Sooqiraaxas

Sokiraatees (Afaan Giriikii durii: Σωκράτης, Socrátēs) falaasaa beekamaa Giriikii durii ture. Inni naannoo bara 469 Dh.K.D magaalaa Ateensitti dhalatee bara 399 Dh.K.D Ateensitti ajjeefame. Sokiraatees bu’uura falaasama Awurooppaa akka ta’e bal’inaan amanama. Barreeffama ofii hin barreessine; yaadni isaa kan beekamu barattoota isaa, addatti Pilaatoonii fi Seenofooniin, akkasumas barruu qoosaa Ariistoofaanes irraa argama.

Seenaa jireenyaa

Sokiraatees Ilmaan Atinaa keessaa ture. Abbaa isaa Sofrooniskos hojii tolchaa dhagaa (stone mason) hojjechaa ture, haadha isaa Faenareetee immoo daayimaa (haadha ulfaa gargaaru) garagaaraa turte jedhamee ni himama. Inni jireenya salphaa jiraachuun beekama ture; qabeenya hin barbaadne, uffata salphaa uffatee, nyaata muraasa qofa fayyadamee jiraata ture. Yeroo baay’ee suuqii fi iddoo uummanni walitti qabamu keessatti namoota waliin mari’achaa ture.

Mala barnootaa Sokiraatees

Sokiraatees mala barnootaa adda ta’e fayyadama ture; inni gaaffii deebii (dialogue) fayyadamuun namoota yaada isaanii akka of qoratan taasisa ture. Malichi har’a “Mala Sokiraatees” (Socratic Method) jedhamee beekama. Inni deebii sirrii kennuu caalaa gaaffii gaaffachuun hubannoo dhugaa akka argatan gargaara ture. Akka yaada isaa, “Of beekuun” bu’uura ogummaa fi amala gaarii hundaati.

Yaada falaasamaa

Sokiraatees dhugaa, haqa, amala gaarii (virtue), fi jireenya gaarii irratti xiyyeeffata ture. Inni nama hamaan beeka malee fedhii hammeenyaan hin hojjetu jedhee amana ture; jechuunis, hammeenyaan beekumsaa dhabuun walqabata jedha. Kanaafuu barnoonni fi beekumsi amala namaa fooyyessu jedhee falma ture. Jireenya hin qoramne jiraachuun hin malu jedhee himachuun isaa baay’ee beekamaadha.

Murtii fi du’a

Bara 399 KK Sokiraatees yakka lamaan himatame: Waaqa magaalaa Atinaa hin kabajne fi dargaggoota sammuu isaanii balleesse jedhamee. Murtiin mana murtii Atinaa du’a akka fudhatu murteesse. Sokiraatees carraa baqachuu qabaatus seera fi murtii mootummaa kabajuu filate. Inni qoricha summii heemlookii (hemlock) dhuguun jireenya isaa xumure.

Dhala dhaabbataa (dhimma dhaalamee hafe)

Du’aan booda yaadni Sokiraatees falaasama addunyaa irratti dhiibbaa guddaa qabaate. Pilaatooniin, barataan isaa, yaada maciinsaatiin babal’isee; Ariistooteelis, barataan Pilaatoonii, falaasama saayinsii fi loojikii ijaare. Sokiraatees fakkeenya nama dhugaa fi haqaaf lubbuu ofii kennu akka ta’eetti ilaalama. Har’as barsiisota, seeraa, saayintistoota fi yaada qoratoota hedduu kakaasee jira.

Ilaalcha ammayyaa

Har’a Sokiraatees akka fakkeenya bilisummaa yaadaa fi gaafachuun aangoo qoruutiin beekama. Yaadni isaa barnoota, seeraa fi dimokraasii keessatti iddoo guddaa qaba. Mala Sokiraatees barnoota mana barumsaa fi yunivarsiitii addunyaa hedduutti fayyadama keessa jira.

Ilaalcha waliigalaa

Sokiraatees nama barreeffama hin barreessine ta’us, yaadni isaa dhaloota hedduu ce’ee jira. Jireenyi isaa fi du’aan isaa nama dhugaa barbaadu, of qoru, fi haqaaf dhaabbatuuf fakkeenya cimaa ta’ee tajaajila.