Suudoo

Ogeeyyiin sibiila walitti baqsan (arc welders) qilillee sibiilaa (welding sparks), kan suudoo sibiilaa hoo'aa dirra sibiilaa irraa faca'u irraa of eeguu qabu.

Saayinsii nafoo keessatti, suudoon (particle) (ykn barreeffamoota durii keessatti corpuscle) qaama xiqqaa iddoo murtaa'e qabate kan amaloota nafoo ykn keemikaalaa adda addaatiin, kan akka qabee, rukkinna, ykn hangaatiin ibsamuu danda'uudha. Isaan guddina ykn baay'inaan baayyee garaagarummaa qabu, suudoowwan atamii gadii kan akka elektiroonii irraa kaasee, hanga suudoowwan shifargaawaa (microscopic) kan akka atamootaa fi molakiyuulotaatti, hanga suudoowwan gurguddoo (macroscopic) kan akka daakuu (powders) fi wantoota caccaboo birootti. Suudoowwan qaamolee caalaatti gurguddoo moodeela saayinsawaa keessatti bakka buusuufis fayyadamuu danda'u, rukkinna isaanii irratti hundaa'uun, kan akka namoota tuuta keessa socho'an ykn qaamolee samii sochii keessa jiran.

Jechi suudoo jedhu hiika bal'aa kan qabu yoo ta'u, akka barbaachisummaa isaatti dameewwan saayinsii adda addaatiin ni qulqulleeffama. Wanti kamiyyuu kan suudoowwan irraa ijaarame akka suudawaa (particulate) ta'eetti ibsamuu danda'a. Haa ta'u malee, maqaan suudawaa jedhu yeroo baayyee faalama qilleensa atmosferii lafaa keessatti argamu, kan suudoowwan walitti hin hidhamne fannifamanii jiran agarsiisuuf fayyada.

Amaloota Yaad-rimee

Suudoowwan yeroo baayyee akka tuqaatti bakka bu'u. Fakkii kun sochii atamootaa gaasii keessaa, namoota tuuta keessaa, ykn urjilee samii halkanii keessaa agarsiisuu danda'a.

Yaad-rimeen suudoo keessattuu yeroo uumama moodeela saayinsawaan bakka buusnu baayyee barbaachisaadha, sababni isaas ibsi guutuun taateewwan hedduu walxaxaa ta'uu fi shallaggiin isaas rakkisaa ta'uu danda'a. Innis tilmaama salphisuu adeemsa hirmaatan irratti gochuuf fayyada. Francis Sears fi Mark Zemansky, University Physics keessatti, fakkeenya iddoo qubannaa fi saffisa kubbaa beeziiboolii qilleensa keessatti darbatamee shallaguu kennu. Isaan suuta suutaan kubbaa beeziiboolii amaloota isaa irraa baay'ee xiqqeessu, jalqaba akka geengoo jabaa laafaa ta'eetti yaaduun, sana booda naanna'uu, humna oloolkee, fi rigita dhiisuun, dhuma irratti rakkoo gara baalistiksii suudoo tuqaa kilaasikaalii tokkootti gadi buusu. Qorannoon lakkoofsa suudoowwan guddaa fiiziksii istaatistiikiitiif dhiifama.

Guddina

Gaalaaksiwwan baayyee gurguddoo waan ta'aniif urjileen akka suudootti isaan waliin wal-bira qabamanii ilaalamuu danda'u.

Jechi "suudoo" jedhu yeroo baayyee gosa guddina sadiif adda addaatti fayyada. Jechi suudoo gurguddaa (macroscopic particle), yeroo baayyee suudoowwan atamootaa fi molakiyuulota caalaa baayyee gurguddoo ta'an agarsiisa. Isaan kun yeroo baayyee akka suudoowwan tuqaa fakkaatanitti fudhatamu, odoo qabee, boca, caasaa, fi kkf qabaataniiyyuu. Fakkeenyonni suudoowwan gurguddaa daakuu, dhukkee, cirracha, caccabaa yeroo balaa konkolaataa, ykn qaamolee akka urjilee gaalaaksii keessaa ta'uu danda'u.

Gosti biraa, suudoowwan shifargaawaa (microscopic particles) yeroo baayyee suudoowwan guddina atamootaa hanga molakiyuulotaatti qaban agarsiisa, kan akka kaarboon daayi'oksaayidii, suudoowwan naanoo, fi suudoowwan kollooyidii. Suudoowwan kunniin keemistirii, akkasumas fiiziksii atoomii fi molakiyuulii keessatti qoratamu. Suudoowwan hundarra xixiqqoon suudoowwan atamii gadii (subatomic particles) dha, isaanis suudoowwan atamii caalaa xixiqqoo ta'an agarsiisu. Isaanis qaamolee atamii – pirootoonota, niwutiroonota, fi elektiroonota – akkasumas gosoota suudoo biroo kan saffisiistuu suudoo (particle accelerators) ykn madana koosmii keessatti qofa uumamuu danda'an of keessatti qabatu. Suudoowwan kunniin fiiziksii suudoo (particle physics) keessatti qoratamu.

