Kitaaba

Kitaabni (kan Barroo, Barreeffa, ykn Macaafa jedhamuunis beekamu) walitti qabama waraqaawwan barreeffamaan ykn maxxanfamaan guutamanii, kanneen walitti hidhamanii gola (qola) tokko keessa jiraniidha. Kaayyoon kitaabaa inni guddaan odeeffannoo, seenaa, yaada, ykn asoosama kuusuu fi namoota birootiif dabarsuudha. Kitaabonni bifa barreeffama harkaa (manuscript), maxxanfaa (printed), ykn ammayyaatti bifa dijitaalaa (electronic) tiin argamuu danda'u.

Maqaa fi Jechoota Walqabatan

Afaan Oromoo keessatti yaada "book" jedhuuf jechoonni adda addaa ni fayyadu, isaanis kanneen ergisaa fi kanneen Oromoo durii of keessaa qabu.

Barroo fi Barreeffa: Kunniin jechoota Oromoo hunda caalaa dhalootaan kan Afaan Oromootti dhihoodha. Jechi Barreeffa jedhu gochima "barreessuu" irraa kan dhufe yoo ta'u, wanta barreeffame kamiyyuu agarsiisa. Barroo immoo jecha Oromoo kan kitaaba ykn barreeffama bal'aa ibsuuf tajaajiludha. Jechoonni kun lamaan kitaabota jechoota teeknikaa Afaan Oromoo keessatti akka jechoota dhalootaa ta'anitti eeramaniiru.

Kitaaba: Jecha Afaan Oromoo keessatti bal'inaan beekamu fi fayyadamamuudha. Innis jecha Afaan Arabaa kitāb (كتاب) irraa dhufeedha.

Macaafa: Jechi kunis bal'inaan beekama, keessattuu barreeffamoota amantii ibsuuf. Fakkeenyaaf, Macaafa Qulqulluu. Jechi kun Afaan Amaaraa Mäṣḥaf (መጽሐፍ) irraa kan dhufe yoo ta'u, innis jecha Afaan Arabaa muṣḥaf (مصحف) wajjin hidhata qaba.

Seenaa Kitaabaa

Seenaan barroo seenaa qaroomina ilma namaa wajjin walqabata. Innis sadarkaalee gurguddoo keessa darbeera:

Barreeffamoota Duraanii

Kitaabni akka har'a beeknu odoo hin uumamin dura, ilmaan namootaa wantoota adda addaa irratti barreessaa turan:

Gabatee Suphee (Clay Tablets): Qaroominni Mesopotaamiyaa (Sumerians) suphee jiidha irratti mallattoo (cuneiform) fayyadamanii barreessu turan, achiis aduun ykn ibiddan gogsu.
Waraqaa Xaafii (Papyrus Scrolls): Warri Misirii durii (Egypt) biqiltuu paappaayirasii irraa waraqaa hojjetanii walitti hidhuun gulantaa (scroll) dheeraa uumu turan.
Gogaa Beeladaa (Parchment): Gogaa hoolaa, re'ee, ykn dibicha qal'isanii qopheessuun akka meeshaa barreeffamaatti itti fayyadamaa turan. Inni paappaayirasii caalaa cimaa fi yeroo dheeraa tura.

Koodaksii fi Jalqabbii Kitaaba Ammayyaa

Jaarraa 1ffaa Dh.K.B. irraa eegalee, warri Roomaa waraqaawwan gogaa ykn paappaayirasii wal irra kaa'anii walitti hidhuun bifa haaraa kan koodaksii (codex) jedhamu uuman. Koodaksiin akka gulantaa (scroll) osoo hin taane, fuula garagalchuun waan danda'amuuf dubbisuuf salphaa ture. Kunis akka fakkeenya kitaaba ammayyaatti fudhatama.

Yeroo Maxxansi Duraa (Barreeffama Harkaa)

Hanga jaarraa 15ffaatti, kitaabonni guutummaatti harka namaatiin garagalfamaa (copied) turan. Hojiin kun yeroo dheeraa kan fudhatuu fi mi'aa waan ta'eef, kitaabonni baay'ee muraasa, kan argamanis mana amantii, masaraa mootii, ykn mana barumsaa ol'aanaa keessa qofa turan.

