Qiriphaa

Qiriphaan (Afaan Ingiliffaan: Gymnastics) ispoortii wal-xaxaa kan sochiiwwan humna qaamaa, dadacha'uu (flexibility), madaallii (balance), qindoomina (coordination), saffisa, fi miidhagina agarsiisuu gaafatuudha. Dameen ispoortii kun sochiiwwan og-galagaltoo (acrobatics) kan akka utaalchoo, of-naannessuu, of-maruu, fi of-diriirsuu meeshaalee adda addaa irratti ykn lafa irratti raawwataman of keessatti qabata. Qiriphaan dorgommii qofa osoo hin taane, bu'uura ispoortiiwwan biroo hedduutiifis ni tajaajila, sababni isaas jabina qaamaa fi of-too'annoo guutuu ijaara.

Seenaa Qiriphaa

Seenaan qiriphaa waggoota kumaatamaan lakkaa'ama.

Bara Durii

Hiddisi qiriphaa Giriikii Durii keessatti argama. Giriikonni sochii qaamaa fayyaa eeguuf, leenjii loltummaatiif, fi guddina qaamaa fi sammuu wal-simsiisuuf barbaachisaa akka ta'e amanu turan. Jechi "gymnastics" jedhu jecha Giriikii "gymnos" jedhu irraa dhufe, hiikni isaas "qaama duwwaa" jechuudha, sababni isaas atileetonni durii qaama duwwaa leenjifamaa turan.

Guddina Ammayyaa

Qiriphaan ammayyaa akka ispoortii qindaa'aatti kan guddate jaarraa 19ffaa keessa, keessattuu Jarmanii keessatti. Friedrich Ludwig Jahn, barsiisaa Jarmanii kan ture, akka "Abbaa Qiriphaa Ammayyaa"tti beekama. Jahn meeshaalee qiriphaa ammayyaa kanneen akka utubaawwan wal-tarree (parallel bars), utubaa ol-ka'aa (high bar), fi utubaa madaallii (balance beam) uumuu fi beeksisuu keessatti gahee guddaa qaba. Kaayyoon isaa dargaggoota Jarmanii qaamaan fi sammuun cimsanii biyya isaaniitiif akka dhaabbatan gochuu ture.

Ispoortiin kun suuta suutaan gara Awurooppaa fi addunyaatti babal'ate. Qiriphaan dhiiraa Taphoota Olompikii ammayyaa jalqabaa kan bara 1896 Ateensi keessatti gaggeeffame irratti hammattame. Qiriphaan dubartootaa immoo Olompikii bara 1928 irratti dorgommii gareetiin, bara 1952 immoo dorgommii dhuunfaatiin dabalamte.

Dameewwan Gurguddoo Qiriphaa

Qiriphaan dameewwan gurguddoo hedduu qaba. Isaan keessaa kanneen Olompikii irratti dorgomaman:

1. Qiriphaa Faayo-qabeessaa (Artistic Gymnastics)

Damee qiriphaa isa beekamaa fi bal'inaan daawwatamuudha. Innis dorgommiiwwan dhiiraa fi dubartootaatiif adda adda qoodama.

Dorgommii Dhiirotaa

Dhiironni meeshaa (apparatus) ja'a irratti dorgomu:

