Category:Qonna
Warraaqsa Kaalaandarii qonnaa, c. 1470, barreeffama harkaa Pietro de Crescenzi irraa fudhatame Bara giddu galeessaa keessa bara Roomaa wajjin wal bira qabamee yoo ilaalamu qonni Awurooppaa Dhihaa caalaatti of danda’uu irratti xiyyeeffate. Ummanni qonnaa fiwudaalizimii jala jiru akkaataa idileetti lafa eekkara dhibba hedduu fi isaa ol ta’e kan gooftaa manor waldaa Kaatolikii Roomaa fi luba waliin durfamu of keessaa qabutti gurmaa’ee ture.Galata waljijjiirraa Al-Andalus waliin bakka Warraaqsi Qonnaa Arabaa itti adeemsifamaa tureen, qonni Awurooppaa jijjiirame, tooftaalee fooyya’oo fi babal’ina biqiltoota midhaaniitiin, sukkaara, ruuzii, suufii fi mukkeen firii (kan akka burtukaana) galchuu dabalatee. [83] . Bara 1492 booda, jijjiirraan Kolumbiyaa midhaan Addunyaa Haaraa kan akka boqqolloo,timaatima, boqqolloo mi’aawaa fi manioc gara Awurooppaatti fide, akkasumas midhaan Addunyaa Durii kan akka qamadii, barbaree, ruuzii, fi turnippii, fi horii (fardeen, loon, hoolaa dabalatee) fide fi re’oota) gara Ameerikaatti geessu.[84] Jallisii, jijjiirraa midhaanii fi xaa’oon jaarraa ~?17ffaa irraa eegalee Warraaqsa Qonnaa Biriteen waliin tarkaanfachuun baay’inni ummata addunyaa baay’ee akka dabalu taasiseera.Bara 1900 irraa eegalee qonni biyyoota guddatan keessatti, fi hamma xiqqaa ta’e biyyoota guddachaa jiran keessatti, makaanaayizeeshiniin hojii namaa bakka bu’ee, akkasumas xaa’oo sinteetikii, qoricha aramaa fi walhormaata filannoodhaan gargaaramuun oomishtummaan isaa guddaa dabaluu argee jira. Malli Haber-Bosch xaa’oo amooniyeemii naayitreetii sadarkaa industirii irratti akka walnyaatamu kan hayyame yoo ta’u, kunis oomisha midhaanii baay’ee kan dabalu yoo ta’u, baay’ina ummata addunyaa dabalataan akka dabalu taasiseera.[85][86] Qonni ammayyaa faalama bishaanii, boba’aa baayoo, orgaanizimoota jeneetikiidhaan fooyya’an, taarifaa fi deeggarsa qonnaa dabalatee dhimmoota ikoloojii, siyaasaa fi dinagdee kaase ykn mudateera, kunis mala filannoo kan akka sochii orgaanikii fideera.Gochi qonnaa itti fufiinsa hin qabne Ameerikaa Kaabaa keessatti bara 1930moota keessa Dust Bowl akka uumamu taasiseera
Oromiyaa
Akka ATI (Abbaa Taayitaa Istaatistiiksii Itoophiyaa) gabaasetti, bara 2004-2005tti Oromiyaa keessatti buna toonii 115,083 oomishame; kunis galmee Abbaa Taayitaa Bunaa fi Shaayii Itoophiyaa argame. Lakkoofsi kun oomisha bunaa Itoophiyaa keessaa dhibbeentaa 50.7% ta'a. Qonnaan bultoonnii naannoo Oromiyaa loon 17,214,540 qabu (kunis loon Itoophiyaa keessaa 44.4% ta'a), hoolota 6,905,370 (39.6), re'oota 4,849,060 (37.4%), fardeen 959,710 (63.25%), gaangota 63,460 (43.1%), harree 278,440 (11.1%), gaala 139,830 (30.6%), lukkuu 11,637,070 (37.7%), fi kaanniisa gaagura 2,513,790 (57.73%) qabu.
Akka maxxansaa Baankii Addunyaa Bitootessa 2003tti, abbaan warraa baadiyaa lafa heektaara 1.14 qaba, kunis qabeenya lafaa kan biyyatti kan heektaara 1.01 ta'e ni caala. Namoonni 24% hojii qonnaan alaarratti kan bobba'ani(kan biyyatti ammoo 25%).
Ramaddiin kun ammatti fuulota ykn miidiya ofkeessaa hin qabu.