Mala saayinsaawaa

Adeemsi Mirkanbeekii mala Mirkanbeekiin ittiin hojjetu yoo ta'u, mala ittiin dhugaa argannu, dogoggora fi hanqina sirreessinu, akkasumas yaadiddamawwan qorannuu fi mirkaneessinu ykn dogoggora ta'uu isaanii agarsiisnuudha.

Galmeen Jechoota Oksifordii (Oxford English Dictionary) akka ibsutti, Adeemsi Mirkanbeekii "mala ykn tartiiba kan Mirkanbeekii uumamaa jaarraa 17ffaa irraa eegalee amala isaa ta'ee mul'atu" dha. Kunis ilaalcha (observation), safartuu (measurement), fi yaalii (experiment) dabalatee, maldhawiinsa (hypothesis) ijaaruu, qorachuu fi jijjiiruu of keessatti qabata. Saayintistoonni ragaa qabatamaa (empiriikaa) fi safaramuu danda'u walitti qabuun, yaaduu sirrii (sound reasoning) fayyadamu. Beekumsi haarawaan yeroo baayyee beekumsa duraanii keessatti sirreeffamuu ykn itti dabalamuu barbaada.

Ulaagaa (The Criterion)

Wanti Adeemsa Mirkanbeekii akka mala qorannoo adda taasisu, gaaffii "maddi adda baasaa" jedhamuun beekamuudha. Kunis deebii gaaffii "Yaada ykn Yaadiddama tokkoon waa'ee Mirkanbeekii ta'uu isaa ykn gosa beekumsa ykn amantii biraa ta'uu isaa adda baasuuf karaa ni jiraa?" jedhuuf kennamudha.

Akkaataa ibsamuu qabu irratti yaadota adda addaa baay'eetu jira. Pozativizimii yaayaa (Logical Positivists) Yaadiddamni Mirkanbeekii ta'a yoo mirkanaa'uu danda'e (verified - dhugaa ta'uu isaa agarsiisuun danda'ame) jedhan. Gama biraatiin, Kaarl Pooper (Karl Popper) kun dogoggora jedhee yaade. Yaadiddamni tokko Mirkanbeekii miti yoo karaa tokkooniyyuu sobsiifamuu (refuted) hin danda'amne. Kana jechuun Sobsiifamummaa (Falsifiability) Yaadiddama sanaa barbaachisaa dha. Gama sadaffaan immoo, Pool Feyeraabeendi (Paul Feyerabend) maddi adda baasaa tokkollee hin jiru jedhee falme. Isaaf, "wanti fedhe ni deema" ykn "kan hojjetu, ni hojjeta" ture.

Saayintistoonni dhugaa jiru mataa isaa ofii akka ibsu hayyamuuf yaalu. Yaadiddama tokko kan deeggaru yoo tilmaamawwan isaa mirkanaa'an (confirmed), kan morman immoo yoo tilmaamawwan isaa soba ta'uu agarsiisan (prove false). Qorattoonni Mirkanbeekii maldhawiinsa akka ibsa **taatee (phenomena)**tti dhiyeessu, akkasumas maldhawiinsa kana qorachuuf yaalii qopheessu. Yaadiddamawwan gurguddoo kallattiin qorachuun waan hin danda'amneef, kun kan raawwatamu tilmaamawwan Yaadiddama sana irraa maddan qorachuunidha. Tarkaanfiin kunniin irra deddeebi'amuu kan danda'u (repeatable) ta'uu qabu; kunis dogoggora ykn wal nama mamsiisuu saayintistii tokkoo irraa dhufuu malu irraa of eeguuf gargaara.

Qorannoon Mirkanbeekii akka qabatamaa (objective) ta'uuf yaada. Loogii hir'isuuf, saayintistoonni hojii isaanii maxxansuun, Agargoo fi mala qorannoo isaanii saayintistoota biroo waliin hirmaatu. Kunis sakatta'a hiriyee (peer review) jedhama. Hojii sakatta'a hiriyee darbellee barruu Mirkanbeekii keessatti maxxanfama.

