Xiinfayyaa

Xinfayyaa ykn barnoonni fayyaa kun beekumsa addaa kan qaama namaa irratti dhukkuba nama qabu ykn kan namatti dhufuu maluu ittisuu fi yaaluu irratti xiyyeeffatuudha. Warri ogummaa kanaan hojjetan, jechuunis hojjettoonni fayyaa, madaa, dhukkuba daddarbaa, ykn rakkoo fayyaa adda addaa yaalu. Xinfayyaa ykn ogummaan fayyaa kun akkasumas namoota dhukkuba irraa of eeganii fi baakteeriyaa ykn vaayirasii irraa akkamitti dhukkubsachuu dhiisuu danda'an gorsu. Doktooronni fayyaa akkasumas namoota fayyaa hin qabne (amaloota hamaa qaban, ulfaatoo ta'an) gara haala fayya qabeessaatti akka deebi'an gargaaru. Namoonni ogummaa xinfayyaa kana keessa hojjetan yeroo baay'ee doktoora ykn ogeessa fayyaa jedhamu. Yeroo hedduu doktooronni hojjettoota fayyaa biroo kan akka narsii waliin dhiyoo ta'uun hojjetu.

Doktooronni hedduun damee xinfayyaa tokko irratti addatti hojjetu. Fakkeenyaaf, Peedhiyaatirikisiin damee xinfayyaa kan fayyaa daa'immanii ilaaluudha.

Akka addunyaatti bakka tokko tokkotti saayintistoonni xinfayyaa ammayyaa irratti hirkatu, biyyoota guddataa jiran keessatti ammoo xinfayyaa aadaa irratti hirkatu.

Dammeelee Xinfayyaa Addaa Addaa:

Kana booda mee dameelee xinfayyaa gurguddoo keessaa muraasa bal'inaan haa ilaallu.

Anaasteesiyoojii (Anesthesiology): Ogeessota fayyaa kanniin "Anesthetist" jedhamu. Isaanis doktoorota yeroo nama baqaqsanii yaalan dhukkubbii akka hin dhageenye godhan ykn nama raasan (sedation/anaesthesia kennan). Kun baqaqsanii yaaluu fi adeemsa yaalaa tokko tokkoof barbaachisaadha. Isaan akkasumas namni yaalamuu qabu sana dura madaalu, yeroo baqaqsaa isaa nageenya isaa mirkaneessuu fi yeroo baqaqsichi xumure immoo rafaatii sana irraa akka dammaqu godhu. Rakkoolee fayyaa fi haalli isaa anaasteesiidhaaf mijaawaa ta'uu isaa qoratu, balaaf saaxilamuu danda'u qoratanii, bakka itti yaalaman sana mijaawaa godhu. Yoo namni sun wanta tokkoof alleerjii (allergy) qabaate, wanti sun iddoo baqaqsaa hin jiru ta'uu mirkaneessu. Akkasumas yeroo baqaqsaa wanta tasa mudachuu danda'u hordofanii furmaata kennu. Doktoorota dhukkubbii ittisan ykn yaalanidha. Kunis akka tishuu ykn dhiiga keessatti qoricha waraanuu, yeroo ulfaa dhukkubbii dalaguu hir'isuuf dugda keessa qoricha galchuu (epidural), ykn qaama guutuutti nama raasuu dabalata. Isaan kun ogeessota nama yeroo yaalaman akka hin rafanetti qilleensa afuuraa kennuuf (intubation and ventilation) leenjifamanidha. Kanaaf yeroo wanti tasaa mudatu dura bu'anii hojjechuu danda'u. Namoota afuura fudhachuu dadhaban ykn qilleensi gara somba isaanii seenu dhibame gargaaru.
