Asiidii aseetikii

Asiidiin aseetikii, asiidii etaanoyik jedhamuunis kan beekamu, asiidii dadhabaa foormulaa keemikaalaa CH3COOH qabuudha. Innis qaama sochii qabu viiniigarii ta’uun kan beekamu yoo ta’u, kunis bishaan keessatti asiidii aseetikii %4 – 7 kan ta’udha. Asiidiin aseetikii yeroo bishaan keessatti bulbulamu gartokkoon qofa gara ayoonota isaa hundeessan waan addaan ba’uuf asiidii dadhabaa dha. Haa ta’u malee, asiidiin aseetikii qindaa’e gogaa namaa akka mancaasu beekamaa ta’uun isaa hubachuun barbaachisaadha.

Hanga moolaawaa asiidii aseetikii mooliitti giraama 60.052 waliin walsima. Haala istaandaardii ho’aa fi dhiibbaa jalatti asiidiin dadhabaan kun dhangala’aa halluu hin qabnee fi urgooftuu cimaa fi viinii fakkaatu kan baasu ta’ee jiraachuun isaa beekamaadha. Haala dhangala’aa isaatiin, dhangala’aan asiidii aseetikii seentimeetira kiyuubii tokkotti giraama 1.049 waliin walqixa. Haa ta’u malee, asiidiin aseetikii jabaan dhangala’aa guddaa akka qabu beekamaadha, kunis seentimeetira kiyuubii tokkotti giraama 1.27 waliin walqixa.

Qabxiin baqinaa asiidii aseetikii yeroo baayyee digrii seentigireedii 16 hanga 17 gidduutti argama. Haaluma walfakkaatuun, qabxiin bullaa’iinsa asiidii aseetikiis digrii seentigireedii 118 hanga 110 akka ta’e beekamaadha. Asiidiin dadhabaan kun bishaan waliin makaa makamuu danda’u akka uumu beekamaadha. Beeziin konjugeetii asiidii aseetikii yeroo baay’ee aseeteetii jedhamee waama. Gatiin pKa asiidii aseetikii 4.756 waliin walsima. Akkasumas asiidiin aseetikii jabaan akkasumas hidhata haayidiroojiinii akka qabu beekamaa ta’uun isaa hubatamuu danda’a.