Tiruu
| 'Hepar' | |
 Fakkii kan caasaa Tiruu fi iddoo ishee qaama garaa gubbaa keessatti agarsiisu. | |
| Ibsa Ijoo | |
|---|---|
| Iddoo Argamaa | Garaa gubbaa gara mirgaatti, Huffoo (diaphragm) jalatti |
| Sirna Qaamaa | Sirna Bullaa'insa Nyaataa |
| Caasaa fi Guddina | |
| Caasaa | Nyaabbaa (lobes) 4, Nyaabittiilee, Seelota Tiruu (Hepatocytes) |
| Hojii | |
| Hojii Ijoo | Summii balleessuu, Pirootiinii oomishuu, Hadhooftuu oomishuu, Kuusaa anniisaa fi vitaaminii |
| Dhiiga, Ribuu, fi Dhuyyaa | |
| Ujummoo Dhiggeessituu | Dhiigraabsituu Tiruu (Hepatic artery) |
| Ujummoo Dhigdeebistuu | Dhiigdeebistuu Tiruu (Hepatic vein) |
| Ribuu | Aarsituu Vaagasii (Vagus nerve) |
| Yaada Yaalii | |
| Dhukkuba Walqabatu | Dhukkuba Tiruu (Hepatitis), Kulkula Tiruu (Cirrhosis), Cooma Tiruu, Kaansarii Tiruu |
| Koodii Addunyaa | |
Tiruun qaama guddaa isa lammaffaa (gogaatti aanee) fi qaama keessoo isa guddaa kan namaa fi lafee qabeeyyii biroo keessatti argamudha. Innis qaama jireenyaaf baayyee murteessaa ta'ee fi dalagaalee adda addaa dhibbaan lakkaa'aman raawwatuudha. Tiruun yeroo baayyee "warshaa keemikaalaa" qaama keenyaa jedhamee waamama, sababni isaas wal-nyaatinsi keemikaalaa hedduun kan jireenyaaf barbaachisan achi keessatti gaggeeffamu. Dalagaaleen isaa gurguddoon summii qaama keessaa balleessuu, pirootiinii fi hadhooftuu (bile) oomishuu, akkasumas soorata akka anniisaatti kuusuu fi gad-lakkisuu dabalata. Fayyaan tiruu fayyaa qaama guutuutiif bu'uura; yoo tiruun miidhame ykn hojii dhaabe, rakkooleen fayyaa cimaan hordofuu danda'u.
Ulfaatinni tiruu nama ga'eessaa giddu galeessaan kiiloo giraama 1.4 hanga 1.6 ta'a. Iddoon isaa garaa gubbaa, gara mirgaatti, huffoo (diaphragm) jalatti argama. Halluun isaa diimaa dukkanaa'aa kan gara magariisaatti dhihaatu yoo ta'u, boca shibiliqii (wedge-shaped) qaba. Amalli isaa inni addaa fi dinqisiisaan dandeettii of haaromsuu (regeneration) isaati. Yoo kutaan tiruu muraasni madaa'e ykn qorichaan murame, tiruun deebi'ee gara guddina isaa isa duraatti gudduchuuf dandeettii ajaa'ibaa qaba. Hubannoon waa'ee tiruu, dalagaa isaa, fi dhukkuboota isa qabanii yaala fayyaa keessatti iddoo olaanaa qaba.
Caasaa Tiruu (Anatomy)
[gulaali | lakkaddaa gulaali]Caasaa Gurguddaa (Macroscopic Anatomy)
[gulaali | lakkaddaa gulaali]
Tiruun Nyaabbaa (lobes) gurguddoo afuritti qoodama. Gara fuulduraatiin yoo ilaalamu, nyaabbaan inni guddaan Nyaabbaa Mirgaa fi inni xiqqaan Nyaabbaa Bitaa jedhamu. Isaan lamaan hidhaa haphii "falciform ligament" jedhamuun addaan bahan. Gara duubaa fi jalaatiin yoo ilaalamu, nyaabbaawwan xixiqqoon lama kan Nyaabbaa Koodeetii (caudate lobe) fi Nyaabbaa Kuwaadireetii (quadrate lobe) jedhaman ni argamu. Dirra tiruu irratti, ujummooleen dhiigaa, ujummoon hadhooftuu, fi aarsituuwwan walitti dhufuun bakka dhooqa (hilum) ykn "porta hepatis" jedhamu uumu.