Kaardiyoojii (Cardiology): Ogeessi kaardiyoojii jedhamu doktoora onnee irratti leenjii addaa fudhate. Doktoorri damee kanaa onneen fayyaa ta'uu fi sirriitti hojjechuu isaa mirkaneessa. Onneen qaama lubbuuf barbaachisaa ta'e yoo taatu, hojiin isaa dhiiga qaama hunda keessa marsaa dhiigaatiin (arteries fi veins) naanneessuudha. Dhiigni hojiin isaa oksijiinii tishuuwwanitti geessuu fi kaarboon daayooksaayidii fudhachuu dha. Onneen sirriitti hojjechuu baannaan tishuuwwanii fi qaamoleen biroon ni du'u ykn sirriitti hin hojjetan. Ogeessonni kaardiyoojii onnee dhaabachuu tasaa (sudden cardiac arrests), onneen dhukkubsachuu (heart attacks), onneen sirrii hin taaneen rukkutuu (arrhythmias), onneen dhiiga sirriitti raasuu dadhabuu (heart failure) fi dhukkuboota onnee biroo hedduu yaalu. Akkasumas adeemsa lubbuu baraaruu kan akka onnee waraansaan banuu ykn sirreessuu (cardiac stents and ablation) irratti addatti beekamu. Kaardiyoojii keessatti damee xixiqqaa "Interventional cardiology" jedhamu yoo jiraatu, isaanis doktoorota onnee irratti hojii baqaqsaa xixiqqaa (akka stenting ykn angiography) hojjetuudha. Kaardiyoojii jechuun qorannoo onneedha.
Kaardiyovaaskilaar Sarjarii (Cardiovascular Surgery): Dameen kun doktoorota onnee fi ujummoolee dhiigaa baqaqsanii yaaluu irratti leenjii ga'aa qaban of keessaa qaba. Hojii isaanii keessaa kan beekamaan ujummoo dhiigaa onnee kan dhibame irra darbee daandii haarawa uumuudha (cardiac bypass surgery). Kanaaf ujummoon dhiigaa miila irraa fudhatamee onnee waliin wal qabsiifamee dhiigni akka sirriitti yaa'u godhama.
Darmaatoloojii (Dermatology): Ogeessi Darmaatoloojii jedhamu doktoora gogaa irratti rakkoolee garaagaraa fi alleerjii (allergies) qoratuudha. Kunis rakkoolee alleerjiidhaan wal qabatan, finnii (acne), rakkoolee gogaa kan ho'aadhaan dhufan (inflammatory conditions), fi kaanserii gogaa dabalata. Qorichoota gogaatti dibamu kan akka looshinii ykn kiriimii, akkasumas qorichoota liqimfaman kan rakkoolee kana yaalan ajaju. Bakka yaalaatti gogaa namootaa wantoota adda addaa kan akka polenii, bineensota, ykn laateeksiif alleerjii qabaachuu qoruu danda'u.
Eemerjensii Meedisiin (Emergency Medicine): Doktooronni kutaa yaala tasaa (E.R. Doctors) rakkoolee tasaa, ulfaataa ykn lubbuu balaadhaaf saaxilan irratti hojjetu. Dhukkuba onnee tasaa, istirookii, balaa qaamaa ykn rakkoolee biroo kan yaala tasaa barbaadan dabalatee, rakkoolee fayyaa bal'aa kan akka rakkoo sammuu, of ajjeesuuf yaaluu fi qoricha farra seeraa (drugs) ofii irratti baay'isanii fudhachuu (drug overdoses) yaalu. Leenjiin isaanii bal'aa fi garaagaraa dha, sababiin isaas eenyu illee balbalaan ol seenee gargaarsa gaafachuu danda'a. Dhukkubsatoota umrii fi haala jireenyaa adda addaa qaban argu. Garuu, akka doktoora maatii ykn doktoora waliigalaa (general practitioner) osoo hin taane, kaayyoon isaanii jalqabaa dhukkubsataan sun haala tasgabbaa'aa keessa jiru mirkaneessuu fi dhukkuboota ykn rakkoolee cimaa ykn lubbuu balaadhaaf saaxilan hambisuudha.
