Jump to content

Harkisoo

Wikipedia irraa
(Harkisa Lafaa irra kan qajeele)
Pilaaneetonni orbiiti(marsoo) isaanii keessatti aduu jalaa akka miliqan kan dirqisiisu humna harkisa lafaati

Harkisa lafaa humna uumamaa wantootni ulfaatina qaban hundi akka wal harkisan taasisudha.

  1. Jireenya keenya guyyaa guyyaa keessatti wantootni qilleensa keessa yaa’uu dhiisanii lafa akka rukutan kan taasisu, jechuunis wantootaaf ulfaatina akka kennan kan taasisu harkisa lafaa dha. Harkisa lafaa, ykn caalaatti harkisa lafaa jedhamuun kan beekamu, humna uumamaa ulfaatina lafaa wantoota ulfaatina qaban biroo harkisuudha. Ji'i humni lafaa waan ukkaamsuuf lafa irraa hin badu. Sochii Aduuti kan Meerkikurii, Veenus, fi pilaaneetonni biroo akka Aduu hin naanneffanne godhu. Anniisaa bu’uuraa kanatu urjiilee fi wantoota gurguddoo biroo dafqa isaanii keessatti qabata. Saffisni, akka waliigalaatti, maatiriin bakka gadi fagoo keessatti faca’e akka socho’u taasisa. Ija kanaan yoo ilaalle, anniisaan kun uumamuu fi itti fufiinsa jiraachuu lafaa, urjiilee dhukaasaa, urjiilee (pilaaneetota), urjiilee, biyyee fi qaamolee gurguddoo biroof barbaachisaa fi dhugumatti bu’uuraa dha. Ta'uu baannaan carraa tokko ta'anii turuu hin argatan turan. Anniisaa kaarentii galaanaa, dhangala'aa lagaa, keessoo urjiilee fi galaaksii haaraa garmalee ho'ee fi taateewwan koosmii biroof itti gaafatamummaa qaba.

Seenaa qorannoo harkisa lafaa[gulaali | lakkaddaa gulaali]

Qorannoon ammayyaa harkisa lafaa dhuma jaarraa 16ffaa fi jalqaba jaarraa 17ffaa keessa Galiiloo Galiileedhaan jalqabame. Akka falaasamaan Giriikii durii Aristootil jedhamutti, yaadni bara kana dura hojjete, "wantoonni ulfaatoo ta'an wantoota salphaa ta'an caalaa saffisaan lafa bu'u" jedhu ture. Haa ta’u malee, Galiiloo wantoonni ulfaatoo fi salphaan saffisa walqixa ta’een lafatti akka bu’an of eeggannoodhaan safartuudhaan argisiiseera. [1] qillessa lafaa keenya keessatti, Galiiloo yeroo baay’ee wantootni ulfaatoo ta’an wantoota salphaa ta’an caalaa saffisaan akka kufan kan hubannuuf, harkisa lafaa osoo hin taane, dhibbaa qilleensaatiin akka ta’e barreesseera. Yaada sirrii ta'ee fi yaada bal'aa itti aanu Isaac Newton 's itti fuufee ture.

yaadrimee sochii Niwutan[gulaali | lakkaddaa gulaali]

Hima walqixaa herregaa sochii Niwutooniif walqixxaattoo sochii Niwutoon ilaali

Bara 1645tti lammiin Faransaay Ismaa’eel Boulay jedhamu guddinni humna pilaaneetota naannoo Aduu jiran fageenya Aduu irraa qabaniin faallaa ta’ee akka walqabatu tilmaame, garuu addunyaa dhugaa keessatti humni jiraachuu isaa haaleera. Dhugaadha, odeeffannoon Yisihaak Niwutan kitaabota qorataa kanaa dubbise ni jira. Yeroo baay’ee Isaa’ak Niwutan seera kana akka argate himama, garuu barattoonni hedduun (kan akka Roobart Hook, Kiriistoofar Reen, Boolar fi kan kana fakkaatan) Niwutan dura jiraachuu seera kanaa hubataniiru. Niwutan maqaa isaa kan baase herregaan mirkanaa’ina seera kanaa waan mirkaneesseefidha. Kitaaba isaa Principia bara 1687 maxxanfame keessatti, Isaac Newton, akkuma Bouleil, seera iskuweerii faallaa sochii aduu tilmaameera. Haa ta’u malee, Bulail irraa adda ta’ee, qabatamaan jiraachuu anniisaatti amanee foormulaa herregaatiin mirkaneesse.

