Mala saayinsaawaa

Malli saayinsii karaalee dhugaa argachuu, dogoggoraa sirreessuu, fi yaadota qorachuu agarsiisa .

Galmeen jechootaa Oxford English Dictionary akka jedhutti mala saayinsii: "mala ykn adeemsa saayinsii uumamaa jaarraa 17ffaa irraa eegalee amala ta'e" jedha. Innis ilaalcha, safartuu, fi yaalii, dabalataan boca, qorannoo, fi fooyya’iinsa mala-dhawuu(hypotheses) dha.

Saayintistiin tokko ragaa yaalii fi safaramuu danda’u walitti qaba, fi sababeeffannaa sirrii ta’etti fayyadama.

Beekumsi haaraan yeroo baay’ee beekumsa duraanii sirreessuu, ykn isaa wajjin walsimsiisuu barbaachisa.

Ulaagaa

Mala gaaffii saayinsii kan adda godhu gaaffii ulaagaa jedhamuun beekamudha' . Innis deebii gaaffii: yaad-rimeen ykn ti’ooriin tokko beekumsa ykn amantaa gosa biraa tokko irraa faallaa ta’ee, saayinsii ta’uu isaa karaan ittiin beeknu jiraa?

Akkamitti ibsamuu akka qabu yaadonni hedduun ka'aniiru. Loogiik positivists yaaxxinni tokko yoo mirkanaa'uu danda'e (dhugaa ta'uun isaa mirkanaa'e) saayinsii dha jedhanii yaadan.

Kaarl Pooper kun dogoggora itti fakkaate. Tiyoorii tokko karaan tokkoon mormuu danda’u (dogongora ta’uun isaa agarsiifame) yoo jiraate malee saayinsii miti jedhee yaade.

Gama biraatiin Pool Feyerabend ulaagaan hin jiru jedhee yaade. Isaaf "wanti kamiyyuu ni deema", ykn wanti hojjetu, ni hojjeta.

Saayintistoonni dhugaan jiru ofumaan akka dubbatu gochuuf yaalu. Tiyoorii tokko yeroo tilmaamni isaa mirkanaa’u ni deeggaru, tilmaamni isaa soba ta’uu isaa yeroo mirkanaa’us ni mormu. Qorattoonni saayinsii mala-dhawii(hypotheses) akka ibsa taateewwaniitti kan dhiyeessan yoo ta’u, yaadota kana qorachuuf yaalii dizaayinii godhu. Tiyoorii gurguddoon kallattiin qoratamuu waan hin dandeenyeef, tilmaama ti’ooricha irraa argame qorachuudhaan raawwatama. Tarkaanfiiwwan kun irra deddeebi’amuu qabu, dogoggora ykn burjaajii yaalii addaa kamiinuu irraa of eeguuf.

Qorannoon saayinsii akka waliigalaatti hanga danda’ametti kaayyoo kan qabu ta’uuf yaadameeti. To reduce bias, saayintistoonni hojii isaanii maxxansu, kanaaf daataa fi mala saayintistoota biroo waliin qooddatu.

Sadarkaalee

• Waa'ee addunyaa kanaa gaaffii tokko gaafadhu. Hojiin saayinsii hundi gaaffii gaafachuu ykn rakkoo furuu qabu qabaachuudhaan jalqaba. ^{I, p9} Yeroo tokko tokko gaaffii sirrii ta’e baasuun qofti saayintistii tokkoof kutaa hunda caalaa ulfaataadha. Gaaffiin sun karaa yaaliitiin deebii argachuu qaba.
• Mala-dhawii(hypothesis) uumi – gaaffii sanaaf deebii ta’uu danda’u tokko. Mala-dhawiiin(hypothesis) saayinsii keessatti jecha hiikni isaa "Akkaataa wanti tokko itti hojjetu tilmaama barate" jechuudha. Sirriis ta’ee dogoggora ta’uu isaa mirkaneessuun danda’amuu qaba. Fakkeenyaaf, ibsi akka "Blue is a better color than green" jedhun yaada saayinsii miti. Sirrii fi dogoggora ta’uun isaa mirkanaa’uu hin danda’u. "Namoonni halluu magariisa caalaa halluu diimaa jaallatu" jechuun yaada saayinsii ta'uu danda'a, sababiin isaas namni tokko namoota hedduu magariisa caalaa halluu diimaa jaallachuu isaanii gaafachuun deebii karaa tokkoon ykn karaa biraatiin fiduu danda'a.
• Yaalii saxaxuu. Yoo mala-dhawii(hypothesis) dhuguma saayinsii ta’e, yaalii isa qorachuuf dizaayinii gochuun danda’amuu qaba. Yaalii tokko yaadni (hypothesis) dogoggora yoo ta’e saayintistiitti himuu danda’uu qaba; yaadni (hypothesis) sirrii ta’uu isaa itti himuu dhiisuu danda’a. Akka fakkeenyaatti akkamitti Lafti diriiraa osoo hin taane geengoo ta’uu akka agarsiisu yaadi. Yeroo baayyee saayintistoonni yeroo tokkotti waan tokko qofa qorachuu barbaadu. Kana gochuuf, wanta qorachuu barbaadan irraa kan hafe, kutaa yaalii tokkoo hunda waan hundaaf wal fakkaatu gochuuf yaalu.
• Yaalii gochuun daataa walitti qabuu. Asitti saayintistichi yaalii isaan kanaan dura dizaayinii godhan sana fiiguuf yaala. Yeroo tokko tokko saayintistichi akkuma yaalii itti fufetti yaada haaraa argata. Yeroo tokko tokko yaalii tokko dhumarratti yoom akka xumuramu beekuun rakkisaadha. Yeroo tokko tokko yaalii gochuun baay’ee rakkisaa ta’a. Saayintistoonni tokko tokko jireenya isaanii harka caalu yaalii gaarii akkamitti akka hojjetan barachuu irratti dabarsu.
• Maaliif-gaaffii . Ibsi deebii maaliif-gaaffii ti. ^{II, fuula 3}
• Yaalii irraa yaada xumuraa argachuu . Yeroo tokko tokko bu’aan isaa salphaatti hubachuun hin danda’amu. Yeroo tokko tokko yaalii mataan isaa gaaffii haaraa bana. Yeroo tokko tokko bu’aan yaalii tokko irraa argamu hiika adda addaa hedduu qabaachuu danda’a. Isaan kun hundinuu of eeggannoodhaan yaaduun barbaachisaadha.
• Isaanis namoota birootti himuu . Qaamni ijoo saayinsii bu’aa yaalii qooduudha, akka saayintistoonni biroo sana booda beekumsa sana ofuma isaaniitti fayyadamuu fi saayinsii hundi fayyadamuu akka danda’aniif. Yeroo baayyee saayintistoonni himannaa haaraa tokko hin amanan yoo saayintistoonni biroo saayinsii dhugaa fakkaachuu isaa mirkaneessuuf dursanii ilaalan malee. Kunis gamaaggama hiriyaa jedhama ("hiriyaa" jechuun asitti saayintistoota biroo waa'ee dhimma sanaa beekumsa qaban jechuudha). Hojiin gamaaggama hiriyaa darbu barruu saayinsii irratti maxxanfama .