Marraaga jechuun qo'annoo gad-fagoo fi bal'aa kan gaaffilee bu'uuraa jireenya dhala namaa, addunyaa, fi beekumsa irratti xiyyeeffatu yoo ta'u, hiikni isaas jaalala ogummaa jechuudha. Dameen barnootaa kun dhimmoota akka lee'umsa (existence), beekumsa, dhugaa, haqaa, bareedina, sammuu, fi afaan irratti gaaffii kaasuun deebii gahaa fi loojikaawaa ta'e barbaada. Namoonni yeroo baay'ee jireenya guyyaa guyyaa keessatti wantoota isaan mudatan irratti kan yaadan ta'us, Marraagni garuu adeemsa sirnaawaa, ceephoo qabu, fi sababeeffannaa irratti hundaa'e hordofa. Kaayyoon isaas wantoota nuyi akka salphaatti fudhannu qorachuu fi dhugaa jiru ifa gochuudha, kunis sammuu namaa dammaqsuuf gargaara. Falaasamni ykn Marraagni saayinsii ammayyaa dura kan ture yoo ta'u, saayinsiin uumamaa fi hawaasaa marti gadameessa Marraagaa keessaa bahanii guddatan. Marraagaa (Philosopher) jechuun nama gaaffilee kanaaf deebii barbaaduuf jireenya isaa kenne, kan dhugaa jaallatuu fi ogummaa barbaadu jechuudha. Marraagaan tokko wanta namoonni biroo callisanii fudhatan ni gaafata, akkasumas ragaa fi qulqullina yaadaa irratti hundaa'ee falmii dhiyeessa. Wanti hundi sababa qaba jedhanii amanuun, Marraagaan dhugaa jiru hunda qorachuuf tattaaffii walirraa hin cinne taasisa.

Jechi "Falaasama" jedhu kun jecha Giriikii durii philosophia jedhamu irraa kan dhufe yoo ta'u, hiikaan isaas jechaaf jecha "jaalala ogummaa" (love of wisdom) jechuudha. Jecha kana kan jalqaba fayyadame Marraagaa fi saayintistiin herregaa Giriikii durii Piitaagooras (570-495 Dh.K.D.) akka ta'e himama. Giriikota durii biratti, namni beekumsa barbaadu, kan hin nuffine, fi dhugaa jaallatu "philosopher" jedhamee waamama ture, kunis namoota beekumsa gurguruun horii argatan irraa adda isaan taasisa. Jechi kun yeroo dheeraa keessatti afaanota adda addaa keessatti fudhatama argachuun, har'a afaanota idil-addunyaa hedduu keessatti tajaajilaa jira. Akka hiika Afaan Oromoo immoo, Raagumsi jecha "raaguu" "raaguu" jedhurraa kan maddee yoo ta'u, hiikkaaleen isaas "jaaruu," "beekumsaan galma gahuu," "madda beekumsaa ibsuu," "waa'ee hegeree faguu" hiikkaalee jedhan kan qabata. Fufii yaasaa "-umsa" itti dabaluun unka gochima irraa gara maqaa geeddaramee; yaadrimee afaan Ingiliziin "Philosophy" jedhamu ibsuuf itti fayyadamna. Marraagni jecha Raagumsatti dhihoo yoo ta'u, inniis yaada falaasamaa ibsuuf kan gargaaruu fi adeemsa marii hayyootaa agarsiisuudha. Falasamni tooftawwan biraa ittiin rakkoo akkasii furan irraa kan adda isa godhu, adeemsa tooftawaa waliigalaa fi qajeelfama fudhatamaa irratti bu'uureffamuu isaa ti.

Jireenya keessatti Marraagni faayidaa guddaa kan qabu yoo ta'u, namoonni akkaataa itti yaadan, murtoo itti murteessanii fi addunyaa itti hubatan bocuu keessatti gahee olaanaa taphata. Gaaffileen akka "Hiikni jireenyaa maali?", "Wanti tokko sirrii ykn dogoggora ta'uu isaa akkamitti beekna?", fi "Waaqayyo ni jiraa?" jedhan gaaffilee bu'uuraa Marraagaati. Hayyoonni damee kanaa, deebii gaaffilee kanaa argachuuf yaaya (logic) fi falmii qulqulluu fayyadamuun, yaada dogoggoraa fi burjaaja'aa ta'e adda baasu. Isaanis amantii jaamee ykn ilaalcha aadaa qofa osoo hin taane, wantoota ragaa fi sammuu namaatiin fudhatama qaban irratti hundaa'u. Marraagni guddina qarooma dhala namaa keessatti, siyaasaa, amantii, fi saayinsii wajjin wal-qabatee jijjiirama guddaa fideera. Har'a, yuunivarsitiilee addunyaa mara keessatti akka gosa barnootaa of danda'eetti kan kennamu yoo ta'u, dameewwan gurguddoo of keessaa qaba. Addunyaa kana keessatti wanti hin qoratamne ykn hin xiinxalamne jiraachuu hin qabu kan jedhu dhaadannoo bu'uuraa Marraagaati. Dhalli namaa Marraaga malee jiraachuu hin danda'u sababiin isaas guyyaa guyyaan filannoo adda addaa waan uummuuf.

