Qilleensa Baramaa
Qilleensi Baramaan ykn akkuleensi naannoo tokko keessatti akkina yeroo dheeraa haala qilleensaa kan ibsu yoo ta'u, jireenya guutuu addunyaa irratti dhiibbaa uuma. Innis giddugaleessaafi garaagarummaa (variability) ruqoolee akka hoo'iyyaa, Jiidhinsa, Bokkaa, Bubbee, fi dhiibbaa qilmarsaa ti. Kunis yeroo baay'ee waggoota kurnan hedduu (decades) keessatti kan safaramu yoo ta'u, waggaan 30 akka safartuu idileetti Dhaabbata Maallimsii Adunyaatiin (WMO) kan kaa'ame dha. Haala qilleensaa guyyaa guyyaan jijjiiramuu danda'uun faallaa, Qilleensi Baramaan haaloota yeroo dheeraa turan agarsiisa. Kunis qaamota akka Dalgee, Olka'iinsa, teessuma lafaa, fi dhiyeenya gara garboota yookaan Gaarreenirraa(mountains) qabaniin dhiibbaa irraan ga'ama.
Sirni qilleensa baramaa Lafaa hariiroo(interplay) walxaxaa Qilmarsaa, Garboota (Oceans), Cabbii, lafaa fi uumamoota jiraataa (living organisms) gidduutti taasifamu dha. Ruqooleen kun walitti dhufuun qilleensa baramaa adda addaa uumu; kunis Gammoojjiilee ho'aa Sa'ud Arabiyaa irraa kaasee hanga naannoo cabbiin uwwifame kan bantiileetti argamu of keessatti qabata. Saayintistoonni qilleensa baramaa sirnoota akka Ramaddii Köppen, kan hoo'iyyaa fi rooba irratti hundaa'uun isaan gareetti qoodu, fayyadamuun ramadu. Yookaan immoo Sirna Thornthwaite fayyadamu, kunis dabalataan Hurko-finiinnoo baalaa ilaalcha keessa galchuun dhiibbaa lubdaneessummaa irratti qabu qorachuuf gargaara.
Qilleensi Baramaan wabi haala qilleensaa naannoo tokkoo yeroo dheeraa keessatti kan ibsu yoo ta'u, garaagarummaa haala qilleensaa guyyaa guyyaa irraa adda isa baasa. Fakkeenyaaf, qilleensi baramaan Maayaamii hoo'aa fi jiidhaa akkasumas rooba yeroo yeroon kan qabu yoo ta'u, kan Kaayiroo immoo hoo'aa fi goggogaa dha—akkina kun waggoota kurnaniif kan turu dha. Gareen Hojii Mootummoota Gidduu kan Dhimma Jijjiirama Qilleensa Baramaa (IPCC) qilleensa baramaa akka sirna walitti hidhameetti ibsa; kunis Qilmarsaa (qilleensaafi gaasota), Lafbishee (garbootaafi qaamolee bishaanii), Baqqaandiilalloo (cabbii fi cabbii lafaa/hancabbii), Baqqaangaantii (lafaafi biyyee), fi Naanjiree (biqiltoota, bineeldota, fi dhala namaa) kan of keessatti hammatu dha. Ruqooleen kun haalata tasgabbaa'oo uumuuf walqunnamu (ykn waliin hojjetu), kan akka marsaa godaanbubbee Kibba Eeshiyaa yookaan ganna goggogaa naannoo Mediteraaniyaanii. Qilleensi Baramaan dabalataan garaagarummaa kan akka hongee yeroo yeroon mudatu yookaan waggoota giddugaleessaan ol jiidhan of keessatti qabata; kunis akeekkachisa gara fuulduraa tilmaamuuf (ykn raaguuf) kan qoratamu dha. Qilleensa baramaa hubachuuf ragaa buufataalee haala qilleensaa, saatalaayitoota, fi oloolkeelee garbaa irraa argamu barbaachisa; kunis jijjiirama hordofuuf ka'umsa sirrii ta'e mirkaneessuuf gargaara.
