Kottolleessaa

Kottolleessaa

Firijiin ykn Qabbaneessituun (Afaan Ingiliffaan: Refrigerator) meeshaa mana keessaa kan elektirikiin hojjetu yoo ta'u, kaayyoon isaa inni guddaan naannoo keessoo isaa qabbaneessuun, nyaataa fi dhugaatii akka hin badne yeroo dheeraaf tursuudha. Innis tooftaa marsaa qorrisaa (refrigeration cycle) jedhamu fayyadamuun, hoo'a kutaa keessoo isaa keessaa xuuxee gara alaatti (naannoo manaatti) gad-lakkisa. Dandeettiin nyaata tursuu kun jireenya ammayyaa keessatti jijjiirama guddaa fide; nyaata gubachuu hir'isuun, filannoo nyaataa bal'isuun, fi fayyaa ummataa fooyyessuun beekama.

Hiikni "firijii" jedhu jecha Laatiin refrigerare jedhu irraa kan dhufe yoo ta'u, hiikni isaas "irra deebiin qabbaneessuu" jechuudha. Jechi Afaan Oromoo Qabbaneessituu jedhu immoo dalagaa isaa isa bu'uuraa irratti hundaa'a. Firijiin ammayyaa kutaa lama qaba: kutaa qabbaneessaa (refrigerator) kan hoo'iyyaan isaa 0°C ol ta'e, fi kutaa qorrisaa (freezer) kan hoo'iyyaan isaa 0°C gadi ta'ee wantoota cabbiitti jijjiirudha.

Seenaa Guddina Firijii

Seenaan qabbaneessuu seenaa dhala namaa wajjin hidhata.

Tooftaalee Durii

Osoo firijiin hin uumamin dura, namoonni nyaata tursuuf tooftaalee adda addaa fayyadamaa turan. Isaan keessaa gogsuu, soogiddaan eeguu, fi aarsuu warra ijoodha. Naannoowwan qorraa keessatti, namoonni cabbii fi qorra uumamaa fayyadamuun foonii fi wantoota biroo yeroo dheeraaf turan. qaroominaalee durii kan akka Roomaa fi Chaayinaa "mana cabbii" (ice houses) gurguddoo ijaaruun, cabbii gannaa walitti qabanii gannaaf kaa'u turan. Tooftaan kun hanga jaarraa 20ffaatti biyyoota dhihaa keessatti baramaa ture.

Kalaqa Saayinsawaa

File:An Apparatus for producing ice.jpg

Fakkii meeshaa qorrisa jalqabaa kan William Cullen kalaqe.

Yaad-rimeen qorrisa artifishaalii jaarraa 18ffaa keessatti jalqabe. Bara 1755, saayintistiin Iskootilaand, William Cullen, dhangala'oon yeroo saffisaan hurku naannoo isaa irraa hoo'a fudhachuun qorra uumuu akka danda'u agarsiise. Kun bu'uura saayinsawaa firijii ammayyaatiif kaa'e. Jaarraa 19ffaa keessatti, kalaqxoonni akka Oliver Evans, Jacob Perkins, fi John Gorrie maashinoota qorrisaa jalqabaa kanneen hurka fayyadamuun cabbii uuman hojjetan. Maashinoonni kunniin jalqaba industirii keessatti, keessattuu warshaa biiraa fi fe'umsa foonii keessatti hojiirra oolan.

Firijii Mana Keessaa

File:Monitor-top refrigerator.jpg

Firijii "Monitor-Top" kan General Electric bara 1927, firijii mana keessaa isa jalqabaa bal'inaan faca'e.

Firijiin mana keessaa inni jalqabaa kan ummata bal'aaf dhihaate jaarraa 20ffaa jalqaba keessa. Bara 1913, Fred W. Wolf firijii elektirikiin hojjetu kan mana keessaaf oolu uume. Haa ta'u malee, firijiin beekamaa fi milkaa'aa ta'e kan General Electric bara 1927 uume "Monitor-Top" jedhama. Firijoonni durii kunniin dhangala'aa qorrisaa summii qaban (akka amooniyaa fi salfar daayi'oksaayidii) waan fayyadamaniif balaa qabu turan. Jijjiiramni guddaan kan dhufe bara 1920moota keessa yeroo Freon (CFC) kalaqame. Freon summii kan hin qabne fi kan hin babbanne waan ta'eef, firijiin mana keessaa amansiisaa fi fudhatamaa akka ta'u taasise.

Akkaataa Itti Hojjetu (Marsaa Qorrisaa)

Firijiin tooftaa saayinsii marsaa qorrisaa hurka-dadiidaa (vapor-compression refrigeration cycle) jedhamuun hojjeta. Innis dhangala'aa addaa qorrisaa (refrigerant) jedhamu fayyadamuun hoo'a kutaa keessoo irraa fudhatee gara alaatti baasa. Adeemsi kun tarkaanfiiwwan gurguddoo afur qaba:

1. Dhiibbaa (Compression):

Fakkii Marsaa Qorrisaa: 1. Cuunfaa 2. Dhiibbaa 3. Huutuu Babal'isaa 4. Hurkisiistuu

Marsaan kun dhiibbaa ykn dhiibduu (compressor) keessatti jalqaba. Dhiibduun qorrisaa bifa gaaziitiin jiru walitti dhiibuun dhiibbaa fi hoo'iyyaa isaa guddisa. Gaaziin hoo'aan kun gara kutaa itti aanuutti darba. 2. Cuunfaa (Condensation): Gaaziin hoo'aa fi dhiibbaa guddaa qabu ujummoo maramaa firijii duuba ykn jala jiru, kan cuunfaa ykn cuunfaasituu (condenser) jedhamu keessa yaa'a. Asitti, hoo'a isaa gara qilleensa naannoo manaatti gad-lakkisuun, gara dhangala'aa dhiibbaa guddaa qabuutti jijjiirama.