Hubannoo Marraagaa (Conceptions of Philosophy)

Hubannoo waliigalaa keessatti, Marraagni akka adilaala (worldview) ykn ilaalcha jireenyaa namni tokko qabutti fudhatama. Namni kamiyyuu, baratus barachuu baatus, waa'ee jireenyaa, du'aa, fi hamilee ilaalcha mataa isaa qaba; kunis "Marraaga dhuunfaa" jedhamuu danda'a. Fakkeenyaaf, namni tokko "jireenyi qabsoo dha" jedhee yoo amane, kun adilaala isaa ta'a, murtoo inni guyyaa guyyaan murteessu hunda irrattis dhiibbaa qabaata. Akka hubannoo kanaatti, Marraagni wanta hayyoota qofaaf dhiifamu osoo hin taane, qajeelfama dhalli namaa hundi ittiin jiraatuudha. Aadaa fi amantiin hawaasa tokkoo adilaala waliigalaa hawaasicha sanaa kan bocan yoo ta'u, kunis safuu fi duudhaa hawaasichaa keessatti calaqqisa. Adilaalli kunis namoonni akkamitti walitti dhufeenya uumu, akkamitti rakkoo furu, fi akkamitti uumama hubatan kan murteessuudha. Namoonni tokko tokko adilaala isaanii osoo hin qoratin callisanii hordofu, garuu Marraagni adilaala kana gaaffii keessa galchuun akka qulqullaa'u taasisa. Beekumsi Marraagaa namni tokko ilaalcha isaa akka sakatta'u fi kan namoota biroos akka kabaju isa gargaara.

Hubannoo akadeemikaa ykn barnootaa keessatti garuu, Marraagni gosa barnootaa of danda'ee fi mala qorannoo cimaa qabuudha. Yuunivarsitiilee keessatti, Marraagni qo'annoo gaaffilee waliigalaa fi bu'uuraa kanneen dhimma lee'umsa (existence), beekumsa (knowledge), sonaalee (values), saaykoo-sammuu (mind), sababeeffannaa (reasoning), fi afaanii (language) irratti xiyyeeffatuudha. As keessatti, yaadni kamiyyuu qeeqa malee hin fudhatamu; marii ceephoo (critical discussion) fi falmii fayyadamuun dhugaan ni calalama. Marraagaan akadeemikaa barreeffamoota hayyoota darban qorachuu, dadhabina isaanii agarsiisuu, fi yaada haaraa maddisiisuu irratti hojjetu. Kunis Marraagaa ogummaa (profession) fi saayinsii taasisa, akkasumas namoonni dandeettii yaaduu (critical thinking) akka guddifatan gargaara. Sirni barnootaa Marraagaa, barattoonni yaaya (logic) fayyadamuun falmii ijaaruu fi diiguu akka danda'an leenjisa. Akkaataan qorannoo kunis miiraa fi fedhii dhuunfaa irraa walaba ta'uun dhugaa qulqulluu bira gahuuf tattaafata.

Hubannoon waliigalaa fi akadeemikaa, wal-deggaruu danda'u malee wal-faallessuu qofa miti. Hubannoo akadeemikaa adilaala waliigalaa hawaasaa qulqulleessuuf fi dogoggora sirreessuuf gargaara, akkasumas namoonni hubannoo bal'aa akka qabaatan taasisa. Fakkeenyaaf, hawaasni tokko ilaalcha dogoggoraa waa'ee mirga namoomaa yoo qabaate, hayyoonni Marraagaa sakkoo (ethics) fayyadamuun ilaalcha sana falmuu fi sirreessuu danda'u. Karaa biraatiin, gaaffileen akadeemikaa keessatti ka'an yeroo baay'ee rakkoolee jireenya waliigalaa irraa kan maddan waan ta'eef, jireenya qabatamaa irraa adda bahuu hin danda'an. Kanaafuu, Marraagni riqicha jireenya guyyaa guyyaa fi beekumsa gadi fagoo gidduu jiruudha. Namoonni dandeettii marraagaa qaban, dhimmoota walxaxaa ta'an furuu fi hubannoo bal'aa qabaachuuf carraa guddaa qabu. Adilaalli nama tokkoo yoo beekumsa Marraagaatiin deggarame, jireenyaaf hiika gaarii kennuu danda'a. Walumaagalatti, Marraagni jireenya hawaasaa fi jireenya hayyummaa gidduutti walitti dhufeenya uuma.

Seenaa (History)

Hiika waliigalaatiin, falaasama jechuun jaalala ogummaa (wisdom), aadaa yaadaa, fi beekumsa barbaaduu wajjin wal qabata. Hawaasni kamiyyuu seenaa isaa keessatti gaaffilee bu’uuraa kanneen akka "Hiikni jireenyaa maali?", "Dhugaan eessa jira?", "Namni akkamitti jiraachuu qaba?", fi "Addunyaan kun maaliif uumamte?" jedhaniif deebii kennee jira. Kanaafuu, falaasamni qabeenya saba tokkoo qofa osoo hin taane, hambaa sammuu dhala namaa hundaati. Barreeffamni kun seenaa fi guddina falaasamaa kutaalee addunyaa gurguddoo keessatti akkamitti akka dagaage bal’inaan ibsa.

1. Falaasama Dhihaa (Western Philosophy)

Falaasamni Dhihaa seenaa dheeraa fi walxaxaa qaba, inniis beekumsa saayinsii, siyaasaa fi aadaa addunyaa ammayyaa bocuu keessatti gahee guddaa taphateera.

