Jump to content

Sirna Diriiroo Ko’oordineetotaa

Wikipedia irraa
Sirna Diriiroo Ko’oordineetotaa ispheerikii fiiziksii keessatti yeroo baay'ee fayyadama . Qabxii hunda iddoo Yuukiliidii keessatti lakkoofsota sadii (koordineetii jedhamuun beekama) ramada: fageenya raadiyaalii r, kofa poolaarii θ ( theta ), fi kofa azimutaalaa φ ( phi ). Mallattoon ρ ( rho ) yeroo baayyee bakka r fayyadama.

Ji'oomeetirii keessatti Sirni Diriiroo Ko’oordineetotaa ykn Sirni Diriiroo Sarara qindaa'aa bakka tuqaa kamiyyuu barbaaduuf kan gargaaru yoo ta’u qabxiin sun akka lamaan tartiiba qabuutti (x, y) Qindeessitoota jedhamuun beekamutti pilaantii gochuun ni danda’ama. Sararri lakkoofsaa diriiraa siiqqeewwan X yoo ta’u sararri lakkoofsa dhaabbataa siiqqeewwan Y jedhama yoo ta’u qabxiin walqaxxaamuraa siiqqeewwan kana lamaan hadhuura jedhamuun kan beekamu yoo ta’u ‘O’ jedhamee kan agarsiifamudha.

Sirnoota qindeessaa waliigalaa[gulaali | lakkaddaa gulaali]

Sarara lakkoofsaa[gulaali | lakkaddaa gulaali]

Fakkeenyi salphaan sirna qindeessaa sarara lakkoofsaa fayyadamuun tuqaawwan sarara irratti lakkoofsa dhugaa qaban adda baasuudha . Sirna kana keessatti, qabxiin fedhii O ( handhuura ykn madda ) sarara kenname irratti filatama. Koordineetiin tuqaa P fageenya mallattoo O irraa gara P tti kan ibsamu yoo ta’u, fageenyi mallatteeffame fageenya sarara P gama kam akka ciisu irratti hundaa’uun akka pozaatiivii yookiin negaatiiviitti fudhatamuudha. Tokkoon tokkoon qabxii qindeessaa addaa kan kennamu yoo ta’u tokkoon tokkoon lakkoofsi dhugaa qindeessaa tuqaa addaa ti.

The number line
Sarara lakkoofsaa

Sirna qindeessaa Kaarteeshiyaanii[gulaali | lakkaddaa gulaali]

Sirna qindeessaa Kaarteeshiyaanii xiyyaara keessatti.

Sirni ko’oordineetii diriiroo sarara lakkoofsaa lamaan ijaarama.

1. Sarara lakkoofsaa dalgee, yeroo baay’ee siiqqee-x jedhamuufi.

2. Sarara lakkoofsaa olee, yeroo baay’ee siiqqee-y jedhamudha.

Tuqaan walqaxxaamura siiqqee-x fi siiqqee-y handhuura ko-oordineetii jedhama. Innis tuqaa O(0,0) tiin agarsiifama. Akkuma sarara lakkoofsaa, siiqqee-x fi siiqqee-y irratti zeeroo irraa eegaluun gatiiwwan poozatiiviifi nagaatiivii ta’an ni qabaatu.

Siiqqee-x irratti: ✓ Tuqaa zeeroo irraa eegaluun gara mirgaatti lakkoofsota poozatiiviifi tuqaa zeeroo irraa eegaluun gara bitaatti lakkoofsa negaatiiviitu jiru.

Siiqqee-y irratti: ✓ Tuqaa zeeroo irraa gara oliitti lakkoofsota poozatiiviifi tuqaa zeeroo irraa eegaluun gara gadiitti lakkoofsa negaatiiviitu jiru.

Argama tuqaa tokkoo diriiroo lakkoofsaa irratti ibsuuf, bakki tuqaan tokko itti argamu lakkoofsota cimdiin ibsama. Lakkoofsota kana lamaan argachuuf sarara oleefi dalgee waliif parpandiikulaarii ta’anii, tuqaa kenname kana keessa darban fudhanna. Tuqaan kenname P yoo ta’e, sarara olee tuqaa kana keessa darbu fudhachuun, bakki inni siiqqee -x irratti qaxxaamuru a fi sarara dalgee fudhachuun, bakki inni siiqqe-y irratti qaxxaamuru b yoo ta’e, P’n cimdii tartiiba’aa (a, b) tiin ibsama. P = (a, b) yookiin P(a, b) jechuun barreessina. Haala kanaan a’n ko’oordineetii-x /absiisaa/ b’n immoo ko’oordineetii-y /ordineetii/ jedhamu. Cimdiin (a, b) cimdii tartiiba’aa jedhama. Sababiin isaas, tartiibaan waan barreeffamaniif. Ko’oordineetiin-x /absiisaa/ yeroo maraa jalqaba irratti barreeffama, y’n immoo lammaffaa irratti barreeffama