Faamilii Meedisiin (Family Medicine): Doktoorri maatii ykn doktoorri waliigalaa (general practitioner) jedhamu namoota umrii, gosa fi haala jireenyaa hundaa qaban hundaaf tajaajila fayyaa kennuuf leenjifame. Leenjiin isaanii rakkoolee garaagaraa kan dameelee baqaqsaa hin barbaanne hunda dabalatee yaaluuf bal'aadha. Akkasumas dhukkubsataa dhaloota irraa hanga du'aatti hordofu, akkasumas nama tokko guutummaatti, haala hawaasummaa isaa, haala maatii isaa, fayyaa sammuu isaa fi kkf ilaaluun yaaluuf leenjifaman. Akka ogeessota addaa kan qaama ykn sirna tokko qofa ilaalan osoo hin taane, doktooronni maatii qaama hunda ilaalu, odeeffannoo kana walitti fiduun fayyaa nama sanaa guutummaatti ilaalu. Yaada fayyaa nama sanaa akka guutuutti argatu. Rakkoolee yaala bal'aa ykn addaa barbaadanif gara ogeessota addaa (specialists) akka yaala tokko tokkootti erguu danda'u.
Gaastroo'enteeroloojii (Gastroenterology): Gaastroo'enteeroloojistoonni doktoorota garaa fi mar'ummaan (GI tract) fi qaamolee garaa olii (upper abdominal organs) irratti addatti leenjifamanidha. Mar'ummaan garaatii (esophagus) kaasee hanga garaa gadaa (anus)tti fagaata. Qaamoleen garaa olii immoo tiruu (liver), afuuffee hadhooftuu (gallbladder), paankireesii (pancreas) fi laagaa (spleen) dabalatu. Rakkoolee fayyaa qaamolee kanniiniin wal qabatan yaaluu dabalatee, doktooronni damee kanaa adeemsa yaalaa 'endoscopy' jedhamu raawwatu. Kunis kaameraa qaama keessa galchuun garaa fi mar'ummaan (upper endoscopy) ykn kookii (colonoscopy) keessa ilaaluudha. Gaastroo'enteeroloojistoota tiruu irratti addatti leenjifaman "Hepatologist" jedhamu. Isaanis dhukkubsatoota tiruun dadhabe ykn cireesisiin (cirrhosis) qabaman yaaluuf itti gaafatamummaa qabu. Akkasumas dhukkubsatoota hepaataayitisiin (A, B, C) fi dhukkuboota tiruu biroo qabaman yaalu.
Infeekshiyes Diizii (Infectious Disease): Ogeessonni Infeekshiyes Diizii doktoorota dhukkuboota daddarbaa kan walxaxaa ta'an ykn argamuu hin baanne, kan akka dhukkuboota naannoo hoo'aa kan argamuu hin baanne, baakteeriyaa qorichaan hin duune (antibiotic resistant), vaayirasii balaa qabeessa fi dhukkuboota biroo kan salphaatti daddarban qoratu fi yaalaniidha.
Intarnal Meedisiin (Internal Medicine): Doktooronni damee kanaa rakkoolee adda addaa qaamolee keessaa (internal organs) ilaallatan adda baasuu fi yaaluuf leenjifamanidha. Beekumsa bal'aa dameelee hedduu keessatti qabu, kan akka: Reespiraalojii (Somba), Nefrooloojii (Kale), Gaastroo'enteeroloojii (Garaa fi mar'ummaan), Kaardiyoojii (Onnee). Doktooronni damee kanaa bal'inaan hojjetan "General Internists" jedhamu. Intarnistoonni booda leenjii dabalataa damee tokko irratti fudhachuu danda'u. Fakkeenyaaf, Gaastroo'enteeroloojistoonni intarnistoota damee Gaastroo'enteeroloojii keessatti addatti leenjifamuu filataniidha. Doktooronni Intarnal Meedisiin kutaa yaala (inpatient units) kan dhukkubsatootni sababa waliigalaatiin ciisan irratti itti gaafatamummaa qabu. Akka doktoorota maatii fi eemerjensii osoo hin taane, leenjiin isaanii bal'aa fi beekumsa bal'aa sirna qaamaa hedduu keessatti yoo qabaatan illee, daa'imman, ijoollee xixiqqoo, ykn dubartoota ulfaa hin yaalan ykn hin bulchin. (Dhukkubsattoonni sunii bakka isaaniitti ogeessota Peedhiyaatirikii fi Obisteetirikisii/Gaayinkoloojii jedhamanidhaan kunuunsa argatu).