Falaasama Durii (Ancient Philosophy): Kun Giriikii durii irraa kan maddee yoo ta’u, jalqaba irratti hayyoonni akka Taales fi Piitaagooras wantoota uumamaa (fakkeenyaaf bishaan, lakkoofsa) bu’uura addunyaa ta’uu isaanii ibsuuf yaalan. Sana booda, Soqiraaxiis mala gaaffii fi deebii fayyadamuun namoonni waa’ee ofii isaanii fi naamusaa akka qoratan taasise. Barataan isaa Pilaatoo, addunyaan nuyi arginu kun gaaddidduu "Addunyaa Yaadaa" (World of Forms) ti jedhee amana ture. Aristootil immoo beekumsa qabatamaa (empiricism), loojikii (yaaya), fi saayinsii uumamaa qindeesse. Manneen barnootaa kanneen akka Stoicism (miira ofii to’achuu) fi Epicureanism (jireenya gammachuu madaalawaa) baroota Roomaa keessatti babal’ataniiru.
Falaasama Giddu-galeessaa (Medieval Philosophy): Bara kana keessa falaasamni amantii Kiristaanaa wajjin walitti makame. Hayyoonni akka St. Augustine fi Thomas Aquinas amantii fi sababeeffannaa (faith and reason) wal-simsiisuuf tattaafatan. Isaanis falsafa Giriikii (keessattuu Aristootil) fayyadamuun jiraachuu Waaqayyoo mirkaneessuuf yaalan.
Falaasama Ammayyaa (Modern Philosophy): Jaarraa 17ffaa irraa eegalee, saayinsiin yeroo guddatu, falaasamnis jijjiirame. Rene Descartes "Nan yaada, kanaafuu nan jira" (I think, therefore I am) jechuun bu’uura beekumsaa sammuu irratti kaa’e (Rationalism). Gama biraan, John Locke fi David Hume beekumsi muuxannoo fi miira irraa dhufa jedhan (Empiricism). Immanuel Kant yaada lamaan kana walitti fiduun, sammuun keenya haala itti addunyaa hubannu akka bocu ibse. Karl Marx immoo falaasama gara qabsoo hawaasummaatti jijjiire.
Jaarraa 20ffaa: Falaasamni gara Analytic (xiyyeeffannoo afaanii fi loojikii) fi Continental (jireenya namaa fi aadaa) jedhamuutti qoodame.

2. Falaasama Baha Giddu-galeessaa (Middle Eastern Philosophy)

Naannoon kun handhuura qarooma durii (Sumeeriya, Baabilon, Gibxii) waan ta’eef, falaasamni isaa baay’ee badhaadhaadha.

Hundee Durii: Beekumsi astiroonoomii Baabilonii fi aadaa ogummaa Gibxii (fakkeenyaaf, Sebayt ykn barsiisa naamusaa) bu’uura cimaa kaa’anii turan.
Falaasama Islaamaa (Islamic Golden Age): Jaarraa 8ffaa hanga 13ffaatti, hayyoonni Islaamaa falaasama Giriikii hiikuu qofa osoo hin taane, guddisaniiru.
- Al-Kindi: Falaasamaa fi amantii wal-simsiisuuf yaale.
- Ibn Sina (Avicenna): Kitaabni isaa kan fayyaa fi falaasamaa (Kitaab al-Shifa) addunyaa maratti dhiibbaa uume. Waa’ee nafsee (lubbuu) fi Waaqayyoo irratti yaada gadi fagoo dhiyeesse.
- Ibn Rushd (Averroes): Aristootiliin gadi fageenyaan hiikuun, Awurooppaan deebitee falaasama Giriikii akka barattuuf sababa ta’e.
- Al-Ghazali: Falaasama Giriikii qeequun, daangaa sammuu namaa fi barbaachisummaa mul’ata hafuuraa ibse.
- Falaasama kana keessatti waldhabdeen Falsafa (falaasama ragaa irratti hundaa’e) fi Ilm al-Kalaam (falmii ti’ooloojii) gidduu ture beekumsa guddaa maddisiiseera.

3. Falaasama Hindii (Indian Philosophy)

Falaasamni Hindii, "Darshana" (arguu ykn hubachuu) jedhama. Innis dhiphina jireenyaa keessaa bahuu fi dhugaa dhumaa (Ultimate Reality) hubachuu irratti xiyyeeffata.

Aastika (Warra Veda Fudhatan): Kanneen akka Vedanta fi Yoga of keessatti qabata. Isaanis Daarmaa (seera uumamaa/dirqama), Kaarmaa (bu’aa dalagaa), fi Moksha (bilisummaa irra-deddeebii dhalootaa irraa argachuu) irratti xiyyeeffatu.
Naastika (Warra Veda Hin Fudhanne): Kanneen keessaa gurguddoon Buudizimii (Buddhism) fi Jainism dha.
- Buudizimiin jireenyi dhiphina (Dukha) qabaachuu isaa fi dhiphina kana irraa bilisa ta’uuf fedhii ofii balleessuu (Nirvana) akka barbaachisu barsiisa.
- Jainism immoo Ahimsa (lubbu-qabeeyyii kamiyyuu miidhuu dhiisuu) sadarkaa ol’aanaatti qabata.

4. Falaasama Baha Eeshiyaa (East Asian Philosophy)

Falaasamni kun irra caalaa Chaayinaa keessatti maddee, booda gara Kooriyaa, Jaappaan fi Viyeetinaamitti babal’ate.

