Baaddiraa
Shanyiitiin ykn Baaddirri (Afaan Ingliiziin: chromosome) maraa wantootaa dhaala sanyii, irra caalaa DNA, lubbuu qabeenyii keessatti argamudha. Shanyiitiileen tambii(nucleus) lubbiyyoo keessatti argamu. Isaanis akkaataa adda addaatiin ofuma isaaniitiin kan argaman osoo hin taane micirjirtoota tambii dhugaa of keessaa qaban keessatti burqatota caasaa hedduu histoonii jedhaman waliin cimdaa'eedha. burqatoonni kun burqatota biroo waliin ta’uun, adeemsa haqaaruufi dachaasuu hidda DNA akka kirrii walxaxaa ta’ee akka hin dheeranneef haala mijeessa. Shanyiitiin caasaa kirrii ykn liilana fakkaatu kan tambii keessatti argamu yoo ta’u, kunis odeeffannoo dhaala sanyii dhaloota tokko irraa gara dhaloota biraatti kan geessudha. Hirama lubbiyyoo, dhaalmaya, garagarummaa, foloqa, suphaa fi haaromsa keessatti gahee olaanaa qabu.
Shanyiitiileen akka idileetti shifargaa ifaa jalatti kan mul’atan yeroo sardarka kurfii hirma seelii qofa (bakka kiroomozoomoonni hundi bifa isaanii walitti qabameen wiirtuu lubbiyyoo keessatti hiriiran). Kun osoo hin ta’iin dura, tokkoon tokkoon shanyiitii sadarkaa S walhora, fi koppiiwwan lamaan seentiroomeeriin walitti makamu, kunis caasaa boca X (fakkii armaan olii), yoo seentiroomeerichi sarara walakkaa irratti argamu, yookaan caasaa harka lamaa, seentiroomeeriin fagotti yoo argameedha. jaltiiwwaan(copy) walitti makaman Shanyiitiilla obbolaa (sister chromatids) jedhamu . Yeroo meetaafeezii caasaan boca X qabu shanyiitii meetaafeezii jedhama, kunis baay’ee kan walitti qabame waan ta’eef adda baasuu fi qorachuun salphaadha. lubbiyyoo bineensotaa keessatti, kiroomozoomoonni yeroo addaan baafamuu shanyiitii sadarkaa kolboo keessatti sadarkaa wal-dhiibuu isaanii isa olaanaa irra gahu .
Yeroo saaliramaa fi sana booda walhormaata saalaatiin irra deebiin walitti makamuun shanyiitii garaagarummaa dhaalsanyii keessatti gahee guddaa qaba . Caasaaleen kun dogoggoraan yoo too’ataman, adeemsa tasgabbii dhabuu shanyiitii fi jijjiirraa jedhamuun beekamuun, seelii balaa maaytootikii keessa darbuu danda’a . Yeroo baay’ee, kun seelii apoptosis akka jalqabu kan godhu yoo ta’u, kunis du’a ofii isaatiif kan geessu yoo ta’u, yeroo tokko tokko garuu jijjiiramni seelii keessatti uumamu adeemsa kana gufachiisa, kanaanis guddina kaansarii fida .
Tokko tokko jecha shanyiitii jedhu hiika bal’aa ta’een fayyadamu, kutaalee kiroomaatinii dhuunfaa ta’an seelii keessatti, maaykirooskoopii ifaa jalatti mul’atanis ta’e hin mul’anne agarsiisuuf. Kaan immoo yaad-rimee kana miira dhiphoo ta’een fayyadamu, yeroo qoqqoodinsa seelii kutaalee dhuunfaa kiroomaatinii, sababa kondensashinii olaanaatiin maaykirooskoopii ifaa jalatti mul’atan agarsiisuuf.