Misooma hanqaaquu
 Sanyii kormaa (ispeermii) fi hanqaaquun (ovum) yeroo walitti makaman agarsiisa. | |
| Odeeffannoo Waliigalaa | |
|---|---|
| Damee Saayinsii | Xiinjiree, Xiinsanyundee |
| Yaad-rimeewwan Gurguddoo | |
| Yaad-rimee Ijoo | Wal-maka gaameetotaa, Uumama Zaayigootii, Jalqaba Jireenyaa |
| Seenaa fi Ogeessota | |
| Hojirra Oolmaa fi Walqabatii | |
Misooma Hanqaaquu (Afaan Ingiliffaan: Fertilization) adeemsa baayoloojii kan seeliin wal-hormaataa kormaa (ameenxaa ykn sanyii kormaa) fi seeliin wal-hormaataa dhalaa (buphaa ykn ovum) walitti makamuun seelii tokko kan miciraa (zygote) jedhamu uumanidha. Misooma hanqaaquun jalqaba jireenya lubbu-qabeessa haaraaati. Adeemsi kun lubbu-qabeeyyii wal-hormaata saalaa gaggeessan hunda, bineeldota irraa kaasee hanga biqiltootaatti, keessatti raawwatama. Miciraan uumame kun odeeffannoo dhaalaa (jeneetikii) haadhaa fi abbaa irraa walakkaa walakkaatti fudhachuun, amala haaraa kan maatii lamaanii of keessaa qabu horata.
Bineeldota keessatti, misoomni hanqaaquu adeemsa ameenxaan buphaa seenee, tambiin (nucleus) isaanii walitti makamuun raawwatama. Biqiltoota daraaraa qaban keessatti immoo, adeemsi habareessuu (pollination) booda, habareen (pollen) irraa dhufu hanqaaquu (ovule) kan gutoo (ovary) keessa jiru wajjin walitti makama. Walumaagalatti, misoomni hanqaaquu sanyiiwwan akka itti fufan, garaagarummaan jeneetikii akka uumamu, fi jireenyi dhalootaa dhalootatti akka darbuuf tooftaa bu'uuraati.
Seenaa Hubannoo Misooma Hanqaaquu
[gulaali | lakkaddaa gulaali]Ilaalcha Durii
[gulaali | lakkaddaa gulaali]Bara durii, hubannoon waa'ee wal-hormaataa fi misooma hanqaaquu baayyee daanga'aa ture. Giriikonni durii, kan akka Aristootil, dhiirri "sanyii" kan jireenya kennu yoo kennu, dubartiin immoo "wanta" (matter) kan guddinaaf oolu qofa akka kennitutti amanu turan. Yaada kana keessatti, gaheen dubartii lafa sanyiin itti faca'u qopheessuu qofa ture. Yaadni kun jaarraa hedduuf fudhatama qabaachaa ture.
Argannoo Shifargaa
[gulaali | lakkaddaa gulaali]Jaarraa 17ffaa keessatti, kalaqni shifargaa (microscope) hubannoo keenya guutummaatti jijjiire. Bara 1677, Antonie van Leeuwenhoek nama jalqaba ameenxaa (kan inni "bineettii" ykn "animalcules" jedhee waame) daawwateedha. Haa ta'u malee, yeroo sanatti gahee ameenxaan wal-hormaata keessatti qabu sirriitti hin hubatamne. Ogeeyyiin tokko tokko, kan "spermatists" jedhaman, ameenxaa keessa nama guutuu xiqqaa (homunculus) kan jiru, fi gadameessi dubartii bakka guddinaa qofa jedhanii amanu turan. Kaan immoo, kan "ovists" jedhaman, buphaa keessa nama guutuun jira, ameenxaan immoo guddina kakaasuuf qofa gargaara jedhu turan.
Hubannoo Ammayyaa
[gulaali | lakkaddaa gulaali]Dhugaan adeemsa kanaa kan ifa ba'e jaarraa 19ffaa keessatti. Bara 1876, Oscar Hertwig yeroo qurxummii bishaanii (sea urchin) qorachaa ture, adeemsa ameenxaan buphaa seenee, tambiin isaanii walitti makamu daawwate. Kun ragaa jalqabaa kan misoomni hanqaaquu wal-maka gaameetota lamaan irraa dhufu mirkaneessedha. Hojiin kun yaad-rimee durii kanneen hundaa fashaleessuun, haadhaa fi abbaan lamaanuu wal-qixa sanyii haaraatiif gumaacha akka taasisan agarsiise.
