of configuration) agarsiisa (akka Sɴ2).
• Gara Alkiinotaatti Bishaan Baasuu (Dihaayidireeshinii): Haqiinsa bishaanii, yeroo baayyee asiidiin kakaafamee (fkn., H₂SO₄ yookiin H₃PO₄) fi hoo'ifamee. RCH₂–CH(OH)R' --(H⁺, hoo'a)--> RCH=CHR' (Alkiinii) + H₂O Seera Zaayiseev hordofa (alkiiniin caalaatti bakka bu'ame oomisha guddaa ta’a). Salphummaan dihaayidireeshinii: 3° > 2° > 1°. Akkaataa (Mechanism): E1 alkooliiwwan 2° fi 3°f (karaa kaarbookaataayoonii, sirreeffamoonni ni danda'amu); E2 alkooliiwwan 1°f (yookiin E1 haalawwan dirqisiisoo jalatti).

X.6.3 Oksideeshinii Alkooliiwwanii: Oomishni gosa alkoolii fi walnyaachiftuu oksideessuu irratti hundaa'a.

• Alkooliiwwan Tokkoffaa:
  • Walnyaachiftoota oksideessan laafaa fi filatamoo kanneen akka paayiridiiniyeem kiloorokiroomeetii (PCC) yookiin paayiridiiniyeem daayikiroomeetii (PDC) CH₂Cl₂ keessatti fayyadamuun gara aldehaayidootaatti oksideeffamuu danda'u. RCH₂OH --(PCC yookiin PDC, CH₂Cl₂)--> RCHO (Aldehaayidii)
  • Walnyaachiftoota oksideessan ciccimoo kanneen akka KMnO₄, CrO₃/H₂SO₄ (Walnyaachiftuu Joonas), yookiin HNO₃ cimaa hoo'aa fayyadamuun gara asiidota kaarboksiiliikiitti oksideeffamuu danda'u. RCH₂OH --(KMnO₄ yookiin Walnyaachiftuu Joonas)--> RCOOH (Asiidii Kaarboksiiliikii)
• Alkooliiwwan Lammaffaa:
  • Walnyaachiftoota oksideessan idilee baay'eedhaan (PCC, PDC, Walnyaachiftuu Joonas, KMnO₄) gara kiitoonotaatti oksideeffamu. RCH(OH)R' --(walnyaachiftuu oksideessuu)--> RCOR' (Kiitoonii)
• Alkooliiwwan Sadaffaa:
  • Yeroo baayyee haalawwan laafaa jalatti oksideeshiniif ni dandamatu, sababni isaas atoomii haayidiroojiinii kaarboonii karbinoolii irratti hin qaban. Haalawwan dirqisiisoo jalatti (fkn., KMnO₄ hoo'aa), citiinsi hidhoo C–C uumamuu danda'a.

X.6.4 Gara Eesteroota Salfooneetiitti Jijjiiruu (fkn., Toosileetota, Mesiileetota):

Alkooliiwwan salfooniil kilooraayidoota (fkn., p-tolu'iinsalfooniil kilooraayidii (TsCl), meetaansalfooniil kilooraayidii (MsCl)) wajjin yeroo beesiin (fkn., paayiridiiniin) argamu walnyaachuun eesteroota salfooneetii uumu.

R–OH + TsCl --(Paayiridiinii)--> R–OTs (Alkilii Toosileetii) + HCl

Gareen salfooneetii (fkn., –OTs, –OMs) garee bahu baayyee gaarii dha, –OH caalaa baayyee fooyya'aa dha. Alkilii salfooneetonni salphaatti walnyaatinsa Sɴ2 fi E2 keessa darbu. Kun tooftaa hidhoo C–O alkoolii tokkoo haalawwan asiidummaa cimaa qaban osoo hin fayyadamin walnyaachisaa taasisuuti.