Koonfuushiyaanizimii (Confucianism): Confucius kan bu’uureesse yoo ta’u, xiyyeeffannoon isaa sirna hawaasummaa, kabaja maatii, fi naamusa mootummaa ti. Yaada akka Ren (namooma/gaarummaa) fi Li (sirna aadaa) jabeessa.
Daaooyizimii (Daoism): Laozi kan bu’uureesse yoo ta’u, uumama wajjin wal-simanii jiraachuu barsiisa. Tao (Daandii) hordofuu fi Wu Wei (tattaaffii malee yaa’a uumamaa hordofuu) irratti xiyyeeffata.
Leegaalizimii (Legalism): Seera cimaa fi humna mootummaatiin nagaa buusuu irratti amana.
Zen Buddhism: Buudizimiin Chaayinaa seennaan Daaooyizimii wajjin wal-makee Zen (Jaappaanitti) uume; kunis xiinxala cal-jedhanii taa’uu (meditation) irratti xiyyeeffata.

5. Falaasama Afrikaa (African Philosophy)

Yeroo dheeraaf falaasamni Afrikaa akka aadaa afaaniitti (oral tradition) qofa ilaalamaa ture, garuu inni sanas ta’e barreeffama gadi fagoo of keessaa qaba.

Ethno-philosophy (Falaasama Sabummaa): Beekumsa, mammaaksa, fi ilaalcha addunyaa kan hawaasa Afrikaa keessa jiru qorata. Fakkeenyaaf, yaada Ubuntu (Namooma) kan "Namni nama kan ta’u karaa namoota birooti" jedhu, walitti dhufeenya hawaasummaa calaqqisiisa.
Falaasama Barreeffamaa - Itoophiyaa: Itoophiyaan seenaa falaasama barreeffamaa addaa qabdi. Keessattuu, Zara Yaa’iqoob (Zera Yacob) jaarraa 17ffaa keessa kitaaba Hatata (The Treatise) jedhu barreesseera. Innis amantiiwwan aadaa qeequun, "ifni sammuu" (light of reason) dhugaa argachuuf gahaa akka ta’e falme. Zara Yaa’iqoob, Descartes dura, mala shakkii fi sababeeffannaa fayyadamuun beekama.
Falaasama Oromoo: Marraagni Oromoo immoo Sirna Gadaa, amantii Waaqeffannaa, fi adilaala (worldview) Oromoo keessatti calaqqisa. Sirni Gadaa falaasama siyaasaa, hawaasummaa, fi yeroo (time) kan of keessatti qabate yoo ta'u, dimokraasii fi wal-qixxummaa irratti hundaa'a. Ilaalchi Oromoo waa'ee Safuu (moral ethics) fi Ayyaana (spirit/order) Marraaga gadi fagoo kan qabu yoo ta'u, Oromoonni yeroo (Time) akka marsaatti (cyclical) kan ilaalan ta'uun isaanii falaasama uumamaa isaanii agarsiisa. Aadaaleen biroo kan akka Ameerikaa Durii fi Awustiraaliyaa falaasama uumamaa fi lafa wajjin wal-qabatu qabu.
Falaasama Siyaasaa: Yeroo qabsoo bilisummaa, hayyoonni akka Kwame Nkrumah fi Julius Nyerere falaasama siyaasaa Afrikaa (Pan-Africanism) tarkaanfachiisaniiru.

6. Falaasama Dhalattoota Ameerikaa (Indigenous American Philosophy)

Falaasamni kun kutaalee Ameerikaa Kaabaa fi Kibbaa keessatti kan dagaageedha.

Ameerikaa Kaabaa: Walitti dhufeenya uumamaa fi "Iccitii Guddaa" (Great Spirit) irratti xiyyeeffata. Wanti hundi (mukti, bishaan, bineensi) lubbuu qabaachuu fi walitti hidhata qabaachuu isaanii barsiisu.
Aztek (Mesoamerica): Hayyoonni isaanii Tlamatini jedhamu. Isaanis waa’ee Teotl (humna uumamaa jijjiiramaa) fi amala addunyaa kanaa kan yeroo gabaabaaf turu (transience) irratti walaloo fi falaasama gadi fagoo qabu turan. Jireenyi lafa irraa "akka abjuuti" jedhanii yaadu.
Inkaa (Andes): Yaada Yanantin jedhu qabu; kunis wantoota faallaa ta’an (fkn dhiiraa fi dhalaa, dukkanaa fi ifa) wal-faallessuu qofa osoo hin taane, wal-guutuu fi wal-barbaaduu isaanii agarsiisa.

Marraaga Oromoo (Oromo Philosophy)

Marraaga
	Mana Barumsaa Ateens kan Raafaa'eel, kan falaasamaa Giriikii gurguddoo agarsiisu
Odeeffannoo Waliigalaa
Damee Saayinsii	Saayinsii Hawaasaa / Namummaa
Madda Maqaa	Jaalala Ogummaa
Yaad-rimeewwan Gurguddoo
Yaad-rimee Ijoo	Lee'umsa (Jireenya), Beekumsa, Sona, Sababeeffannaa, Dhugaa
Seenaa fi Ogeessota
Ogeessota Gurguddoo	Socrates, Plato, Aristotle, Ibn Sina, Descartes, Kant, Zera Yacob
Hojirra Oolmaa fi Walqabatii
Faayidaa Hojirraa	Qeeqa yaadaa, Imaammata baasuu, Naamusaan jiraachuu, Beekumsa barbaaduu
Dameewwan Walqabatan	Seenaa, Saayinsii Siyaasaa, Xiinsammuu, Aartii, Herrega