Dhiigni tiruutti karaa madda lamaatiin seena, kunis amala addaa isaati. Naannoo %75 dhiigaa kan seenu karaa Dhiigdeebistuu Balbalaa (Portal Vein), kan soorata sirna bullaa'insa nyaataa irraa xuuxame of keessatti qabatee dhufudha. Dhiigni kun oksijiinii xiqqoo qaba. %25 kan hafe immoo karaa Dhiigraabsituu Tiruu (Hepatic Artery) seena, kunis dhiiga oksijiiniin badhaadhe onnee irraa fida. Dhiigni lamaan kun tiruu keessatti walitti makamee, erga hojiin irra hojjetamee booda, karaa Dhiigdeebistuu Tiruu (Hepatic Vein) gara onneetti deebi'a.
Caasaa Xixxiqqoo (Microscopic Anatomy)
[gulaali | lakkaddaa gulaali]
Yoo maayikirooskooppiin ilaalamu, tiruun kutaalee xixiqqoo boca jahakkuu (hexagon) qaban kan nyaabittiilee (lobules) jedhaman kumaatamaan lakkaa'aman irraa ijaarama. Nyaabittiileen kunniin yuunitii dalagaa tiruuti. Gidduu nyaabittii tokkoon tokkoo keessatti dhiigdeebistuun giddugaleessaa (central vein) jira. Qarqara nyaabittiitti immoo, bakka "poortaal tiraayidii" (portal triad) jedhamutti, dameen dhiigraabsituu tiruu, dameen dhiigdeebistuu balbalaa, fi ujummoon hadhooftuu (bile ductule) wal bira jiru.
Nyaabittii keessatti, seelonni tiruu inni guddaan hepaatoosaayitii (hepatocytes) jedhamu. Seelonni kun tarree akka pilaatiitti hiriiruun, dhiigraabsituu giddugaleessaa irraa gara alaatti akka xiyyaatti diriiru. Pilaatiiwwan kana gidduutti, ujummooleen dhiigaa xixiqqoon kan saayinuusooyidii (sinusoids) jedhaman jiru. Saayinuusooyidonni kun bakka dhiigni dhiigraabsituu tiruu fi dhiigdeebistuu balbalaa irraa dhufe itti walitti makamee suuta yaa'udha. Yaa'insi suuta jedhaa kun hepaatoosaayitonni yeroo gahaa akka argatanii soorata fudhachuu, summii balleessuu, fi wantoota biroo dhiiga irraa fudhachuuf isaan dandeessisa. Dhaabni saayinuusooyidii seelota addaa kan seelota Kuupfer (Kupffer cells) jedhaman qaba; isaanis seelota sirna ittisa qaamaa (immune system) kan baakteeriyaa fi xurii biroo dhiiga keessaa balleessanidha.
Dalagaalee Tiruu
[gulaali | lakkaddaa gulaali]Tiruun dalagaalee adda addaa 500 ol kan raawwatu yoo ta'u, isaanis jireenyaaf baayyee murteessoodha.
Wal-jijjiirraa Nadheefaa (Metabolism)
[gulaali | lakkaddaa gulaali]Tiruun wiirtuu nadheefa (metabolism) qaamaati.
- Nadheefa Kaarboohayidireetii: Tiruun sadarkaa sukkaara dhiigaa (glucose) madaallii irra tursa. Nyaata booda, gulukoosii dhiiga keessaa fudhatee bifa gilaayikojiiniitiin (glycogen) kuusa (glycogenesis). Yeroo sukkaarri dhiigaa gadi bu'u, gilaayikojiinii kana deebisee caccabsuun gara gulukoosiitti jijjiiree dhiigatti gad-lakkisa (glycogenolysis). Yoo gilaayikojiiniin xumurame, madda biraa kan akka amayinoo asiidii irraa gulukoosii haaraa uumuu danda'a (gluconeogenesis).
- Nadheefa Pirootiinii: Tiruun pirootiinota dhiiga keessaa (plasma proteins) baay'ee oomisha. Isaan keessaa albuuminiin (albumin) dhiibbaa ozmootikii dhiigaa too'achuuf, fi pirootinoonni ititta dhiigaa (clotting factors) yeroo madaa'an dhiigni akka ititu gochuuf barbaachisoodha. Akkasumas, amayinoo asiidota caccabsuu fi summii amooniyaa jedhamu kan adeemsa kana keessatti uumamu gara yuuriyaatti jijjiiruun, kaleedhaan akka bahu taasisa.
- Nadheefa Coomaa (Lipid): Tiruun koolestroolii fi tiraayigiliisaraayidii oomisha. Akkasumas, cooma qaama keessa tamsaasuuf laayippoopirootiinota (lipoproteins) kan akka HDL fi LDL uuma. Hadhooftuu (bile) oomishuun, coomni garaa xiqqaa keessatti akka bulbulamu gargaara.