Sadarkaa fi Gosoota Adeemsa Mirkanbeekii (Stages and Types of Scientific Method)

Mirkanbeekii fi wantoota Mirkanbeekii hin taane (kan akka Mirkanbeekii fakkeessaa/Pseudoscience) adda baasuuf kan yeroo baayyee ilaalamu, Adeemsa Mirkanbeekii fayyadamuu isaaniiti. Namoota Adeemsa Mirkanbeekii sadarkaadhaan ibsan keessaa tokko kan jalqabaa Joon Istuwaart Miil (John Stuart Mill) ture.

Adeemsi Mirkanbeekii tokko qofti hin jiru. Dameen Mirkanbeekii tokko tokko, kan akka fiiziksii, muudela herregaa irratti hundaa'u. Dameen biroon, kan akka Mirkanbeekii Hawaasaa, yaadiddamawwan bu'uuraa qabu. Isaan irra caalaa boca ykn haala walfakkaataa Agargoo isaanii irraa mul'atu irratti hundaa'u. Yeroo tokko tokko saayintistoonni maldhawiinsa qorachuu fi mirkaneessuu irratti xiyyeeffatu, garuu sakatta'insa bilisaa (open-ended exploration) gochuunis baay'ee barbaachisaadha. Dameen Mirkanbeekii tokko tokko yaalii laaboraatorii fayyadamu. Kanneen biroon immoo ilaalcha haala jiru (real-world situations) irraa walitti qabu. Dameewwan Mirkanbeekii hedduun hangamtaa (quantitative) yoo ta'an, Agargoo lakkoofsaa fi xiinxala herregaatiif iddoo guddaa kennu. Garuu dameen tokko tokko, keessattuu Mirkanbeekii Hawaasaa keessatti, mala Akkamtaa (qualitative methods) kan akka afgaaffii ykn ilaalcha gadi fageenya qabu kan amala namaa ykn bineeldotaa irratti xiyyeeffatu fayyadamu. Mala tokko qofa irratti baay'ee xiyyeeffachuun beekumsa mala biroon argame dagachuutti nama geessuu danda'a.

Kitaaboonni barnootaa tokko tokko "Adeemsa Mirkanbeekii" idilee tokko qofa irratti xiyyeeffatu. Yaada Adeemsa Mirkanbeekii tokko qofa jechuun kunis kan hundaa'e, yaalii fi maldhawiinsa qorachuu irratti ture. Kun dameewwan Mirkanbeekii biroof sirriitti wal hin simu. Haala idileetti akka sadarkaa baay'ee qabuutti barreeffama:

1. Gaaffii Kaasuu (Ask a question): Hojii Mirkanbeekii hundi kan jalqabu gaaffii gaafachuu ykn rakkoo hiikamuu qabu qabaachuudha. Yeroo tokko tokko gaaffii sirrii dhiyeessuun qofti saayintistiif kutaa hunda caalaa rakkisaa ta'uu danda'a. Gaaffiin sun yaaliidhaan deebiin argamuu danda'u ta'uu qaba.
2. Maldhawiinsa (Hypothesis) Ijaaruu (Create a hypothesis): Deebii tokko kan danda'amu gaaffichaaf kennuu. Maldhawiinsni Mirkanbeekii keessatti hiikni isaa "Tilmaama hubannoon deeggarame waa'ee akkamitti wanti tokko hojjetu" jechuudha. Sirrii ykn dogoggora ta'uu isaa mirkaneessuun danda'amuu qaba. Fakkeenyaaf, ibsi akka "Halluu cuquliisaan halluu magariisaa caalaa gaariidha" jedhu maldhawiinsa Mirkanbeekii miti. Sirrii ykn dogoggora ta'uu isaa mirkaneessuun hin danda'amu. Garuu, "Namoota baay'eetu halluu cuquliisaa halluu magariisaa caalaa jaalata" jedhu maldhawiinsa Mirkanbeekii ta'uu danda'a, sababiinsaa namoota baay'ee gaafachuun deebii tokko ykn kaan argachuun danda'ama.
3. Yaalii Qopheessuu (Design an experiment): Yoo maldhawiinsi dhuguma Mirkanbeekii ta'e, isa qorachuuf yaalii qopheessuun danda'amuu qaba. Yaaliin sun saayintistii maldhawiinsa dogoggora ta'uu isaa beeksisuu danda'a; garuu sirrii ta'uu isaa hamma sana beeksisuu dhabuu danda'a. Fakkeenyaaf, Dacheen geengoo ta'uu ishee osoo hin taane diriiraa ta'uu ishee agarsiisuu akkamitti akka danda'amu yaadaa. Saayintistoonni haala idileetti yeroo tokkotti waa tokko qofa qorachuu barbaadu. Kana gochuuf, kutaa yaalii hunda, wanta qorachuu barbaadan malee, hunda walfakkaataa gochuuf yaalu.
4. Yaalii Gaggeessuu fi Agargoo/Shaqatni Funaanuu (Experiment and collect data): Asitti saayintistiin yaalii dura qopheesse gaggeessuuf yaala. Yeroo tokko tokko saayintistiin yaalii adeemsisaa jiruu yaada haarawaa argachuu danda'a. Yeroo tokko tokko yaaliin yoom akka dhumaa isaa gahu beekuun rakkisaa ta'uu danda'a. Yaalii gochuun baay'ee rakkisaa ta'uu danda'a. Saayintistoonni tokko tokko jireenya isaanii harka caalu yaalii gaarii akkamitti akka godhan barachuutti dabarsu.
5. Ibsa Dhiyeessuu (Explaining / Answering Why-questions): Ibsa kennuun deebii gaaffii "maaliif" jedhuuf kennamuudha.
6. Xumura Irra Gahuu (Draw conclusions): Bu'aa yaalii irraa argame irraa ka'uun xumura irra gahuu. Yeroo tokko tokko bu'aan hubachuun salphaa ta'uu dhabuu danda'a. Yeroo tokko tokko yaaliiwwan mataan isaanii gaaffii haarawaa kaasu. Yeroo tokko tokko bu'aan yaalii tokko irraa argame hiika adda addaa baay'ee qabaachuu danda'a. Wantoonni kunniin hundi sirriitti yaadamuu qabu.
7. Bu'aa Hirmaatanii Namoota Biroof Ibsuu (Communicate results): Kutaa ijoo Mirkanbeekii keessaa tokko bu'aa yaalii hirmaachuu dha, kanaanis saayintistoonni biroon beekumsa sana fayyadamuu danda'u, akkasumas Mirkanbeekii hundi fayyadamuu danda'a. Haala idileetti saayintistoonni waadaa haarawaa hin amanan yoo saayintistoonni biroon, kan waa'ee mata duree sana beekumsa qaban (hanga tokkeewwan), dura ilaalee "Mirkanbeekii dhugaa" fakkaachuu isaa mirkaneessan. Kunis sakatta'a hiriyee (peer review) jedhama. Hojii sakatta'a hiriyee darbe barruu Mirkanbeekii keessatti maxxanfama.

Malli kun akka tarreeffamaatti barreeffamee yoo jiraateyyuu, saayintistoonni deebiidhaan yoo hin gammadin, sadarkaa adda addaa gidduutti yeroo baay'ee deddeebi'uu danda'u.

Saayintistoonni hundi hojii isaanii guyyaa guyyaa keessatti Adeemsa Mirkanbeekii akka olitti ibsame kana fayyadamuu dhabuu danda'u. Yeroo tokko tokko hojiin Mirkanbeekii dhugaa akka olitti ibsame kana gonkumaa hin fakkaatu.