Niwutan jecha mataa isaatiin, "Akkuman mirkaneessuu danda'e, humni pilaaneetota orbiiti isaanii keessatti ukkaamsu akkuma iskuweeriin faallaa fageenya wiirtuu aduu irraa gara wiirtuu urjiilee (pilaaneetota) jirutti hir'ata" jedheera. Akkasumas humni ji’a lafa waliin wal qunnamsiisu seera urjii fi aduu wajjin tokko. » [2]

Wanti 1 ulfaatina m 1 qabu wanta 2 ulfaatina m 2 qabu humna F 2 tiin cinaatti harkisa. Humni kun kallattiin bu’aa guddina lamaan waliin kan walmadaalu yoo ta’u, akka iskuweerii fageenya ( r ) tuqaawwan lamaan gidduu jiruutti ni manca’a. Kana jechuun, akkuma ulfaatinni wantootaa dabalaa deemuun humni harkisa isaanii guddachaa kan deemu yoo ta’u, fageenyi wantoota gidduu jiru akkuma dabalaa deemuun harkisa lafaa isaanii ni laafaa deema. Karaa biraatiin | F 1 | fi | F 2 | Yeroo hundumaa wal qixa. Akkasumas G lakkoofsa dhaabbataa harkisa fi gatii isaati dha.

Argamuu Neeptuuniin[gulaali | lakkaddaa gulaali]

Qorattoonni Niwutoon irraa eegalee fulle fogo millistuu(telleskoopii) isaaniitiin urjiilee adda addaa qorataniiru. Fakkeenyaaf, adeemsa Yuuraanos qoratanis, pilaanetiin kun orbiiti ajaa’ibaa pilaaneetota biroo irraa adda ta’e qabdi turte. Sababni isaa baruuf carraaqqii godheen, Herban Le Vey, lammiin Faransaay, xiinxala isaa keessatti seera Niwutanitti fayyadamee dhiibbaa pilaaneetii biraa, kan yeroodhaaf karaa leensii hin ilaalamne, Yuuraanos irratti fi seera Niwutan irratti hundaa’e tilmaamuuf, pilaanetiin kun eessa jiraachuu akka dandeessu tilmaameera. Bakka John Galle Le Vey tilmaametti koochoo isaa kaayyeffachuudhaan urjii Neptune jedhamu argachuu danda'eera. Argannoon kun ammallee injifannoo guddaa seera sochii Niwutan ta'uun yaadatama.

Daangaa seera Niwutan[gulaali | lakkaddaa gulaali]

Niwutan erga argatee waggaa 200 ol booda, dhuma jaarraa 19ffaatti of eeggannoodhaan ilaaluun, orbitiin Meerkikurii raafama baayʼee xinnoo akka agarsiisu argisiisa. Yaalii humna kana seera Niwutoniin ibsuu hin dandeenye. Rakkoon kun haala kana keessatti osoo hin furamne hafee Albert Einstein bara 1915 yaada haaraa maddisiisuudhaan dhimmicha haala quubsaa ta'een furuu kan danda'ee fi yeroo jalqabaatiif kitaaba isaa new general relativity of this planet's orbit jedhee waamu keessatti. Har’a, beekamaadha, seerota Niwutan seerota Einstein ’s general relativity tiin fooyya’aniiru, garuu shallaggiin sochii ammayyaa irra caalaan isaa ammallee yaada Niwutan fayyadamuun raawwatama. Sababa seera Niwutoniin

  • Sababni isaas salphaadha
  • Deebii sirrii jechuun ni danda’ama waan kennuuf
  • Keessattuu wantoota ulfaatina xiqqaa, saffisa xiqqaa fi dandeettii xiqqaa qabaniif, sababni isaas deebii yaada Einstein irraa baay'ee adda hin taane kenna.