Warraaqsa Maxxansaa

Bara 1440tti, namni Jarmanii Yohaannis Guutenbarg (Johannes Gutenberg) meeshaa maxxansaa (printing press) kan qubeewwan socho'an fayyadamu kalaqe. Kun seenaa barroo keessatti warraaqsa guddaa fide:

Kitaabonni saffisaan baay'inaan maxxanfamuu eegalan.
Gatiin kitaabaa gadi bu'ee namoota hedduuf dhaqqabamaa ta'e.
Beekumsi, yaadoonni haaraan, fi ogbarruun saffisaan addunyaa irratti tamsa'e.

Bara Dijiitaalaa

Jaarraa 20ffaa dhumaa fi 21ffaa keessa, teeknooloojiin kompiitaraa fi intarneetii dhalachuun bifa kitaabaa jijjiireera.

Kitaaba Elektiroonii (E-book): Barroo bifa dijitaalaa qabu, kan meeshaalee elektirooniksii akka 'e-reader', 'tablet', ykn 'smartphone' irratti dubbifamuudha.
Kitaaba Sagaleen Dhaggeeffatamu (Audiobook): Kitaaba sagaleen namootaan dubbifamee waraabame, kan dhaggeeffachuun danda'amuudha.

Qaamolee Ijoo Kitaabaa

Kitaabni maxxanfame tokko yeroo baayyee qaamolee armaan gadii qaba:

Gola (Cover): Qola alaa kan maqaa kitaabaa, maqaa barreessaa, fi yeroo tokko fakkii qabate.
Fuula Mata Duree (Title Page): Fuula keessaa isa jalqabaa kan odeeffannoo guutuu waa'ee kitaabichaa qabu.
Baafata (Table of Contents): Tarree boqonnaawwanii fi fuula itti argaman agarsiisa.
Seensa (Introduction): Kaayyoo kitaabichaa fi waa'ee qabiyyee isaa ibsa gabaabaa kenna.
Qaama Guddaa (Main Body): Kutaa guddaa kitaabichaa kan boqonnaawwanitti (chapters) qoodame.
Xumura (Conclusion): Yaada ijoo kitaabichaa guduunfa.
Wabii (Bibliography/References): Tarree madda odeeffannoo barreessaan itti fayyadame agarsiisa.

Gosoota Kitaabaa

Barroonni bakka gurguddaa lamatti qoodamuu danda'u:

1. Asoosama (Fiction): Kan sammuu barreessaatiin uumaman, seenaa dhugaa irratti kan hin hundoofne. Fakkeenyaaf:

   *   Asoosama Dheeraa (Novel): Seenaa bal'aa fi dheeraa qabu.
   *   Asoosama Gabaabaa (Short Story): Seenaa gabaabaa, yeroo gabaabaa keessatti dubbifamee xumuramu.
   *   Diraamaa (Drama): Barreeffama tiyaatiraaf qophaa'e.
   *   Walaloo (Poetry): Barreeffama miiraa fi yaada miidhagina jechootaatiin ibsu.

2. Barreeffama Dhugaa Irratti Hundaa'e (Non-Fiction): Kan ragaa, qorannoo, fi seenaa dhugaa irratti hundaa'an. Fakkeenyaaf:

   *   Kitaabota Seenaa (History Books): Waa'ee taateewwan darban himu.
   *   Seenaa Jireenya Namaa (Biography/Autobiography): Waa'ee jireenya nama tokkoo kan himu.
   *   Kitaabota Barumsaa (Textbooks): Mana barumsaatti barnootaaf kan tajaajilan.
   *   Barroolee Saayinsii: Beekumsa saayinsii kan ibsan.

Gahee Kitaabaa Hawaasa Keessatti

Kitaabni hawaasa keessatti gahee olaanaa qaba:

**Beekumsa Kuusuu fi Dabarsuu:** Dhalootaa dhalootatti beekumsa, aadaa, fi seenaa dabarsa.
**Barnootaaf:** Barnoota sadarkaa hundumaatti madda guddaadha.
**Bashannansiisuu:** Asoosamaa fi walaloon namoota bashannansiisa.
**Yaada Tamsaafamuu:** Yaadoonni siyaasaa, amantii, fi filoosoofii kitaabaan tamsa'u.