Marraagni Oromoo (Oromo Philosophy) sirna beekumsaa fi ilaalcha addunyaa (worldview) uummata Oromoo yoo ta'u, inniis waa'ee uumamaa, uumaa, Waaqa, fi jireenya dhala namaa gadi fageenyaan ibsa. Ilaalcha Oromoo keessatti, Waaqa fi Lafti wantoota gargar hin baaneedha; akkasumas uumaa fi uumamni faallaa walii miti. Waaqni Oromoo Waaqa uumama irraa fagaatee kophaa jiraatu osoo hin taane, uumama keessa kan jiraatuu fi uumama wajjin wal-qabatee kan deemuudha. Hariiroon Waaqaa, Lafaa, namaa fi uumama hunda gidduu jiru seera naamusa olaanaa kan ta'e Saffuu dhaan geggeeffama. Bu'uura xiindhugomuumaa (metaphysical basis) Marraaga Oromoo jechoota afur irratti hundaa'a: "Waaqa", "Ayyaana", "Uumaa", fi "Safuu". Ayyaanni calaqqee Waaqaati; Uumaan wanta qabatamaadha; Safuun immoo Ayyaana (wanta yaadaa) fi Uumaa (wanta qabatamaa) gidduu ta'uun madaallii eega. Kanaafuu, sadan isaanii (Ayyaana, Uumaa, Safuu) wal-cinaa hubatamuu qabu.

Lee'umsa fi Dhugaa-Ganama

Marraaga Oromoo keessatti, hubannoon waa'ee Dhugaa-Ganama (Absolute Truth) kan jalqabu hubannoo waa'ee Jireenyaa (Existence) irraayi. Jireenyi Oromoo biratti waan hunda kan hammatu yoo ta'u, keessattuu Jiruu-fi-Jireenya-Namaa (Ontological characteristic of human being) irratti xiyyeeffata. Dhugaan Oromoo bu'uuraawwan sadii qaba:

Uumaa (Cosmology): Uumaan wantoota uumaman hunda (lubbu-qabeeyyii, lubbu-dhabeeyyii, fi hafuuraa) kan hammatu yoo ta'u, adeemsa ittifufiinsa qabuudha. Uumaan waan takkaa uumamee dhumate osoo hin taane, adeemsa uumamaa walirraa hin cinneedha.
Waaqa (Undifferentiated-Being): Waaqni madda wantoota hundaa ti. Inni jalqabaa fi dhuma hin qabu (infinite and eternal). Waaqni tokko yoo ta'u, karaa Ayyaanaatiin immoo baay'eedha. Waaqni Oromoo "Waaqa Gurraacha" jedhama, kunis qulqullummaa, madda waan hundaa, fi waan hin qoratamne (unknown origin) ta'uu isaa agarsiisa.
Saffuu (Human Ontology): Safuun seera naamusaa fi madaallii uumamaa ti. Inni hariiroo uumaa fi ayyaana gidduu jiru, akkasumas hariiroo namootaa fi uumama gidduu jiru to'ata. Safuun seera uumamaa wajjin wal-qabata malee seera namni baase qofa miti.

Ayyaana

Ayyaanni qaama Waaqaa kan wantoota uumaman hunda keessa jiruudha. Wanti uumame hundinuu (nama, muka, gaara, guyyaa) Ayyaana mataa isaa qaba. Ayyaanni amala fi carraa wanta tokkoo murteessa. Akka falaasama Oromootti, wanti hundi Waaqa irraa karaa Ayyaanaa madda. Ayyaanni qaama ijaan hin mul'anne garuu wanta tokko "wanta sana" akka ta'u (essence) kan godhuudha. Waaqni uumama hunda keessatti karaa Ayyaanaa of ibsa; kanaafuu, Oromoon uumama hunda kabaja (reverence for nature).

Ilaa-fi-Ilaamee fi Gumii Gaayo

Oromoon hubannoo adda addaa ykn wal-dhabdee uumamu furuuf mala falaasamaa Ilaa-fi-Ilaamee jedhamu fayyadama. "Ilaa" jechuun ilaalcha qabatamaa (objective view) yoo ta'u, "Ilaamee" jechuun immoo hubannoo fi hiika namni tokko wanta sanaaf kennuudha. Gumii Gaayo (Yaa'ii Guddaa Booranaa) waltajjii ol'aanaa "Ilaa-fi-Ilaamee" itti hojiirra ooluudha. Gumii Gaayo keessatti seerri haaraan hin ba'u, garuu seerri durii (Aadaa) deebi'ee qoratamuu fi haala yeroo wajjin wal-simsiifamuu danda'a. Seerri namaa (Seera) jijjiiramuu danda'a, garuu Aadaan ykn Dhugaa-Ganama hin jijjiiramu. Gumii Gaayo bakka falmii qofa osoo hin taane, bakka "sober reflection" ykn xiinxala tasgabbaa'aa itti godhamuudha.

Yaayyaa Shanan (The Five Structures)

Yaayyaa Shanan ykn Yayyaba Shanan bu'uura uumamaa fi ijaarsa Oromoo ti. Akka amantii kanaatti, Waaqayyo waan hunda dura bishaan Walaabu uume, sana booda bishaan kana bakka lamatti (Gubbaa fi Godaa) qooduun uumama hunda yayyabe. Seerri Yaayyaa Shananii jireenya Oromoo hunda keessatti mul'ata:

Ijaarsa Manaa: Manni Oromoo bakka shanitti qoodama (kutaa ijoollee durbaa, kutaa ijoollee dhiiraa, kutaa maatii, gola, fi bakka keessummaa).
Lakkaddaa (Numerology): Qaamni namaa seera kanaan ijaarame (miila 2 + harka 2 + mataa 1 = 5). Qubni namaa fi qaawwan fuulaa walitti 27 ta'u, kunis guyyoota baatii 27 wajjin wal-simata.
Gadaa Shanan: Sirni Gadaa Oromoo gogessa shan (Raayyaa-Aseeboo, Maccaa-Tuulama, Sabboo-Goona, Siikkoo-Mandoo, Ituu-Humbannaa) irratti ijaarame.
Lubbu-qabeeyyii: Oromoon bineensotaa fi waan nyaatamu seera kanaan adda baasa.

