Ulaa Hormuuz

Ulaan Hormuz ykn Mudhigarbaa Hormuz (Afaan Faarsiin: تنگه هرمز‎, Tangeh-ye Hormoz; Afaan Arabaatiin: مَضِيق هُرمُز‎, Maḍīq Hurmuz) dhooqa bishaanii dhiphaa fi tarsiimoo olaanaa qabu kan Galaana Faarsi gara bahaatiin fi Galaana Omaan gara lixaatiin wal-qunnamsiisudha. Karaa bahaa immoo, Galaana Omaan gara Galaana Arabiyaatti geessa. Iddoon kun daandii bishaanii baayyee barbaachisaa kan Baha Giddugaleessaa fi addunyaa wajjin wal-qunnamsiisu yoo ta'u, keessattuu geejjiba zayitii keessatti gahee olaanaa qaba. Ulaan kun daangaa Iiraan gara kaabaatiin fi biyyoota akka Omaan fi Yunaayitid Arab Imireetis (UAE) gara kibbaatiin hira.

Bakki dhiphaan ulaa kanaa naannoo kiiloo meetira 33 (maayilii 21) bal'ata, garuu daandiin dooniiwwan itti fayyadaman (shipping lane) kallattii lamaanuu kiiloo meetira 3 (maayilii 2) qofa bal'ata. Sababa dhiphina isaa fi barbaachisummaa dinagdee isaatiniif, Ulaan Hormuz yeroo hundaa dhimma siyaasaa, waraanaa, fi daldalaa idil-addunyaa keessatti xiyyeeffannoo guddaa argata. Biyyoonni naannoo sanaa fi humnoonni addunyaa too'annaa daandii bishaanii kanaaf wal-dorgommii cimaa keessa jiru.

Maqaa fi Hiika Isaa

Dhufaatiin maqaa "Hormuz" sirriitti hin beekamu, garuu yaad-rimeewwan adda addaatu jira.

Yaad-rimeen tokko akka jedhutti, maqaan kun jecha Faarsii durii Ahura Mazda jedhu irraa dhufe. Ahura Mazda amantii Zoroastrianism keessatti waaqa olaanaa ture. Yeroo wajjin, maqaan kun gara Hormoz ykn Hormuz tti jijjiirame jedhama.
Yaad-rimeen biraa immoo, jecha "Hur-mogh" kan hiikni isaa "geedala teemiraa" (date palm) jedhu irraa akka dhufe ibsa. Teemirri naannoo sanaatti bal'inaan argama.
Dabalataanis, maqaan kun mootummaa durii kan Mootummaa Hormuz jedhamu kan naannoo sana bulchaa ture irraa akka dhufe amanama.

Seenaa Daldalaa fi Siyaasaa

Bara Durii

Ulaan Hormuz seenaa dheeraa keessatti wiirtuu daldalaa fi siyaasaa ture. Sababa iddoo tarsiimoo irra jiruuf, daandii daldalaa Baha Giddugaleessaa, Kibba Eeshiyaa, fi Chaayinaa wal-qunnamsiisuu keessatti gahee guddaa qaba ture. Impaayeronni durii kan akka Faarsii (Achaemenid Empire) ulaa kana too'achuun, daldala mi'eessituu (spices), harrii (silk), fi mi'oota gati-jabeessa biroo irratti bu'aa guddaa argatan. Qarooma Islaamaa keessattis, daldaltoonni Arabaa fi Faarsii dooniiwwan isaanii (dhows) fayyadamuun, daldala galaana Indiyaa keessatti Hormuz akka karraatti fayyadamaa turan.

Bara Giddugaleessaa fi Mootummaa Hormuz

Bara Giddugaleessaa keessatti, mootummaan xiqqaan garuu humna guddaa qabu, Mootummaan Hormuz, ulaa kana fi naannoo isaa too'achaa ture. Magaalaan Hormuz, kan duraan lafa guddaa irra turtee booda gara odola Hormuzitti ceete, wiirtuu daldalaa addunyaa beekamaa turte. Daldaltoonni Hindii, Chaayinaa, Afriikaa Bahaa, fi Awurooppaa irraa dhufan asitti wal-arganii, mi'oota akka luuluu, farda, fi urgooftuuwwan wal-jijjiiraa turan. Beekamaan imalaan lammii Veeneeshiyaa, Maarkoo Pooloo, jaarraa 13ffaa keessatti Hormuz daawwatee, badhaadhina fi daldala isaa dinqisiifatee barreessee ture.

Bara Koloniyaalizimii Awurooppaa

Dhufaatiin humnoota Awurooppaa jaarraa 16ffaa keessatti naannoo sana guutummaatti jijjiire. Bara 1507, abbaan waraanaa Poorchugaal, Afonso de Albuquerque, humna waraanaa xiqqoon Hormuz qabate. Poorchugaal ulaa kana fi daldala isaa jaarraa tokkoo ol too'achuun, bu'aa dinagdee guddaa irraa argatte. Haa ta'u malee, bara 1622, humnoonni wal-tumsan kan Biriiten (East India Company) fi Faarsii (Safavid Empire) Poorchugaal ari'anii, too'annaan ulichaa gara harka naannoo deebi'e. Sana booda, Biriiten dhiibbaa ishee suuta suutaan naannoo sana irratti cimsachuun, daldalaa fi nageenya galaanaa too'achuu eegalte.