Summii Balleessuu fi Calaluu (Detoxification and Filtration)
[gulaali | lakkaddaa gulaali]Tiruun akka calaltuu qaamaatti tajaajila. Dhiiga qaama keessa naanna'u hunda calaluun, wantoota summii qaban (toxins) kan akka qorichootaa, alkoolii, fi keemikaalota naannoo irraa dhufan ni balleessa. Adeemsa kana keessatti, summiiwwan kun gara wantoota bishaan keessatti bulbulamuu danda'anitti jijjiiramuun, kaleen akka fincaaniin qaama keessaa baaftu taasifama. Dabalataanis, seelonni Kuupfer kan tiruu keessa jiran baakteeriyaa, vaayirasii, fi xurii biroo dhiiga keessaa qulqulleessu.
Oomisha fi Gad-lakkisa (Synthesis and Secretion)
[gulaali | lakkaddaa gulaali]Dalagaan tiruu inni guddaan kan sirna bullaa'insa nyaataatiif gargaaru hadhooftuu (bile) oomishuudha. Hadhooftuun dhangala'aa magariisa-keelloo kan cooma xixiqqootti caccabsuun (emulsification) bullaa'insa isaa salphisuudha. Hadhooftuun tiruun oomishame, yoo yeroodhaaf hin barbaachifne, afuu'ee hadhooftuutti (gallbladder) kuufama. Tiruun pirootiinota fi hormoonota biroos ni oomisha, fakkeenyaaf, anjiyootensinoojiin (kan dhiibbaa dhiigaa too'atu) fi Angiopoietin (kan ujummoo dhiigaa ijaaru).
Kuusaa (Storage)
[gulaali | lakkaddaa gulaali]Tiruun bakka kuusaa wantoota barbaachisoo hedduuti. Anniisaa bifa gilaayikojiiniitiin kuusa. Vitaaminoota cooma keessatti bulbulaman kanneen akka Vitaamin A, D, E, fi K, akkasumas Vitaamin B12 yeroo dheeraaf kuusee qaba. Dabalataanis, albuudota akka sibiilaa (bifa ferritin tiin) fi koopparii kuusuun, yeroo qaamni barbaadu gad-lakkisa.
Haaromuu Tiruu (Liver Regeneration)
[gulaali | lakkaddaa gulaali]Tiruun qaama namaa keessaa dandeettii of haaromsuu (regeneration) isa guddaa qaba. Yoo tiruun sababa madaa'ina ykn qorichaan muramuu irraa hamma tokko hir'ate, seelonni isaa (hepaatoosaayitoonni) of baay'isuun deebi'anii hanga isaanii isa duraatti gudduchuuf dandeettii ajaa'ibaa qabu. Namni tokko hanga %70 tiruu isaa yoo dhabeyyuu, tiruun hafe sun torbanoota muraasa keessatti gara guddina isaa isa duraatti deebi'uu danda'a. Amalli kun yaala akka nama tiruu fayyaa qabu irraa kutanii nama dhukkubsateef kennuu (liver transplant) keessatti gahee guddaa qaba. Haa ta'u malee, dandeettiin kun daangaa hin qabu; miidhaan yeroo dheeraa fi walirraa hin cinne, kan akka alkoolii baayyisuu ykn dhukkuba heppaatayitisii, tiruu irratti madaa'ina dhaabbataa (fibrosis) fiduun, dhuma irratti gara Kulkula Tiruutti (Cirrhosis) jijjiirama.
Dhukkuboota Tiruu
[gulaali | lakkaddaa gulaali]Tiruun qaama jabaa ta'us, dhukkuboota adda addaatiif saaxilamuu danda'a.
- Dhukkuba Tiruu (Hepatitis): Kun kulkula (inflammation) tiruu yoo ta'u, irra caalaan vaayirasiiwwan (Hepatitis A, B, C) irraan dhufa. Sababoonni biroo alkoolii, qorichoota, fi rakkoo sirna ittisa qaamaati.
- Cooma Tiruu (Fatty Liver Disease): Coomni tiruu keessatti yeroo hamma malee kuufamudha. Innis kan alkooliin dhufu ykn kan alkooliin hin dhufne (NAFLD) ta'uu danda'a, kan irra caalaan ulfaatina guddaa fi dhukkuba sukkaaraa wajjin walqabatu.
- Kulkula Tiruu (Cirrhosis): Madaa'ina cimaa fi dhaabbataa kan tiruu irratti uumamuudha. Seelonni fayyaa laalaa'anii tishuu madaa'inaatiin bakka bu'u. Kunis dalagaa tiruu guutummaatti ittisuun, kufaatii tiruu (liver failure) fiduu danda'a.
- Kaansarii Tiruu: Kaansariin tiruu irra caalaan namoota kulkula tiruu (cirrhosis) qaban irratti mul'ata.