Adeemsa Misooma Hanqaaquu Bineeldota Keessatti
[gulaali | lakkaddaa gulaali]Adeemsi kun bineeldota keessatti walxaxaa yoo ta'u, sadarkaa hedduu of keessaa qaba.
- Walitti Dhihaachuu Gaameetotaa: Ameenxaa fi buphaan wal-arguu qabu. Bineeldota bishaan keessa jiraatan hedduu keessatti, kun bishaan keessatti raawwatama. Warra lafa irraa keessatti immoo, wal-qunnamtii saalaatiin ameenxaan qaama dubartii keessa seena.
- Hariiroo Ameenxaa-Buphaa: Ameenxaan gara buphaatti harkifama, kunis keemikaalota buphaan gad-lakkifamaniin ta'uu danda'a.
- Wal-nyaatinsa Kiilcabsaa (Acrosome Reaction): Yeroo ameenxaan uwwisa alaa buphaa (zona pellucida) tuqu, kutaan mataa isaa kan kiilcabsaa jedhamu ni dhooha. Innis inzaayimoota uwwisa buphaa uranii, ameenxaan akka keessa seenu gargaaran gad-lakkisa.
- Wal-maka Sabagaa (Membrane Fusion): Sabagni (membrane) ameenxaa fi kan buphaa walitti makamu. Odeeffannoon jeneetikii (tambiin) ameenxaa gara keessoo buphaatti seena.
- Ittisa Poliispermii (Block to Polyspermy): Erga ameenxaan tokko seenee booda, buphaan saffisaan jijjiirama uumuun, ameenxaan biraa akka hin seenne ittisa. Kunis miciraan lakkoofsa kirimoosoomii sirrii akka qabaatu mirkaneessa.
- Wal-maka Tambii: Tambiin ameenxaa fi kan buphaa walitti makamuun, tambii miciraa (zygote nucleus) uumu. Yeroo kanatti, misoomni hanqaaquu xumurame, miciraan shanyiitii (chromosome) guutuu (haadhaa fi abbaa irraa) qabu uumama.
Gosoota Misooma Hanqaaquu
[gulaali | lakkaddaa gulaali]- Misooma Hanqaaquu Alaantoo (External Fertilization): Adeemsa wal-makni ameenxaa fi buphaa qaama dubartii alaatti, irra caalaan bishaan keessatti, raawwatamudha. Lubbu-qabeeyyiin bishaan keessa jiraatan kan akka qurxummii, rafaa, fi munyuuqeewwan tooftaa kana fayyadamu. Isaan gaameetota isaanii bishaanitti gad-lakkisu, wal-makni immoo carraan uumama. Milkaa'ina guddisuuf, gaameetota hedduu oomishu.
- Misooma Hanqaaquu Keessoo (Internal Fertilization): Adeemsa ameenxaan qaama dubartii keessatti kaa'amee, wal-makni buphaa wajjin qaama keessatti raawwatamudha. Hoosiftoonni, simbirroonni, laflootuuleen (reptiles), fi ilbiisonni tooftaa kana fayyadamu. Kun carraa wal-arguu gaameetotaa guddisa, akkasumas miciree (embryo) fi gadaacha/rimaaya (foetus)f eegumsa kenna.
Misooma Hanqaaquu Biqiltoota Keessatti
[gulaali | lakkaddaa gulaali]Biqiltoota daraaraa qaban keessatti, misoomni hanqaaquu adeemsa walxaxaa kan misooma hanqaaquu dachaa (double fertilization) jedhamuun beekamudha.
- Habareessuu (Pollination): Adeemsa habaree (pollen) qaama kormaa (baattubullaa - anther) irraa gara qaama dhalaa (stigma)tti darbuudha. Kun bubbee, ilbiisota, ykn bishaaniin ta'uu danda'a.
- Biqila Tuuboo Habaree: Yeroo habareen istigimaa irra bu'u, tuuboo dheeraa kan gutoo (ovary) keessa gadi deemu uuma.
- Misooma Hanqaaquu Dachaa: Habaree keessaa wiirtuuwwan ameenxaa lama gara hanqaaquutti (ovule) deemu.
- Wiirtuun ameenxaa tokko seelii hanqaaquu wajjin walitti makamee miciraa (zygote) uuma.
- Wiirtuun ameenxaa inni lammaffaan immoo wiirtuuwwan giddugaleessaa lamaan wajjin walitti makamee indoospermii (endosperm) uuma. Indoospermiin tishuu soorataa kan micireen guddina isaaf itti fayyadamudha.
Misooma hanqaaquu booda, hanqaaquun gara sanyii (seed)tti, gutoon immoo gara firiitti (fruit) guddata.