Gaayinkoloojii fi Obisteetirikisii (Gynecology and Obstetrics): Doktooronni damee kanaa, kan OB/GYN ykn Obs/Gyn jedhamuun beekaman, fayyaa dubartootaa kan qaama wal hormaataa dubartootaa ilaalu fi kunuunsa ulfaa fi deessuu irratti addatti leenjifaman. Rakkoolee isaan ilaalan keessaa tokko tokko: qoricha ulfa ittisuu, rakkoo ulfa qabaachuu fi yaala isaa, qaamni gadhiifamuu (prolapse) fi fincaa'a too'achuu dhabuu (incontinence), fayyaa saalaa, marsaa hanqaaquu (ovarian tumors/cysts) fi kaanserii qaama wal hormaataa dubartootaa dabalatu. Akkasumas damee isaanii keessatti ogeessota baqaqsaa yoo ta'an, baqaqsaa Gaayinkoloojii hedduu raawwachuu danda'u. OB/GYN'oonni Obisteetirikaal Meedisiin (kunuunsa ulfaa fi deessuu) akkasumas hojjetu, kanis haadha ulfaa fi mucaa garaa keessa jiruu kunuunsuu, rakkoollee deessuudhaan wal qabatan, deessuu gargaarsa barbaadu (kan akka vaakiyuumii fi forseeksiin deessisuu) fi deessuu baqaqsaan (Caesarian sections) dabalata.
Meedikaal Jenaatiksii (Medical Genetics): Ogeessi Meedikaal Jenaatiksii jedhamu doktoora guddaa, ijoollee, ykn daa'ima haaraa dhalate arguun rakkoon fayyaa tokko sababa dhaalamaatiin (jijjiirama DNA ykn jiinii keessatti ta'e) dhufuu isaa murteessu. Meedikaal Jenaatiksiin damee xixiqqaa garaagaraa rakkoolee yaalaman irratti hundaa'ee qaba. Dameelee xixiqqaa kanniin keessaa Jenaatiksii Kaanserii (gorsa kaanserii maatiin walii dhaalchuun dhufu irratti), Jenaatiksii Wal Hormaataa (gorsa maatii ulfa qabaachuuf rakkatan ykn kanneen ulfa qabaachuu dura qorataman, jiinii dhukkuba dhaalamaa akka saayistik fibiroosisii ijoolleetti fiduu danda'u qabaachuu isaanii ilaalu), ykn Jenaatiksii Meetaabolii (gorsa fi yaala dhukkuba ijoollee fi guddaa kanneen cooma, pirootiinii, ykn kaarboohaayidireetii nyaata irraa humna godhachuuf rakkatan dabalata).
Nefrooloojii (Nephrology): Nefrooloojistoonni doktoorota fayyaa fi dhukkuba kalee irratti addatti leenjifamanidha. Nefrooloojii jechuun qorannoo kaleeti.
Niiwrooloojii (Neurology): Niiwrooloojistoonni doktoorota sirna nervii (qaamota odeeffannoo walii dabarsan), kan sammuu (brain), dugda (spinal cord) fi damee isaa dabalatu, qoratu fi yaalaniidha. Yaalli isaa qoricha ykn baqaqsaa dabalachuu danda'a.
Onkoloojii (Oncology): Onkoloojii damee xinfayyaa kan kaanserii qoratu fi yaaluudha. Namni kaanserii qoratu Ogeessa Onkoloojii jedhama.
