Dippilomaasi
|
File:Henry Kissinger and Zhou Enlai 1973.jpg Dippiloomaatii Ameerikaa Henry Kissinger fi Pireemiyeerii Chaayinaa Zhou Enlai bara 1973 wal-arguun hariiroo biyyoota lamaanii fooyyessuuf mari'achaa. | |
| Odeeffannoo Waliigalaa | |
|---|---|
| Damee Saayinsii | Saayinsii Siyaasaa / Hariiroo Idil-addunyaa |
| Yaad-rimeewwan Gurguddoo | |
| Yaad-rimee Ijoo | Marii, Walii Galtee, Faayidaa Biyyaa Eeguu, Nageenya |
| Seenaa fi Ogeessota | |
| Ogeessota Gurguddoo | Talleyrand, Klemens von Metternich, Henry Kissinger |
| Hojirra Oolmaa fi Walqabatii | |
| Faayidaa Hojirraa | Waraana ittisuu, Daldala babal'isuu, Waliigaltee uumuu |
| Dameewwan Walqabatan | Seenaa, Qordinagdee, Seera, Saayinsii Siyaasaa |
Dippiloomaasiin, ykn Malbeekiin, ykn Lamummaan, aartii fi adeemsa mootummoonni hariiroo biyyoota biroo wajjin qaban itti geggeessanidha. Innis irra caalaan hojii bakka bu'oota biyyaa kanneen dippiloomaatota jedhaman kan marii, walii galtee, fi wal-qunnamtii karaa nagaa gaggeessuun faayidaa biyya isaanii eegsisanidha. Dippiloomaasiin waraana ittisuuf, wal-dhabdee furuuf, daldala babal'isuuf, fi rakkoolee addunyaa waloo (akka jijjiirama qilleensaa ykn weerara dhukkubaa) irratti waliin hojjechuuf meeshaa murteessaadha. Innis jechaan, malaan, fi hubannoon hojjetama malee, humna waraanaatiin miti.
Hiikni "dippiloomaasii" jedhu jecha Giriikii diplōma (δίπλωμα) jedhu irraa dhufe, hiikni isaas "waraqaa cufame" yoo ta'u, waraqaa eenyummaa bakka bu'oota biyyaa mirkaneessu agarsiisa. Jechi Afaan Oromoo Malbeekii jedhu ogummaa mala beekuu fi itti fayyadamuu kan agarsiisu yoo ta'u, Lamummaan immoo hariiroo ummattoota ykn biyyoota lama gidduutti taasifamu ibsa. Dippiloomaasiin dalagaa mootummoota gidduutti qofa odoo hin taane, dhaabbata idil-addunyaa, gareewwan siyaasaa, fi dhaabbata miti-mootummaa gidduuttis ni gaggeeffama.
Seenaa Dippiloomaasii
[gulaali | lakkaddaa gulaali]Bara Durii
[gulaali | lakkaddaa gulaali]
Dippiloomaasiin qaroomina ilma namaa wajjin kan jalqabeedha. Seenaa durii keessatti, mootummoonni gurguddoon akka Ijiiptii, Meesoppottaamiyaa, Giriikii, fi Roomaa hariiroo biyyoota biroo wajjin qaban too'achuuf dippiloomaasii fayyadamaa turan. Ergamoonni (envoys) waliigaltee nageenyaa, daldalaa, fi gaa'ela siyaasaa irratti mari'achuuf biyyaa gara biyyaatti imalu turan. Fakkeenyaaf, xalayaawwan Amarnaa (Amarna letters) kanneen jaarraa 14ffaa Dh.K.D. keessatti barreeffaman, hariiroo dippiloomaasii cimaa Fara'oonota Ijiiptii fi mootota Baha Giddugaleessaa gidduu ture agarsiisu. Giriikii durii keessattis, naannooleen magaalaa (city-states) waraana ittisuuf fi walii galtee uumuuf bakka bu'oota walitti ergaa turan.
Bara Giddugaleessaa fi Haaromsaa
[gulaali | lakkaddaa gulaali]Bara Giddugaleessaa Awurooppaa keessatti, dippiloomaasiin irra caalaan mootiiwwan fi Phaaphaasii (Pope) gidduutti gaggeeffama ture. Phaaphaasiin akka giddu-seenaa wal-dhabdee mootota Kiristaanaa gidduutti uumamuutti tajaajilaa ture. Guddinni dippiloomaasii ammayyaa kan jalqabe Xaaliyaanii bara Haaromsaa (Renaissance) keessatti. Magaaloonni daldalaa kanneen akka Veeneeshiyaa fi Filoorensi, faayidaa daldala isaanii eegsisuuf, biyyoota biroo keessatti imbaasii (embassy) dhaabbataa kan jalqabaa uuman. Isaanis dippiloomaatota "ambaasaaddaroota" jedhaman kan yeroo hundaa biyya keessummeessituu keessa turan muuduun, odeeffannoo sassaabuu fi marii gaggeessuu eegalan. Tooftaan kun suuta suutaan Awurooppaa guutuutti babal'ate.
Bara Ammayyaa fi Seera Idil-addunyaa
[gulaali | lakkaddaa gulaali]
Jaarraa 17ffaa irraa eegalee, dippiloomaasiin caalaatti sirnaawaa ta'aa dhufe. Waliigalteen Westphalia kan bara 1648 Waraana Waggaa Soddomaa xumure, yaad-rimee "biyya abbaa-biyyummaa qabu" (sovereign state) kan ammayyaa hundeesse. Kunis biyyoonni wal-qixa ta'anii, dhimma keessoo walii irratti harka galfachuu akka hin qabne kaa'e. Jaarraa 19ffaa keessatti, Koongireesiin Viyenaa (1815) booda waraana Naappooliyoon, sadarkaa fi seera dippiloomaatotaa ifatti kaa'uun, sirna dippiloomaasii ammayyaatiif bu'uura guddaa ta'e.