Alannoolee Qilleensa Baramaa Geeddaran
[gulaali | lakkaddaa gulaali]Qilleensi Baramaan qaamolee (sababoota) teessuma lafaafi gocha dhala namaa hedduudhaan bocama. Dalgeen qaama bu'uuraati: mudhii lafaa dhiyootti, ifti aduu cimaan qilleensa baramaa naannoo hoo'aa (tropical climates) uuma, naannoon bantiilee garuu carallaa aduu dadhabaa fi qaxxaamuraa waan argataniif, haala qilleensaa qorraa gabbisu (uumu). Olka'iinsi illee gahee qaba—Laasaan, Tiibeet keessatti, meetira 3,600 irratti argamtu, dalgee walfakkaataa qabaattus, naannoo lafa gad aanaa ishee dhiyootti argamu caalaa qorradha. Ya'i Garbaa (Ocean currents) hoo'a bakkaa bakkatti raabsa; Ya'i Garbaa Gaalf Stiriim (Gulf Stream) bishaan hoo'aa Karibiyaanii irraa gara Awurooppaa Dhihaatti geessa, kunis Landaniin magaalota biroo dalgee ishee irratti argaman caalaa laaftuu (qabbanooftuu) taasisa. Teessumni lafaa (Topography) illee barbaachisaa dha: Tulluuwwan Andes qilleensa jiidha qabu ittisuun, Gammoojjii Atakaamaa kan Chiilii goggogaa (bona hamaa) taasisu, Tulluuwwan Himalayaas immoo godaanbubbee rooba baay'ee qabu dirqiin Hindii irratti akka roobu taasisu. Biqiltuun (Vegetation) qilleensa baramaa naannoo sanarratti dhiibbaa qaba—bosonni Amaazoon cittuun jiidhinsa qabatanii turuun, rooba naannichaa ni tasgabbeessu, lafti cirame (ykn qullaa'e) garuu dafee goga. Gochoonni namootaa, kan akka babal'inni magaalaa magaalaota akka Beejiing keessatti, "oddola hoo'aa" (heat islands) kan hoo'a naannoo sanaa olkaasan uumu, ciruun bosonaa Boorniyoo keessatti immoo akkina roobaa jeeqa (mancaasa). Qaamoleen kun walitti dhufuun walxaxaa (tapestry) qilleensa baramaa adda addaa kan Lafaa uumu.
Qilleensa baramaa qoqqooduu
[gulaali | lakkaddaa gulaali]Adda addummaa addunyaa hubachuuf, saayintistoonni sirnoota akka Ramaddii Köppen, kan jaarraa 20ffaa jalqaba irratti qophaa'e, fayyadamuun qilleensa baramaa ni ramadu. Innis qilleensa baramaa gareewwan gurguddoo shantti qooda: gammoojjawaa (fkn, bosona roobaa Koongoo), bonayyaa (fkn, Gammoojjii Sahaaraa), badda-daree (fkn, ganna laafaa Faransaay), Diillala (fkn, taayigaa Raashiyaa), fi bantii/waaggee (fkn, Antaartikaa). Gareen hundinuu garaagarummaa xixiqqaa roobaafi hoo'iyyaa irratti hundaa'uun gita xiqqaa qaba—fakkeenyaaf, “Cfb” qilleensa baramaa badda-daree qorraa fi jiidhaa, bona hoo'aa qabu, kan akka kutaalee Niwuu Ziilaandii agarsiisa. Sirni Thornthwaite, kan baay'ee hin baratamne, Hurko-finiinnoo baalaa irratti xiyyeeffata; kunis dhabama bishaanii biyyee fi biqiltoota irraa safaruun, dandeettii qonnaa yookaan jijjiirama sirnakoo (ecological shifts), akka naannoo wayinii oomishu Kaalifoorniyaa keessatti madaaluuf gargaara. Ramaddiileen kun murtoowwan hojiirra oolan ni gaggeessu: qonnaan bultoonni Biraazil isaan fayyadamuun midhaan filatu, yeroo karoorsitoonni magaalaa Dubaay haalata bonayyaatiif saxaxan. Akkuma qilleensi baramaan jijjiiramuun, sirnoonni kun jijjiirama hordofuuf gargaaru; fakkeenyaaf, akka zooniiwwan badda-daree Awurooppaa keessatti gara kaabaatti suuta siqaa jiran.