Jijjiirama tirannaa
Jijjiiramni Suutawaa ykn Tirannoon (Afaan Ingiliffaan: Evolution) saayinsii Xiinjiree keessatti, adeemsa sanyiin lubbuu qabeeyyii amala isaanii kan dhalmayaan darbu suuta suutaan dhalootaa dhalootatti jijjiiranidha. Adeemsi kun yeroo dheeraa keessatti, addaan faca'iinsa gosa lubbu qabeeyyii hundaaf sababa ta'a. Jijjiiramni suutawaa sababa guddummaa, amala fi walnyaatinsa lubbu qabeeyyiin naannoo isaanii wajjin qaban hundaaf bu'uura. Yaada kana kan bal'inaan addunyaatti beeksise saayintistii Chaarlis Daarwiin jedhamuudha.
Seenaa Yaada Jijjiirama Suutawaa
[gulaali | lakkaddaa gulaali]Yaadni waa'ee jijjiirama lubbu qabeeyyii falasama Giriikii durii irraa eegalee kan ture yoo ta'u, yaadrimeen isaa garuu qindaa'aa hin turre. Saayintistoonni jaarraa 18ffaa fi 19ffaa, kan akka Jean-Baptiste Lamarck, lubbu qabeeyyiin yeroo keessa akka jijjiiraman tilmaamanii turan. Haa ta'u malee, adeemsa jijjiiramni kun ittiin raawwatu ifatti kan kaa'e Chaarlis Daarwiin ture.
Bara 1859, Daarwiin kitaaba isaa kan seena qabeessa ta'e On the Origin of Species ("Asilii Sanyiiwwanii Irratti") jedhu keessatti, yaad-rimee "uumamaan filachuu" (natural selection) jedhu dhiyeesse. Akka yaada kanaatti, lubbu qabeeyyiin amala naannoo isaaniitti isaan madaqsu qaban caalaatti lubbuun hafuu fi wal-horuu danda'u. Amaloonni kun dhalmayaan gara dhaloota itti aanutti darbuun, yeroo dheeraa keessa sanyiin sun guutummaatti akka jijjiiramu taasisa.[1]
Adeemsa Gurguddaa Jijjiirama Suutawaa
[gulaali | lakkaddaa gulaali]Jijjiiramni suutawaa karaa adeemsota gurguddoo hedduun raawwatama. Isaan keessaa muraasni:
Uumamaan Filachuu (Natural Selection)
[gulaali | lakkaddaa gulaali]Kun adeemsa guddicha jijjiirama suutaawaati. Lubbu qabeeyyiin amala addaa kan isaan naannoo isaaniitti akka jiraatan, nyaata argatan, ykn diina jalaa baqatan gargaaru qaban, warra kaan caalaa carraa lubbuun turuu fi wal-horuu qabu. Amaloonni bu'a-qabeessa ta'an kun dhalootatti darbuun, yeroo laafa keessa sanyicha keessatti babal'atu. Fakkeenyaaf, allaattiin qoffee jabaa qabdu firii jabaa cabsitee nyaachuu dandeessi, kunis yeroo hongee ishee gargaara.
Foloqa (Mutation)
[gulaali | lakkaddaa gulaali]Foloqa jechuun jijjiirama tasaa kan DNA (dhaala sanyii) keessatti uumamuudha. Foloqni yeroo baay'ee miidhaa kan geessisu ykn bu'aa kan hin qabne ta'us, yeroo tokko tokko amala haaraa gaarii ta'e fiduu danda'a. Amaloonni haaraan kun yoo faayidaa qabeessa ta'an, uumamaan filachuun babal'ifamuu danda'u. Foloqni burqaa jijjiirama dhalmayaa hundaati.[2]
Yaasa Sanyundee (Gene Flow)
[gulaali | lakkaddaa gulaali]Kun adeemsa sanyundeen (genes) garee uummata (population) tokko irraa gara garee biraatti itti socho'uudha. Kun kan ta'u yeroo lubbu qabeeyyiin bakka tokkoo gara biraatti godaananii garee haaraa keessatti wal-horanidha. Yaasni sanyundee garaagarummaa sanyii gareewwan gidduu jiru xiqqeessuu danda'a, garuu amala haaraa garee tokko keessatti fiduus ni danda'a.
Ragaalee Jijjiirama Suutawaa
[gulaali | lakkaddaa gulaali]Saayinsiin ammayyaa ragaalee hedduu jijjiirama suutawaa mirkaneessan qaba:
- Dhakkalxii (Paleontology): Qorannoon lafee durii (fossils) akka agarsiisutti, lubbu qabeeyyiin durii kanneen ammaa irraa adda turan. Ragaan kun akkaataa lubbu qabeeyyiin itti jijjiiramaa dhufan tartiibaan agarsiisa.
- Hirqaama Wal-fakkeessaa (Comparative Anatomy): Qaamoleen lubbu qabeeyyii adda addaa kan hojii adda addaaf oolan, garuu caasaa bu'uuraa walfakkaataa qabaachuu danda'u (fakkeenyaaf, harki namaa, koola allaattii, fi miila adurree). Kun hidda waloo (common ancestor) agarsiisa.
- Xiindhaala Molakiyuulaawaa (Molecular Genetics): Walfakkeenyi DNA sanyiiwwan adda addaa gidduu jiru ragaa cimaa kan biraadha. Fakkeenyaaf, DNAn ilma namaa kan chiimpaanzii wajjin dhibbeentaa 98% ol wal-fakkaata. Kunis hidda dhiyeenyaa agarsiisa.
Hubannoo Ammayyaa fi Barbaachisummaa
[gulaali | lakkaddaa gulaali]Har'a, jijjiiramni suutawaa yaad-rimee bu'uuraa xiinjiree hundaati. Qorannoon fayyaa, qonna, fi eegumsa naannoo hundi yaada kanarratti hundaa'a. Fakkeenyaaf, akkaataa dhibeen HIV ykn baakteeriyaan qorichaaf dhibaa'oo (resistant) itti ta'an hubachuuf jijjiirama suutawaa beekuun barbaachisaadha. Akkasumas, sanyiiwwan balaa keessa jiran baraaruuf, garaagarummaa dhalmayaa (genetic diversity) isaanii eeguun murteessadha.
Ilaalchaawwan Biroo
[gulaali | lakkaddaa gulaali]Jijjiiramni suutawaa saayinsiidhaan ragaa cimaa kan qabu yoo ta'u, hawaasa keessatti ilaalchaawwan adda addaa, keessattuu kan amantaa wajjin walqabatan, ni jiru. Haa ta'u malee, addunyaa saayinsii keessatti akka adeemsa uumamaa fudhatama bal'aa argateedha.