Walumaagalatti, Marraagni Oromoo sirna beekumsaa guutuu kan uumama, Waaqa, fi nama walitti hidhee, madaallii fi nagaa eeguuf tattaafatuudha.

Dameewwan Gurguddoo Falasamaa

Gaaffilee falaasamaa dameewwan adda addaatti ramaduun ni danda'ama. Ramaddiin kun falaasamonni garee dhimmoota wal fakkaataa irratti akka xiyyeeffatan fi barattoonni akka salphaatti akka hubatan gargaara. Dameewwan kunniin guutuu miti fi wal irraa adda miti; falaasamaan tokko dameewwan adda addaa irratti addatti beekumsa qabaachuu ykn dameewwan garaagaraa wal keessa darbuu danda'u.

Dameewwan falaasama gurguddoon kunooti:

Xiindhugomuumaa (Metaphysics): Damen kun amala bu'uuraa dhugaa jiruufi lee'umsaa/jireenyaa ti. Gaaffiiwwan akka jireenya, yeroo, bakkaa, wantootaa fi amala isaanii, kutaa isaanii, gochaa fi adeemsaa, sababummaa fi walitti dhufeenya saaykoo-sammuufi qaamaa irratti xiyyeeffata. Xiinleetoo(Ka'umsa; qo'annoo jireenyaa) fi koosmooloojii of keessatti qabata. Yaad-rimeewwan akka ta’uumsaa (being), sababa fi bu’aa, akkasumas jiraachuu Waaqayyoo ykn aseelloolee (abstract entities) qorata. Gaaffiiwwan akka "Uumamni ykn kalqi yeroo fi iddoo maali?", "Kalqi dammaqaa (consciousness) maali?", fi "Filannoo bilisaa qabnaa?" ni gaafata. Falmiin guddaan gidduu Ri'aalizimii fi Ayidiyalizimii ti.
xiinbeekumsa (Epistemology): Beedduba jechuun qo'annoo beekumsaati. Akkamitti beekumsa akka argannuu fi maal beekuu akka dandeenyu hubachuu barbaada. Daangaa hubannoo namaa fi garaagarummaa amantii (belief) fi dhugaa (truth) gidduu jiru qorata. Beekumsa beekan kanneen akka beekumsa dhugaa (beekuun waan tokko akka jiru), beekumsa ogummaa (beekuun wanti tokko akkamitti akka hojjetu) fi beekumsa wal bareenyaa ni ilaala. Gaaffiiwwan ijoo beedduubaa keessaa, "Waan beeknu akkamitti beekna?", akkasumas "Dhugaan maali?", fi "Beekumsi amantii dhugaa sababa qabuudhaa?", "Amantiiwwan sababa qaban jiru?", "Beekumsi dhugumaan ni danda'amaa?" kan jedha durree gaaffiifi iyaafannoo isaaniti. Shakkiin (Skepticism) ilaalcha beekumsatti shakkii agarsiisuudha.
Sakkoo (Ethics / Naamusaa): Naamusni ykn sakkoon waan sirrii fi dogoggora ta’e, naamusa fi akkamitti jireenya gaarii jiraachuu qabnu qo'ata. Gaaffiiwwan naamusaa kanneen akka "Wanti sirrii ta'e maali?", "Gocha tokko maaltu safuu godha?", akkasumas "Jireenya gaarii jiraachuu jechuun maal jechuudha?" ni gaafata. Naamusni murtii haala dhuunfaa, hawaasummaa fi siyaasaa keessatti qajeelcha. yaaxxina naamusaa gurguddoon raya-qabeessummaa (utilitarianism), dirqama hamilee (deontology), fi sakkoo safuu (virtue ethics) of keessatti qabatu.
Yaaya (Logic ): Yaayni qo'annoo sirnaawaa mala yaada sirrii (valid reasoning) ti. Innis qajeeltoowwanii fi seera rageeffannaafi sababeessa sirrii ta’e bulchan of keessatti qabata. Yaayaan falmii gaarii fi hamaa adda baasuuf kan nu gargaaru yoo ta’u, yaada ifa ta’eef barbaachisaa dha. Falaasama keessatti yaayni walitti dhuqumaanyaa fi walsimannaa sababeessa falaasamaa madaaluuf kan gargaarudha. Yaayni dameewwan hundumaa keessatti (saayinsii, saayinsii hawaasaa, namummaa) barbaachisaadha, kanaafis saayinsii sirnaawaa ta'eera. Dameewwan xixiqqoo akka loojikii herregaa fi loojikii falaasamaa qaba.
Qorbareedinna (Aesthetics): Qorbareedinni kan ilaallatu bareedina, ogina (art) fi miira (taste / camii) keenya. Waa’ee maalummaa bareedinaa, muuxannoo oginaa fi gahee kalaqaa gaaffii ni gaafata. Falaasoonni damee kanaa akkamitti ogina akka dinqisiifannu, maaltu waan tokko akka bareedu fi hariiroo oginaa fi miira (currisa) gidduu jiru qoratu.
Falasamaa Siyaasaa (Political Philosophy): Damen kun qo'annoo mootummaa fi walitti dhufeenya namootaa fi hawaasaa (kan mootummaa dabalatu) ti. Gaaffilee haqa, seeraa, qabeenyaa fi mirgootaa fi dirqama lammilee ni dabalata. Siyaasaa fi Sakkoon dhimmoota aadaadhaan wal qabataniidha.
Falasamaa Amantii (Philosophy of Religion): Gaaffilee amantii fi yaada amantii ilaalcha falaasamaatiin qo'ata (xinamantii irraa adda). Jiraachuu Waaqaa, walitti dhufeenya saaykoo-sammuufi amantii, fi hiika muuxannoo amantii ni dabalata. Yaadni damee addaa kanaa jaarraa 19ffaa keessa mul'ate.
Falasamaa Saayinsii fi Herregaa (Philosophy of Science and Mathematics): Damen kun bu'uuraa, malaa, seenaa, dhiibbaa fi kaayyoo saayinsii fi herregaa qo'ata. Falasamaan saayinsii kaayyoo fi seera mala saayinsii qorata. Falasamaan herregaa immoo yaada falaasamaa fi bu'uura herregaa ilaala.