3. Babal'isuu (Expansion): Dhangala'aan qorrisaa dhiibbaa guddaa qabu ujummoo dhiphoo kan huutuu babal'isaa (expansion valve) jedhamu keessa darba. Kunis dhiibbaan isaa akka tasaa gadi bu'u taasisa. Dhiibbaan yeroo gadi bu'u, dhangala'ichi saffisaan hurkuun, hoo'iyyaan isaas baayyee gad-bu'ee, gara hurka qorraa (cold mist)tti jijjiirama.

4. Hurkina (Evaporation): Dhangala'aan qorraan kun ujummoo maramaa kutaa firijii keessa jiru, kan hurkisiistuu (evaporator) jedhamu keessa yaa'a. Asitti, hoo'a naannoo isaa (nyaata irraa) xuuxa. Hoo'a yeroo xuuxu, guutummaatti gara gaaziitti jijjiirama, kunis kutaa firijii keessaa qabbaneessa. Gaaziin kun deebi'ee gara dhiibduutti seenuun marsaan irra deebi'ama.

Gosoota Firijii

Firijoonni mana keessaa bifa fi caasaa adda addaa qabu.

• Qorrisa Gubbaa (Top-Freezer): Gosa beekamaa fi gatii rakasaa kan kutaan qorrisaa gubbaa, qabbaneessaan immoo jala jiruudha.
• Qorrisa Jalaa (Bottom-Freezer): Kutaan qorrisaa jala jira, kunis nyaata yeroo hundaa fayyadamnu sadarkaa ijaatti fida.
• Wal-cinaa (Side-by-Side): Firijii fi qorrisaan wertikaaliin addaan bahanii, wal cinaa dhaabbatu. Balbala lama qaba.
• Balbala Firaansi (French Door): Kutaa qorrisaa bifa saanduqaa jala qaba, gubbaa immoo balbala lama kan cinaatti banamu qaba.
• Firijii Xixiqqaa (Compact/Mini Fridge): Hoteela, biiroo, ykn kutaa hirribaa keessatti fayyada.

Dhiibbaa Hawaasummaa fi Dinagdee

Kalaqni firijii jireenya dhala namaa irratti jijjiirama guddaa fide.

• Nyaata Tursuu: Nyaata akka foonii, aannanii, fi kuduraa yeroo dheeraaf tursuun, gubachuu nyaataa hir'iseera. Kunis maatiin yeroo hundaa gabaa deemuu mannaa, torbaniif nyaata bitanii akka kaa'an taasiseera.
• Fayyaa fi Soorata Fooyyessuu: Nyaanni qulqullina isaa eeggatee turuun, dhukkuboota nyaataan daddarban hir'iseera. Akkasumas, ummanni naannoo adda addaa jiraatu nyaata gosa hedduu (akka qurxummii fi fuduraa) argachuu danda'eera.
• Guddina Industirii: Industiriin nyaataa fi dhugaatii guddateera. Oomishni aannanii, foonii, fi supamaarketoonni babal'ataniiru.
• Fayyadama Yaala Fayyaa: Qorichoonni, talaalliiwwan (vaccines), fi dhiigni hoo'iyyaa qorraa irratti kuufamuu waan qabaniif, firijiin damee fayyaatiif murteessaadha.

Dhiibbaa Naannoo

Teeknooloojiin firijii faayidaa guddaa qabaatus, naannoo irratti dhiibbaa negaatiivii ni qaba.

• Manca'a Oozoonii: Dhangala'aan qorrisaa durii kan akka Freon (CFCs) baayyee fayyadamaa ture, yeroo qilleensatti gad-lakkifamu baqqaana oozoonii (ozone layer) kan aduu irraa madaana hamaa ittisu miidha. Sababa kanaaf, Waliigalteen Mootiriyool (Montreal Protocol) bara 1987tti uumamee, fayyadama CFCs addunyaa irratti dhorke.
• Hoo'a Addunyaa (Global Warming): CFCs bakka buusuuf, dhangala'oonni haaraan kan akka HFCs hojiirra oolan. Isaan kun oozoonii hin miidhan, garuu gaasii hoo'a guddisan (greenhouse gases) cimaadha. Har'a, qorannoon dhangala'aa qorrisaa kan naannoo hin miine uumuuf gaggeeffamaa jira.
• Fayyadama Anniisaa: Firijiin meeshaalee mana keessaa kanneen anniisaa guddaa fayyadaman keessaa tokko. Haa ta'u malee, teeknooloojiin ammayyaa firijoota anniisaa qusatan (energy-efficient) kan akka warra mallattoo 'Energy Star' qaban uumeera.