Oksaayidii beezawoo
Oksaayidoonni beezawoon ykn Gubayyaa hadhiyyaan oksaayidoota walnyaatinsa sibiilotaafi oksijinii gidduutti gaggeeffamuun kan uumamaniifi amala beezawoo kan qabaniidha. Oksaayidoonni beezawoon tokko tokko bishaan keessatti yommuu bulbulaman beezii kennu. kanaafuu oksaaydoonni beezawoon bishaan dhabeeyyii (beezik anhaayidraayidii) jedhamu. Fakkeenya: sibiilonni kanneen akka soodiyemii, kaalsiyemiifi maaginiziiyemii akka walqixxaatota armaan gadiitti irratti agarsiifameen oksiijini wajjin walnyaachuun oksaayidii beezawoo kennu. Oksaayidoonni beezawoon tokko tokko bishaanii wajjin walnyaachuun beezii uumu. Oksaayidoonni akkanaa kun alkaalii jedhamu.
Sibiila + Oksijinii → Oksaayidii beezawoo
4Na + O2 → 2Na2O
Soodiyemii Soodiyem oksaayidii(gubayyaa sogiddoo)
Haaluma walfakkaatuun elementonni kanneen akka soodiyemii (Na), girjaa(Cu), pootasiyemii (K)fi kan kana fakkaatan oksiijiinii wajjin walnyaachuun oksaaydoota beezawoo uumu.
Amaloota keemikaalaa oksaayidoota beezii[gulaali | lakkaddaa gulaali]
1.Oksaayidoonni beezii bishaan keessatti bulbulamuun bulbula alkaalaayinii uumu. Akkuma bittinnaa'anitti isaan
bishaan waliin walnyaachuun haayidirooksaayidoota sibiilaa walgitan uumu.
Oksaayidii beezii + Bishaan → Beezii (Alkaali) .
Fakkeenyota: Li2O + H2O → 2LiOH
2. Oksaayidoonni beezii bishaan keessatti bulbulamuun furmaata alkaalaayinii uumu. Akkuma bittinnaa'anitti isaan
bishaan waliin walnyaachuun haayidirooksaayidii sibiilaa walgitu uumu.
Oksaayidii beezii + Bishaan → Beezii (Alkaali) .
Fakkeenyota: Li2O + H2O → 2LiOH
3.3. Oksaayidoonni beezii asiidota waliin walnyaachuun soogiddaafi bishaan uumu.
Oksaayidii beezii + Asiidii → Soogidda + Bishaan
Fakkeenyota: CaO + 2HCl → CaCl2 + H2O CuO + H2SO4 → CuSO4 + H2 O