Dameewwan Gurguddoo Falasamaa fi Gaaffilee Isaanii

Falaasamni gaaffilee gaafataman irratti hundaa'uun garee adda addaatti hiramuu danda'a. Armaan gaditti dameewwan falaasamaa gurguddoo fi gaaffilee bu'uuraa isaan kaasan (keessattuu kanneen falaasama Dhihaa keessatti bal'inaan argaman) ilaalla. Deebii gaaffilee kanaaf kennamu tokko 'falaasamaa' jedhamuu danda'a. Falaasama baay'eetu jira, sababiin isaas gaaffileen kun hundi namoota adda addaatiin deebii garaagaraa qabu.

Xiindhugomuumaa (Metaphysics): Damen kun amala bu'uuraa dhugaa jiruufi lee'umsaa/jireenyaa ti. Gaaffiiwwan akka jireenya, yeroo, bakkaa, wantootaa fi amala isaanii, kutaa isaanii, gochaa fi adeemsaa, sababummaa fi walitti dhufeenya saaykoo-sammuufi qaamaa irratti xiyyeeffata. Dameewwan isaa gurguddoo keessaa Xiinleetoo (Ontology), Falasamaa saaykoo-sammuu(Philosophy of Mind), fi Falasamaa Amantii (Philosophy of Religion) tu argama, garuu dameewwan kun walitti dhihaatoo dha.
- Xiinleetoo (Ontology): Qo'annoo jireenyaa (being) ti. Yaad-rimeewwan akka ta’uumsaa (being ), sababa fi bu’aa, akkasumas jiraachuu aseelloolee (abstract entities) qorata.
  - Addunyaa naannoo keenyatti arginu maalidha? (Dhugaan maalidha?)
  - Addunyaan waan arginuu fi dhageenyu caalaa qabaa?
  - Yoo homtinuu waan tokko ta'uu hin argiin, sun ta'uu dhiisuu isaa argisiisaa?
  - Waan tokko "ni danda'ama" jechuun maal jechuudha? Addunyaa biraan jiraa?
  - Dhalli namaa ta'uu ykn jiraachuu qofaa keessatti waan addaa qabaa?
  - Yoo hin qabaatin, maaliif namoonni tokko tokko ni qaba jedhu?
  - Bakki maalidha? Yeroon maalidha?
- Falasamaa saaykoo-sammuu(Philosophy of Mind):
  - Sammuun maalidha?
  - Qaamni maalidha?
  - Dammaqaan (Consciousness) maalidha?
  - Namoonni filannoo godhuu moo waan tokko qofa filachuu danda'u? (Namoonni fedhii bilisaa qabuu?)
  - Maaltu jechoota ykn yaada hiika qabeessa godha? (Walitti dhufeenyi jechoota ykn yaada hiika qabeessaa fi waan isaan hiikan gidduu jiru maalidha?)
- Falasamaa Amantii (Philosophy of Religion):
  - Namoonni lubbuu qabuu?
  - Waaqni uumama uume tokko jiraa?
xiinbeekumsa (Epistemology): xiinbeekumsa jechuun qo'annoo beekumsaati. Akkamitti beekumsa akka argannuu fi maal beekuu akka dandeenyu hubachuu barbaada. Daangaa hubannoo namaa fi garaagarummaa amantii (belief) fi dhugaa (truth) gidduu jiru qorata.
- Beekumsi maalidha?
- Waan kamiyyuu akkamitti beekuu dandeenya?
- Saayinsiin maalidha?
- Dhugaan maalidha?
Sakkoo (Ethics / Naamusaa): Naamusni ykn sakkoon waan sirrii fi dogoggora ta’e, naamusa fi akkamitti jireenya gaarii jiraachuu qabnu qo'ata.
- Waan sirrii fi dogoggora, gaarii fi hamaa maalidha?
- Namoonni waan tokko tokko hojjechuu qabu moo hojjechuu hin qaban?
- Haqa maalidha?
Yaaya (Logic ): Yaayni qo'annoo sirnaawaa mala yaada sirrii (valid reasoning) ti. Innis qajeeltoowwanii fi seera rageeffannaafi sababeessa sirrii ta’e bulchan of keessatti qabata. Yaayaan falmii gaarii fi hamaa adda baasuuf kan nu gargaaru yoo ta’u, yaada ifa ta’eef barbaachisaa dha. Falaasama keessatti yaayni walitti dhuqumaanyaa fi walsimannaa sababeessa falaasamaa madaaluuf kan gargaarudha.
- Jechoota fayyadamnu hiikaan isaanii maalidha?
- Yaada (keessattuu) bifa hiika tokko qofa qabuun akkamitti ibsuu dandeenya?
- Yaanni hundi afaaniin ibsamuu danda'aa?
- Dhugummaa ka'umsa falmii tokkoo akkamitti dhugummaa argannoo (conclusion) isaa irratti dhiibbaa godha?
- Akkamitti sirriitti yaaduu (reasoning) dandeenya?
Qorbareedinna (Aesthetics): Qorbareedinni kan ilaallatu bareedina, ogina (art) fi miira (taste / camii) keenya.
- Bareedinni maalidha?
- Namni tokko fakkii (painting) bareedaa yoo jedhu, garuu namni biraan fakkii sana fokkisaa yoo jedhe hoo? Fakkii sun bareedaa fi fokkisaa ta'uu danda'aa yeroo tokkotti?
- Waan dhugaa ta'e bareedaa dhaa?
- Waan gaarii ta'e bareedaa dhaa?
- Ogina (Art) maalidha? Aadaadhaan, bocni (sculpture) masaraa aadaa keessa jiru ogina jennee yaanna. Yoo bocsaan bocaa dhagaa suphee irraa bocsee masaraa aadaa keessa kaa'e, hedduun isaa ogina jedhu. Garuu hoo yoo namni tokko dhagaa lafa irraa kaase - dhagaan sun hojii oginaa dhaa?
Axiology (Yaadiddama sonaa): Axiology ykn Yaadiddama sonaa damee falaasamaa kan sona (value) qo'atuudha. Kanatti Sakkoo (Ethics) fi Qorbareedinna (Aesthetics) ni dabalama, garuu sona bal'aa ilaala.
- Maaltu sona qaba?
- Dhugumaan yeroon maallaqa dhaa? Moo nuti akkas goonee jirraa?
- Jaalalli, bareedinni, ykn haqa sona qabuu?