Fakkeenyaaf, orbitiin dooniiwwan hawaa lafa irraa gara Ji'aatti furguggifaman seera Niwutoonitti fayyadamuun shallagame.

Qorannoo Einstein[gulaali | lakkaddaa gulaali]

Jaarraa 19ffaa keessa saayintistoonni yaadni Niwutan sochii ilaalchisee kenne gahaa akka hin taane hubataniiru. Keessattuu, harkisa maaykirooskoopii orbiiti Meerkikurii bira gahu seera Niwutoniin gonkumaa xiinxalamuu akka hin dandeenye hubatameera. Haala kana keessatti, Albert Einstein yaada isaa kan general relativity kitaaba tokko keessatti bara 1916tti dhiheesse. Haa ta’u malee, akka kitaaba qorannoo kanaa dursaatti yaad-rimeen barbaachisoo kanaan dura ka’an kan turan yoo ta’u, isaan keessaa mata duree walqixxummaa jedhamuun kan beekamudha .

Mata duree walqixxummaa[gulaali | lakkaddaa gulaali]

Akkuma seera bu’uuraa walmadaalummaa jedhutti, vaakiyuumii iddoo keessatti, wanti hundi walqixa kufa. Yaada kana qorachuuf kubbaan ulfaatina adda addaa qabu lama tuubii qilleensa hin qabne keessatti lafatti kufuu danda’a. Yaalii haala kana keessatti godhame keessatti kubbaan ulfaatina kamiyyuu qabu walqixa lafa akka rukutu fi saffisi isaanii walfakkaata ta’uun isaa argameera. Kan caalu ammoo, qajeelfamni kun qorattoota Torison Pendulum fayyadamaniin akka hojjetu mirkanaa’eera. Saatalaayitoota hawaa gadi fagootiinis daran yaaluuf karoorri jira. .

  • Mata dureen walqixxummaa hiika of eeggannoodhaan guutameen yeroo barreeffamu: "Moomeentiin tuqaa dirree sochii keessatti argamu kan murtaa'u bakka jalqabaa fi saffisa isaatiin malee momeentii inni oomishuuf miti"
  • Ti’oorimiin walqixxummaa Einstein akkas jedha: Yaalii tarkaanfataa hin taane kamiyyuu laaboraatoorii kufaa jiru keessatti gaggeeffamu saffisaafi qindaa’ina laaboraatoorichaatiin hin jijjiiramu’
  • Mata dureen walqixxummaa cimaan mata dureewwan armaan olii lamaan kan hammatedha.

Mata dureen kun baay’ina humnoota dhaabbataa, uumama ji’oomeetirii humnoota, jiraachuu danda’u bifa anniisaa 5ffaa (yeroo ammaa humnoonni bu’uuraa 4 qofatu jira jedhamee amanamu), fi qorannoo waliigalaa firaakshinii .

sadhata waliigalaa[gulaali | lakkaddaa gulaali]

In general relativity, harkisni lafaa anniisaa miti, garuu bakka hammiqinsa (momentum) jiru hundatti, bu'aa walnyaatinsa yeroo fi iddoo, haala addunyaa kana marsee jiruuti.

madda wabii[gulaali | lakkaddaa gulaali]

  1. Galileo (1638), Two New Sciences, First Day Salviati speaks: "If this were what Aristotle meant you would burden him with another error which would amount to a falsehood; because, since there is no such sheer height available on earth, it is clear that Aristotle could not have made the experiment; yet he wishes to give us the impression of his having performed it when he speaks of such an effect as one which we see."
  2. Subrahmanyan Chandrasekhar፣ Newton's Principia for the common reader፣ 2003፣ Oxford University Press | location= Oxford(pp.1–2)