Sochii Lafaa (Floor Exercise): Dirree iskuweerii meetira 12x12 ta'e irratti, sochiiwwan og-galagaltoo fi humnaa agarsiisu.
Dugda Fardaa (Pommel Horse): Kaarora (handles) lama kan qabu meeshaa farda fakkaatu irratti, atileetonni harka isaaniitiin qofa of-qabatanii miila isaanii naanneessu. Humna käe fi madaallii guddaa gaafata.
Quubeewwan Dhaabbatoo (Still Rings): Quubeewwan lama funyoodhaan rarra'an irratti, atileetonni sochiiwwan humnaa, madaallii, fi dhaabbii agarsiisu.
Utaalchoo Saanduqaa (Vault): Gabatoo-Ceedhadhaa (springboard) irraa utaaluun, saanduqa utaalchaa irra harka isaaniitiin of-dhiibanii, qilleensa keessa of-naannessuun qubatu.
Utubaawwan Wal-tarree (Parallel Bars): Utubaawwan lama wal-bukkee dhaabbatan irratti, atileetonni sochiiwwan naannessuu, madaallii, fi humnaa adda addaa agarsiisu.
Utubaa Ol-ka'aa (High Bar): Utubaa tokkicha ol-ka'aa ta'e irratti, atileetonni saffisaan of-naannessuun, of-garagalchuun, fi gad-lakkisanii deebi'anii qabachuun dandeettii isaanii mul'isu.

Dorgommii Dubartootaa

Dubartoonni meeshaalee afur irratti dorgomu:

Utaalchoo Saanduqaa (Vault): Akka dhiiraatti, garuu saanduqni utaalchaa gadi bu'aa ta'uu danda'a.
Utubaawwan Wal-caalan (Uneven Bars): Utubaawwan lama kan ol-ka'iinsa adda addaa qaban irratti, atileetonni saffisaan utubaa tokko irraa gara isa kaaniitti utaaluun, of-naannessuu, fi sochiiwwan biroo agarsiisu.
Utubaa Madaallii (Balance Beam): Utubaa dalgee meetira 5 dheeratu fi sentimeetira 10 qofa bal'atu irratti, sochiiwwan utaalchaa, of-naannessuu, fi daansii madaallii eeggachuun raawwatu.
Sochii Lafaa (Floor Exercise): Akkuma dhiiraa dirree walfakkaataa irratti, garuu sochiiwwan isaanii sagalee muuziqaa wajjin wal-simanii kan raawwatamanidha. Caalaatti miidhaginaa fi daansii of keessatti qabata.

2. Qiriphaa Dhikkisaa (Rhythmic Gymnastics)

Damee qiriphaa kan dubartootaan qofa dorgomamuudha. Sochiiwwan qaamaa, daansii, fi meeshaalee harkatti qabataman wal-simsiisuu irratti xiyyeeffata. Meeshaaleen shanan: Funyoo (Rope), Geengoo (Hoop), Kubbaa (Ball), Danqaraa (Clubs), fi Sabbatee (Ribbon).

3. Qiriphaa Ceedhadhoo (Trampoline Gymnastics)

Ceedhadhoo (trampoline) irratti utaalcha ol-ka'aa fi sochiiwwan og-galagaltoo qilleensa keessatti raawwachuu of keessatti qabata.

Dhikkisaa
Cedhedhoo
Golollee

Faayidaa Qiriphaa

Leenjiin qiriphaa fayyaa qaamaa fi sammuutiif faayidaa guddaa qaba.

Faayidaa Qaamaa: Jabina maashaa, lafee, fi onnee cimsa. Dadacha'uu (flexibility) fi qindoomina qaamaa (coordination) guddisa.
Faayidaa Sammuu: Naamusummaa (discipline), xiyyeeffannaa, ofitti amanamummaa, fi dandeettii rakkoo furuu ijaara. Sodaa mo'achuu fi kaayyoo ofiitiif hojjechuu barsiisa.

Atileetota Beekamoo

Nadia Comăneci (Romaaniyaa): Atileetii jalqabaa kan Olompikii irratti qabxii guutuu (10.0) argatte (1976).
Vitaly Scherbo (Beelaarus): Olompikii 1992 irratti meedaaliyaa warqee ja'a kan moo'ate.
Simone Biles (Ameerikaa): Atileetii qiriphaa seenaa keessatti sadarkaa olaanaa irra jirtu jedhamtee beekamti.
Kohei Uchimura (Jaappaan): Atileetii dhiiraa kan yeroo dheeraaf dorgommii addunyaa irratti olaantummaa qaba ture.