Tooftaalee fi Walitti Dhufeenya (Methods & Relations)

Marraagni tooftawwan adda addaa fayyadamuun dhugaa barbaada, isaan keessaa inni duraa Gaafachuu (Interrogation) yoo ta'u, kunis wanta tokko akka jirutti fudhachuu dhiisuun "Maaliif?" jedhanii gaafachuu dha. Lammaffaan, Marii ceephoo (Critical discussion) dha; kunis yaada namoota biroo qeequu fi xiinxaluun dadhabinaa fi cimina isaa adda baasuudha, kunis dogoggora hambisuuf gargaara. Falmii loojikaawaa immoo yaada ofii ragaa fi sababaan deggaruun dhiyeessuu dha, Yaaya fayyadamuun yaada namaa qulqulleessu. Tooftaan biraa Dalagummaa (Pragmatism) yoo ta'u, kunis yaada tokko bu'aa inni qabatamaan fidu irratti hundaa'uun madaaluu dha. Akka tooftaa kanaatti, dhugaan wanta hojjetu fi rakkoo furuudha, kanaafuu Marraagni qabatamaa ta'uu qaba. Marraagaan dhiyeessii sirnaawaa hordofuun, yaada bittinnaa'aa gara wixinee qindaawaatti jijjiira, kunis namoonni biroo akka salphaatti akka hubatan gargaara. Mala qorannoo kana fayyadamuun, Marraagni wantoota walxaxaa ta'an hiikuuf tattaafata.

Marraagni dameewwan beekumsaa biroo hundaaf bu'uura yoo ta'u, saayinsiin uumamaa fi hawaasaa hundi isa irraa maddan. Durii, saayinsiin hundi "Natural Philosophy" jedhama ture, boodarra Bara Haroomsaa keessa saayinsii uumamaa ta'ee of danda'e. Har'as, falaasamni saayinsii, mala saayinsiin ittiin hojjetu qeequu fi qajeelchuuf ni gargaara, akkasumas daangaa saayinsii ibsa. Amantii wajjin walqabatee, Marraagni gaaffilee Waaqayyoo fi lubbuu irratti qorannoo sababeeffannaa qabu dhiyeessa, kunis amantii fi yaada wal-simsiisuuf tajaajila. Siyaasaa keessatti, yaadni dimokraasii, mirga namaa, fi haqaa kan maddan hayyoota Marraagaa irraa ti, isaanis adilaala hawaasaa bocu. Saayikooloojiin durii kutaa falaasama sammuu ture, booda saayinsii ta'e. Walumaagalatti, Marraagni dameewwan biroo wajjin wal-deggaruun beekumsa dhala namaa guutuu taasisa.

Kanaslaali (See Also):

Sirna Gadaa
Sakkoo (Ethics)
Yaaya (Logic)
Zera Yacob
Adilaala (Worldview)

Wabiiwwan (References):

Zera Yacob. Hatata. (Ethiopian Philosophy).
Solomon, R. C., & Higgins, K. M. (1996). A Short History of Philosophy.
Wiredu, Kwasi. A Companion to African Philosophy.
Sumner, Claude. Ethiopian Philosophy.
Legesse, Asmarom. Gada: Three Approaches to the Study of African Society.