Alkooliiwwan Barbaachisoo fi Faayidaa Isaanii

• Meetaanoolii (CH₃OH, Alkoolii Meetiilii, Alkoolii Mukaatii):
  • Baayyee sumaawaa dha (yoo liqimfame jaamummaa fi du'a fiduu danda'a).
  • Akka bulbulutti, boba'aatti (fkn., konkolaattota fiigichaa tokko tokko keessatti, seeliiwwan boba'aa), qoricha cabbii ittisuutti, fi meeshaa bu'uuraa formaaldehaayidii, asiidii aseetiikii, fi meetiil teert-buutiil iiterii (MTBE) oomishuuf fayyada.
• Itaanoolii (CH₃CH₂OH, Alkoolii Itayilii, Alkoolii Midhaanii):
  • Qabiyyee nama macheessu kan dhugaatiiwwan alkoolii qaban keessatti argamuudha.
  • Feerminteeshinii shukkaarootaa yookiin haayidireeshinii etiiniitiin oomishama.
  • Akka bulbulutti, boba'aatti (baayoo'itaanoolii, yeroo baayyee beenzila waliin makamee, fkn., E85), qoricha miikroobii ajjeesutti, fi qophii keemikaalaa keessatti fayyada. "Alkooliin dineecharedii" itaanoolii kan dabalata namaaf mijaa'aa hin taane qabuudha.
• Pirooppaan-2-oolii ((CH₃)₂CHOH, Alkoolii Aayisoopirooppiilii, Alkoolii Rabbingii):
  • Akka bulbulutti, qoricha dhukkuba ittisuutti (rubbing alcohol), fi meeshaa qulqulleessuutti fayyada. Yoo liqimfame sumaawaa dha.
• Itaan-1,2-daayoolii (HOCH₂CH₂OH, Etiliinii Gilaayikoolii):
  • Qabiyyee ijoo qoricha cabbii konkolaataa ittisuu (antifreeze) sababa qabxii qorraa isaa gadi aanaa fi qabxii danfaa isaa ol'aanaa yeroo bishaan waliin makamuuf.
  • Oomisha foอกee poli'eestarii (fkn., Deekiroon) fi reezinootaa keessatti fayyada. Sumaawaa dha.
• Pirooppaan-1,2,3-tiraayoolii (HOCH₂CH(OH)CH₂OH, Gilisaroolii, Gilisariinii):
  • Dhangala'aa muuma'aa (viscous), mi'aa'aa, fi sumaawaa hin taaneedha.
  • Akka oomisha cinaa oomisha saamunaa irraa argama (saapoonifikeeshinii coomaa).
  • Akka huumeektaantiitti (jiidhituu) nyaata, meeshaalee miidhaginaa, fi qoricha keessatti; akka bulbulutti; oomisha pilaastikootaa, reezinootaa, fi naayitiroogilisariinii (wantoo dhohaa) keessatti fayyada.

Amaloota Ispeektirooskooppii Alkooliiwwanii

• Ispeektiraayinii Infraareedii (IR):
  • Harkifama diriirfama O–H beekamaa, cimaa, fi bal'aa giddugaleessa 3200–3600 cm⁻¹ tti agarsiisa. Bal'inni kun sababa hidhoo haayidiroojiiniiti. Bulbula laafaa keessatti bakka hidhni H hir'ifametti, cuftoon qaraa naannoo 3600 cm⁻¹ tti mul'achuu danda'a.
  • Harkifama diriirfama C–O giddugaleessa 1000–1250 cm⁻¹ tti agarsiisa. Iddoon sirriin yeroo tokko tokko alkooliiwwan 1°, 2°, fi 3° adda baasuuf gargaaruu danda'a.
• Ispeektiraayinii Niwukilara Maagineetik Rezoonaansii (NMR):
  • ¹H NMR:
    • Mallattoon pirootoonii haayidirooksilii (R–O–H) kan jijjiiramuudha (akka idileetti δ 1–5 ppm), yeroo baayyee bal'aadha, fi walitti hidhamiinsi isaa pirootoonota C–H ollaa jiran waliin yeroo baayyee hin mul'atu sababa jijjiirama pirootoonii saffisaatiin (keessattuu yoo asiidii/beesii yookiin bishaan hammana hin jedhamne jiraate). Jijjiirama D₂O tiin adda baafamuu danda'a (cuftoon –OH ni bada).
    • Pirootoononni kaarboonii karbinoolii irratti argaman (–CH–OH) akka idileetti δ 3.3–4.0 ppm tti mul'atu.
  • ¹³C NMR:
    • Kaarbooniin karbinoolii (–C–OH) giddugaleessa δ 50–90 ppm tti rezooneetii ta'a.