Ofitaalmooloojii (Ophthalmology): Dameen xinfayyaa kun doktoorota rakkoolee fayyaa ijaatiin wal qabatan adda baasuu fi yaaluu irratti hojjetu of keessaa qaba. Yaalli isaa qoricha ykn baqaqsaa dabalachuu danda'a. Rakkoolee beekamoo isaan argu keessaa ija diimachuu (conjunctivitis), ija dhukkubuu, jijjiirama arguu fi madaa'uu ija (trauma) dabalata. Ofitaalmooloojistoonni dhukkuboota ijaa hedduu kan akka koojankitivayitisi, aayiraayitisi, bileefaaraayitisi, hordiyoolamii, chaaleeziyonii, girookoomii, kaataaraaktii fi kkf yaalu. Yeroo booda namni hunduu ija isaatiif gargaarsa yaalaa barbaada, umrii guddummaa (waggaa 65 ol) yeroo gahu immoo iji laaftee kaataaraaktii qabaachuu danda'a.
Ortopediikisii (Orthopedics): Doktooronni Ortopediiksii doktoorota lafee yaaluu irratti addatti leenjifamanidha. Isaan lafee cabde ykn madaa'e, rakkoolee maashaa fi lafee waliin wal qabatan, fi kanneen biroo kan akka Osteoporosis yaalu.
Otolaryngology (ENT): Isaan kun doktoorota gurra, funyaan fi qoonqoo yaaluuf leenjii addaa qabanidha. Isaan kun doktoorota baay'inaan qaama Tokiilaa (tonsils) dhukkubsataa irraa kaasaniidha.
Paatoloojii (Pathology): Paatoloojistoonni sababoota qaama namaa keessatti wanti dogoggoreef ta'e qoratu. Isaan tishuu qaamaa madaalu, seelii kaanserii maayikirooskooppiin ilaalu, qorannoo DNA fi qorannoo biroo adda addaa teeknooloojii laaboraatorii ammayyaatiin raawwatu.
Saayikiyaatirii (Psychiatry): Saayikiyaatirisitoonni doktoorota amaloota fi yaada walxaxaa kan fayyaa sammuutiin wal qabatan qoratu fi yaalaniidha.
Pulmonarii (Pulmonary): Dameen xinfayyaa kun, kan yeroo baay'ee "chest medicine" ykn "respiratory medicine" jedhamu, sirna afuuraa kan somba dabalatu ilaala. Yeroo baay'ee dhukkubsatoota kunuunsa addaa kan akka meeshaa afuuraa (life support fi mechanical ventilation) barbaadan of keessaa qaba. Doktooronni damee kanaa yeroo baay'ee dhukkuboota fi rakkoolee laphee kan akka nimooniyaa (pneumonia) ykn asmaa (asthma) irratti beekumsa qabu. Doktooronni damee kanaa adeemsa baqaqsaa xixiqqaa sirna afuuraa irratti hojjechuu danda'u. Ogeessonni Pulmonarii yeroo baay'ee xinfayyaa kunuunsa hamaa (critical care medicine) hojjetu. Akkasumas infeekshinii laphee kan walxaxaa ta'e bulchu.
Raadiyooloojii (Radiology): Raadiyoolojistoonni doktoorota suuraawwan yaalaa kan akka X-rey, CT scan, MRI, Ulutiraasaawundii fi viidiyoo ykn suuraawwan qorannoo biroo dubbisanii hiikanidha. Akkasumas yaala raadiyaashiniitiin kaanserii fi dhukkuboota biroo yaaluuf qajeelfama kennu.
Rumaatooloojii (Rheumatology): Rumaatoolojistoonni doktoorota dhukkuboota "autoimmune" jedhaman yaalanidha. Gosa dhukkuboota kanniin keessatti sirni ittisa qaamaa (immune system) kan infeekshinii loluu qabu, qaama mataa isaa akka alagaatti ilaalee irratti duula, kunis akka dhukkubbii fi sochii dadhabuu fida. Rumaatoolojistoonni akkasumas gosa dhukkubbii yeroo dheeraa turaa kan tokko tokko yaalu.
Yuuroloojii (Urology): Yuuroloojistoonni doktoorota sirna fincaa'aa (urinary tract), kan afuuffee fincaa'aa hanga ujummoo fincaa'aatti dabalatu, fi sirna wal hormaataa dhiiraa qoratu fi yaalanidha.