Sababa guddina isaanii isa baayyee xiqqaa irraa kan ka'e, qorannoon suudoowwan shifargaawaa fi atamii gadii gara damee makaaniksii kuwantamii seena. Isaanis taateewwan moodeela suudoo saanduqa keessatti mul'atan agarsiisu, kanneen akka garlamummaa dambalii-suudoo, fi suudoowwan adda baafamuu danda'an moo walfakkaatoo dha kan jedhu gaaffii barbaachisaa haalawwan hedduu keessatti.

Qabiyyee

Pirootooniin kuwaarkota sadii irraa ijaaramee humna jabaatiin walitti qabama.

Suudoowwan akka qabiyyee isaaniitti ramadamuu danda'u. Suudoowwan wal-xaxaa (Composite particles) suudoowwan qabiyyee qaban agarsiisu – jechuunis suudoowwan suudoowwan biroo irraa ijaaraman. Fakkeenyaaf, atamiin kaarboonii-14 pirootoonota ja'a, niwutiroonota saddeet, fi elektiroonota ja'a irraa ijaarama. Faallaa kanaa, suudoowwan bu'uuraa (elementary particles) suudoowwan suudoowwan biroo irraa hin ijaaramne agarsiisu. Akka hubannoo keenya ammayyaatti, lakkoofsa baayyee xiqqaa kanneenitu jira, kan akka leeptoonota, kuwaarkota, fi gilu'oonota. Haa ta'u malee, ta'uu danda'a isaan kunniin tokko tokko suudoowwan wal-xaxaa ta'anii, yeroo ammaaf qofa akka bu'uuraatti mul'achuu danda'u. Odoo suudoowwan wal-xaxaa yeroo baayyee akka tuqaa-fakkaataa (point-like) ilaalamuu danda'anii, suudoowwan bu'uuraa dhugumaan tuqaadha (punctual).

Tasgabbii

Suudoowwan bu'uuraa (akka miyu'oonotaa) fi wal-xaxaa (akka wiirtuu atoomii yuuraaniyamii) lamaanuu manca'a suudoo (particle decay) keessa darbuun beekamu. Warri hin mancaane suudoowwan tasgabbaa'oo jedhamu, kan akka elektiroonii ykn wiirtuu atoomii heeliyeem-4. Jireenyi giddu-galeessaa suudoowwan tasgabbaa'oo daangaa kan hin qabne ykn baayyee guddaa waan ta'eef, yaaliiwwan manca'a akkasii daawwachuu ni rakkisa. Haala lammaffaa keessatti, suudoowwan kunniin "daawannaan tasgabbaa'oo" (observationally stable) jedhamu. Akka waliigalaatti, suudoon tokko sadarkaa anniisaa ol'aanaa irraa gara sadarkaa anniisaa gad-aanaatti kan manca'u gosa madana tokko tokko gad-lakkisuun, kan akka gad-lakkifama footonootaati.

Agarsiisa N-qaamaa

Fiiziksii kompiteeshinii keessatti, agarsiisni N-qaamaa (N-body simulations) agarsiisa sirna daayinaamikii suudoowwan haalawwan tokko tokko jala jiran, kan akka harkisa lafaa jala jiraachuu. Agarsiisni kunniin kosmooloojii fi daayinaamiksii dhangala'aa kompiteeshinii keessatti baramaadha. N lakkoofsa suudoowwan fudhataman agarsiisa. Akkuma agarsiisni N guddaa qabu kompiteeshinii caalaatti barbaadu, sirnoonni lakkoofsa suudoowwan dhugaa guddaa qaban yeroo baayyee gara lakkoofsa suudoowwan xiqqaa ta'etti shallagamu, fi algoorizimoonni agarsiisaa mala adda addaatiin fooyya'uu qabu.

Raabsa Suudoowwan

Fakkeenya faca'iinsa kollooyidii tasgabbaa'aa fi tasgabbii hin qabne.

Suudoowwan kollooyidii qaamolee kollooyidiiti. Kollooyidiin wanta shifargaan faca'ee haala wal-fakkaatuun wanta biraa keessa faffaca'eedha. Sirni kollooyidii akkasii jajjaboo, dhangala'aa, ykn gaasii, akkasumas itti fufaa ykn faca'aa ta'uu danda'a. Suudoowwan faca'an daayameetira naannoo 5 fi 200 naanoomeetira gidduu qabu. Suudoowwan bulbulamoo kana caalaa xixiqqoon kollooyidii odoo hin taane, furmaata uumu. Sirnoonni kollooyidii (faca'iinsa kollooyidii ykn fannifama kollooyidii jedhamuun beekamu) mata duree saayinsii gidduu-fuulaa fi kollooyidiiti. Jajjaboonni fannifaman dhangala'aa keessa jiraachuu danda'u, suudoowwan jajjaboo ykn dhangala'aa gaasii keessa fannifaman immoo walitti aerosol uumu. Suudoowwan akka suudawaa atmosferii fannifamuunis ni danda'u, kunis faalama qilleensaa ta'uu danda'a. Suudoowwan gurguddoon haaluma walfakkaatuun caccabaa galaanaa ykn caccabaa hawaa uumuu danda'u. Walitti qabamuun suudoowwan jajjaboo gurguddoo adda ta'an akka wanta caccaboo (granular material) ibsamuu danda'a.