Seelshiyesii
Teempireechara seelshiyeesii ykn gulantaa ho'aa dhibbantaa ( lakkaantoo safartuu ho’aa yoo ta’u mallattoo °C) Gulantaan kun Astiroonoomarii biyya Iswiidinii Anderis seelishiyesii (1701-1744) jedhamuun tolfame. Qabxii baqina cabbii zeeroo (0), qabxii danfina bishaanii immoo dhiibba (100) jedhee moggaase. Iddoo gidduu jiru bakka dhibbaatti qooduun gulantichi kun tolfame. Tokkoon tokkoon qooddiin sardakaa kanaa digirii(gulantaa) (o) jedhama.Iddoo bu’een lakkaantoo gulantaa kanaa (oC) yoo ta’u digirii seelshiyesii jedhamee dubbisama.
ho’a waliigalaa[gulaali | lakkaddaa gulaali]
| Kelviin (K) jedhamu. | Seelsiiyeesii (°C) . | Faareenhaayitii (°F) . | |
|---|---|---|---|
| zeeroo konkumaa | 0. 0. | 273.15 irratti kan argamu | 459.67 − |
| Qabxii danfinaa naayitiroojiinii dhangala’aa | 77.4 | 195.8 − | 320.4− ta’uu isaati |
| qabxii kantaraaruu(saablimeeshinii) Cabbii goggogaa | 195.1 irratti kan hundaa’e | 78− irratti kan argamu | 108.4− irratti kan argamu |
| Qabxii Walqixxa'insa Seelshiyasii fi Faareenhaayitii | 233.15 irratti kan ibsame | 40− | 40− |
| Qabxiin baqinaa Cabbii qulqulluu | 273,1499 ta’eera | 0.0001 ta’a | 31.9998 irratti kan argamu |
| Guulanta ho'aa kutaa(Teempireechara daree) | 293.15 irratti kan ibsame | 20.0 | 68.0 ta’e |
| ho’a qaamaa nama fayyaa | 310.15 irratti kan ibsame | 37.0 irratti | 98.6 |
| Qabxiin danfinaa bishaanii dhiibbaa 101,325 Pa irratti argama | 373.1339 irratti kan ibsame | 99.9839 irratti argama | 211,971 ta’eera |
Akkaataa lakkaantoo(bikkooma) fi mallattoo itti barreessinu[gulaali | lakkaddaa gulaali]
| jijjiirraa Seelshiyaasii irraa | Gara Seelshiyaasitti jijjiiri | |
|---|---|---|
| Kelviin | K = C° + 273.15 ta’a | C° = K − 273.15 ta’a |
| F | F° = C° x 9 ⁄ 5 + 32 ta’a | C° = (F°− 32) × 5 ⁄ 9 ta’a |
Akkasumas ilaali[gulaali | lakkaddaa gulaali]
- zeeroo goonkumaa
- qabxii sadii
- Dhaabbataa Boltzmann
- Biiroo Ulfaatinaa fi Safartuu Idil Addunyaa