Jaarraa 20ffaa fi Barbaachisummaa Zayitii

Jijjiiramni guddaan kan dhufe jaarraa 20ffaa keessa yeroo zayitiin Baha Giddugaleessaa keessatti argamudha. Argamuun zayitii Iiraan, Sa'ud Arabiyaa, Iraaq, Kuweet, fi UAE keessatti, Ulaan Hormuz gara daandii anniisaa addunyaa isa guddaatti jijjiire. Biyyoonni industiriin guddatan hundi zayitii naannoo sanaa irratti hirkachuu eegalan. Barbaachisummaan kun immoo naannicha gara wiirtuu dorgommii siyaasaa idil-addunyaa, keessattuu yeroo Waraana Qorraa Ameerikaa fi Gamtaa Sooviyeetii gidduutti, taasise.

Barbaachisummaa Tarsiimoo fi Dinagdee

Daandii Anniisaa Addunyaa

Har'a, Ulaan Hormuz daandii bishaanii tarsiimoo olaanaa qabu addunyaa keessaa isa tokko. Gabaasa 'U.S. Energy Information Administration' (EIA) akka agarsiisutti, naannoo %20 fayyadama zayitii addunyaa guyyaa guyyaan ulaa kana keessa darba. Kunis guyyaatti barmeela (barrel) miliyoona 21 ta'a. Dabalataanis, gaasii uumamaa bifa dhangala'aa (LNG) kan addunyaan fayyadamtu keessaa harki sadii keessaa tokko as keessa darba. Biyyoonni zayitii oomishan kanneen akka Sa'ud Arabiyaa, Iiraan, UAE, Kuweet, fi Iraaq alergii (export) isaanii irra caalaan karaa kana raawwatu. Kanaaf, cufamuun ulaa kanaa guyyaa tokkoof illee dinagdee addunyaa irratti rakkoo guddaa fiduu danda'a.

Jeequmsa Siyaasaa fi Sodaa Nageenyaa

Sababa barbaachisummaa isaatiif, Ulaan Hormuz yeroo hundaa naannoo jeequmsa siyaasaati. Iiraan, sababa iddoo ishee isa tarsiimoo fi humna waraanaa isheetiin, ulaa kana too'achuuf dandeettii guddaa qabdi. Seenaa keessatti, yeroo wal-dhabdeen ishee biyyoota dhihaa wajjin hammaatu, Iiraan ulaa kana cufuu akka dandeettu doorsisaa turte. Fakkeenyaaf, Waraana Iiraan-Iraaq (1980-88) keessatti, lola doonii zayitii (Tanker War) jedhamuun beekamu keessatti, gama lamaanuu dooniiwwan walii jalaa rukutaa turan.

Biyyoonni akka Ameerikaa daandii kana bilisa taasisuuf humna waraanaa galaanaa (navy) isaanii naannoo sana qubsiisaniiru. Dhiibbaan akkasii gatii zayitii addunyaa irratti, oomisha industirii irratti, fi tasgabbii dinagdee addunyaa irratti dhiibbaa kallattii qaba. Biyyoonni akka Chaayinaa fi Jaappaan, kanneen anniisaaf baayyee Baha Giddugaleessaa irratti hirkatan, nageenya ulaa kanaa baayyee yaaddessu.

Naannoo fi Ikolojii

Ulaan Hormuz jireenya galaanaa adda addaa fi dinqisiisaa ta'e qaba. Bishaan isaa kan soogidda baayyee qabuu fi hoo'aa ta'e, qurxummiiwwan, luuluu, fi uumamtoota biroof mijaawaadha. Haa ta'u malee, geejjibni doonii zayitii hamma guddaan naannicha irratti dhiibbaa guddaa geessiseera. Balaan zayitii dhangala'uu, bishaan balfaan doonii irraa gad-dhangala'u, fi waca (noise) doonii irraa dhufu sirna ikoo (ecosystem) galaanichaa miidhaa jira. Faalamni kun qurxummii fi lubbu-qabeeyyii biroo irratti balaa yeroo dheeraa fiduu danda'a.

Biyyoonni naannoo sanaa rakkoo kana hubachuun, eegumsa naannoo ulaa kanaaf waliin hojjechuuf yaalii gochaa jiru. Haa ta'u malee, wal-dhabdeen siyaasaa fi faayidaan dinagdee yeroo baayyee hojii eegumsa naannoo caalaa dursa argata. Tasgabbii sirna ikoo kana eeguun faayidaa dinagdee fi nageenya naannichaa wajjin wal-qabatee kan ilaalamuu qabudha.