Fakkeenya: Sukkaara Bishaan Keessa Bulleessuu (Example: Dissolving Sugar in Water)

Jennee haa fudhannu, dhiibbaa ho'i haala sukkaarri bishaan giraasii keessa bulleessamu irratti qabu argachuuf deemne. Kana gochuuf Adeemsa Mirkanbeekii sadarkaa sadarkaadhaan hordofuun karaa tokko kan armaan gadiiti.

Kaayyoo (Aim):

Sukkaarri bishaan ho'aa keessatti saffisaan bulleessa moo bishaan qorraa keessatti? Ho'i saffisa bulleessuu irratti dhiibbaa qabaa? Kun gaaffii gaafachuu barbaadnu ta'uu danda'a.

Yaalii Qopheessuu (Planning the Experiment):

Yaaliin salphaan tokko, sukkaara bishaan ho'a adda addaa qabu keessatti bulleessuun, yeroo sukkaarri hundi bulleessuuf fudhatu galmeessuudha. Kun yaada saffisni bulleessuu akka anniisaa sochii wanta bulleessuu (solvent - bishaan) irratti jijjiiramu qorachuu ta'a.

Yeroo yaalii goonu hunda bishaan baay'ina walqixxee ta'e, akkasumas sukkaara baay'ina walqixxee ta'e fayyadamuu qabna. Kana kan goonuuf ho'i qofti dhiibbaa fiduu isaa mirkaneessuufidha. Tarii fakkeenyaaf, baay'ina sukkaaraa fi bishaanii walqixxummaa isaanii saffisa bulleessuu irratti dhiibbaa qabaachuu danda'u. Of eeggannoo dabalataaf, yaaliin akka ho'i bishaanii yaalii adeemsisaa jirru keessatti hin jijjiiramne gochuun gaggeessuu dandeenya.

Kunis "jijjiirama tokko qofa adda baasuu" (isolating a variable) jedhama. Kunis jechuun, wantoota dhiibbaa qabaachuu danda'an keessaa, yaalii keessatti tokko qofti jijjiiramaa jiraachuu isaa ti.

Yaalii Gaggeessuu (Running the Experiment):

Yaalii kana si'a sadii (trials) goona. Yaaliin hunduu wal fakkaata, ho'a bishaanii malee.

1. Sukkaara giraama 25 bishaan liitira 1 casi akka cabbii qorraa jiru keessa keenya. Hin sochoosinu. Sukkaarri hundi bulleessuuf daqiiqaa 30 akka fudhate hubanna.
2. Sukkaara giraama 25 bishaan liitira 1 ho'a daree (20 °C) qabu keessa keenya. Hin sochoosinu. Sukkaarri hundi bulleessuuf daqiiqaa 15 akka fudhate hubanna.
3. Sukkaara giraama 25 bishaan liitira 1 ho'aa (50 °C) qabu keessa keenya. Hin sochoosinu. Sukkaarri hundi bulleessuuf daqiiqaa 4 akka fudhate hubanna.

Xumura Irra Gahuu (Drawing Conclusions):

Bu'aa salphaatti arguu dandeessisu keessaa tokko, saaphana (table) hojjechuun, wantoota yeroo yaalii goonu jijjiiraman hunda tarreessuudha. Kan keenya akkas fakkaachuu danda'a:

Ho'a (Temperature)	Yeroo Bulleessuu (Dissolving time)
1 °C	30 min
20 °C	15 min
50 °C	4 min

Yoo kutaa yaalii biroo hundi walfakkaataa ture (yeroo tokko sukkaara baay'ee hin fayyadamne, yeroo tokko hin sochoosne, etc.), kanatti kun ragaa baay'ee gaarii kan ho'i saffisa sukkaarri bulleessu irratti dhiibbaa qabu agarsiisu ta'a.