Jaarraa 20ffaa keessatti, waraanni addunyaa lamaan dippiloomaasiin nageenya eeguu keessatti hammam barbaachisaa akka ta'e agarsiise. Waraana Addunyaa I booda, Liigiin Sabootaa (League of Nations) uumame, garuu waraana biraa ittisuu keessatti hin milkoofne. Waraana Addunyaa II booda, Dhaabbatni Mootummoota Gamtoomanii (United Nations) hundeeffame. Kaayyoon isaa inni guddaan marii fi dippiloomaasiin wal-dhabdee furuu, akkasumas nageenyaa fi tasgabbii addunyaa eeguudha. Yeroo Waraana Qorraa, dippiloomaasiin Ameerikaa fi Gamtaa Sooviyeetii gidduutti waraana niwukilarii ittisuuf gahee olaanaa taphate.
Tooftaalee fi Gosoota Dippiloomaasii
[gulaali | lakkaddaa gulaali]Dippiloomaasiin tooftaalee fi akkaataa adda addaatiin gaggeeffamuu danda'a.
- Dippiloomaasii Gam-lamee (Bilateral Diplomacy): Hariiroo biyyoota lama gidduutti qofa taasifamuudha.
- Dippiloomaasii Gam-hedduu (Multilateral Diplomacy): Hariiroo biyyoota sadii ykn isaa ol gidduutti, irra caalaan dhaabbata idil-addunyaa (akka UN) keessatti gaggeeffamuudha. Rakkoolee addunyaa waloo furuuf barbaachisaadha.
- Dippiloomaasii Ummataa (Public Diplomacy): Tooftaa mootummaan tokko ummata biyya biraa irratti dhiibbaa gaarii uumuuf fayyadamuudha. Kunis aadaa, barnoota, fi miidiyaa fayyadamuun raawwatama.
- Dippiloomaasii Dinagdee (Economic Diplomacy): Faayidaa daldalaa fi investimantii biyya ofii guddisuuf kan gaggeeffamuudha.
- Dippiloomaasii Ittisaa (Defense Diplomacy): Humna waraanaa fayyadamuun hariiroo gaarii uumuu fi amantaa cimsuuf kan hojjetamudha (fkn, shaakala waraanaa waliinii).
Dalagaa Dippiloomaatotaa
[gulaali | lakkaddaa gulaali]Dippiloomaatonni bakka bu'oota biyya isaanii kan biyya biraa keessatti hojjetanidha. Dalagaaleen isaanii ijoon:
- Bakka Bu'uu: Biyya isaanii sirna mootummaa fi ayyaanota adda addaa irratti bakka bu'u.
- Faayidaa Eegsisuu: Faayidaa dinagdee, siyaasaa, fi nageenyaa biyya isaanii fi lammiilee isaanii biyya keessummeessituu keessatti eegsisu.
- Marii fi Walii Galtee: Dhimmoota adda addaa irratti mootummaa biyya keessummeessituu wajjin mari'achuu fi waliigaltee uumuu.
- Odeeffannoo Gabaasuu: Haala siyaasaa, dinagdee, fi hawaasummaa biyya keessummeessituu hordofuun mootummaa isaaniitiif gabaasa dhiyeessuu.
- Hariiroo Uumuu: Hariiroo gaarii fi amantaa biyyoota gidduutti uumuu.
Dippiloomaatonni seera idil-addunyaatiin ittisa addaa kan Ittisa Dippiloomaasii (Diplomatic Immunity) jedhamu qabu. Kunis seera biyya keessummeessituutiin akka hin himatamne isaan ittisa, garuu biyyi isaanii ittisa kana irraa kaasuu danda'a.
Gahee Dippiloomaasii Addunyaa Ammayyaa Keessatti
[gulaali | lakkaddaa gulaali]Addunyaa har'aa kan walitti hidhata cimaa qabdu keessatti, gaheen dippiloomaasii caalaatti barbaachisaa ta'eera.
- Nageenya Eeguu: Wal-dhabdee biyyoota gidduutti uumamu karaa nagaa furuun, waraana ittisuuf tooftaa isa guddaadha.
- Rakkoolee Addunyaa Waloo Furuu: Rakkooleen akka shororkeessummaa, jijjiirama qilleensaa, godaansa seeraan alaa, fi weerara dhukkubaa biyyi tokko kophaa isaa furuu hin danda'u. Dippiloomaasiin biyyoonni waliin akka hojjetan haala mijeessa.
- Daldala fi Guddina Dinagdee: Waliigalteen daldalaa biyyoota gidduutti uumamu gabaa bal'isa, investimantii jajjabeessa, fi guddina dinagdeetiif gumaacha.
- Mirga Namaa Kabachiisuu: Dippiloomaasiin dhiibbaa gochuun biyyoonni mirga dhala namaa akka kabajan fi sirna dimookiraasii akka cimsan gargaara.
Qeeqaa fi Hanqina
[gulaali | lakkaddaa gulaali]Dippiloomaasiin yeroo hundaa milkaa'aa miti. Yeroo tokko tokko, mariin yeroo dheeraa fudhatee bu'aa hin fidu. Faayidaan biyyootaa yoo baayyee wal-faallesse, dippiloomaasiin qofti furmaata fiduu dadhabuu danda'a. Akkasumas, dippiloomaasiin iccitii qabeessa waan ta'eef, ummanni bal'aan wanta ta'aa jiru irraa fagaachuu danda'a. Gariin namootaa dippiloomaasiin akka meeshaa biyyoonni gurguddoon ittiin warra xixiqqoo irratti dhiibbaa geessisanitti ilaalu.