Garuu, wanti biraa irratti dhiibbaa qabu hin jiru jechuu mirkanaa'ee beekuu hin dandeenyu. Fakkeenyi sababa dhokataa tokkoo, sukkaarri yeroo baay'ee okkotee (pot) walfakkaataa keessatti bulleessamu hunda saffisaan bulleessuu isaati ta'uu danda'a. Kun tarii dhugaa miti, garuu yoo dhugaa ture, bu'aa sirriitti walfakkaataa gochuu danda'a: yaalii sadii fi inni dhumaa hunda caalaa saffisaa ta'uu isaa. Yeroo ammaa kana dhugaa jechuuf sababa hin qabnu, garuu akka deebii biraa ta'uu danda'utti galmeessuu dandeenya.

Odeeffannoo Dabalataa: Waa'ee Yaalii (Experiment)

Irra Deddeebi'amee Hojjetamuu Danda'uu (Repeatability)

Mirkanbeekii gaariin irra deddeebi'amee hojjetamuu danda'a. Garuu kun rakkisaa ykn gonkumaa hin danda'amne ta'uu danda'a. Yaalii nama irratti godhamu kun fakkeenya kanaati. Xiinsammuu (keessattuu Xiinsammuu Hawaasaa) fi Yaala Fayyaa keessatti, irra deddeebisanii hojjechuu dadhabuun (failures of replication - hiikni biraa 'irra deebisanii argachuu dadhabuu') jiraachuu danda'a.

Seenaa Gabaabaa Adeemsa Mirkanbeekii (History)

Bu'uuraaleen Adeemsa Mirkanbeekii tokko tokko barattoota uumamaa durii tokko tokkoon gabbifaman.

• "Waanuma mul'atu maldhawiinsa hunda caalaa salphaa ta'een ibsuu bu'uura gaarii godhannee ilaalla." jedhe Ptolemy (85–165 AD). Kun fakkeenya duraanii kan waan amma Handoo Okkaamii (Occam's Razor) jennuuti.
• Ibn al-Haytham (Alhazen) (965–1039), Robert Grosseteste (1175–1253), fi Roger Bacon (1214–1294), isaan hundi Adeemsa Mirkanbeekii gabbisuu keessatti tarkaanfii tokko tokko fudhatan.
• Saayintistoonni jaarraa 17ffaa keessa turan mala yaalii dhugaa argachuuf karaa ijoo ta'uu isaa irratti walii galuu jalqaban. Kunis Awurooppaa dhihaa keessatti namoota akka Galileo, Kepler, Hooke, Boyle, Halley, fi Newton kanaan raawwatame. Yeroo walfakkaataatti, Maayikirooskooppii fi Teeleskooppiin kalaqaman (Holanditti), akkasumas Waldaa Mootummaa (Royal Society) hundeeffame. Meeshaaleen, waldaaleen, fi maxxansuu Mirkanbeekii baay'ee gargaaran.

Xumura

Walumaagalatti, Adeemsi Mirkanbeekii bu'uura Mirkanbeekii fi mala ittiin addunyaa kana qorannu, dhugaa argannu, dogoggora sirreessinu fi yaadiddamawwan/maldhawiinsa qorannuudha. Adeemsi kun akka sadarkaa to'atamaatti ibsamu danda'us (akka "Gaaffii Kaasuu" hanga "Bu'aa Ibsuutti"), hojiin saayinsii dhugaa yeroo baayyee caalaatti lallaafaa fi gosoota adda addaa Adeemsa, ragaa (Akkamtaa fi Hangamtaa) fi xiinxala of keessatti qabata. Hubannoon Adeemsa Mirkanbeekii, maalummaa isaa fi akkamitti akka hojjetu beekuun, Mirkanbeekii gadi fageenyaan hubachuuf murteessaadha. Fakkeenyaaf, sukkaara bishaan keessa bulleessuu ilaaluun Adeemsi Mirkanbeekii rakkoo salphaa hubachuuf akkamitti akka nu gargaaru agarsiisa. Adeemsi Mirkanbeekii, seenaa dheeraa kan barattoota durii irraa jalqabee hanga saayintistoota ammayyaatti dabarteen, qorannoo Mirkanbeekii ammayyaatiif utubaa guddaadha.