Garba

Garbi ykn Maanyi qaama bishaan soogiddaawoo walitti fufaa ardiilee lafaa marsuu yoo ta'u, bishaan bakkallichaa %97 qabata. Innis qorii (basins) gurguddoo shaniitti qoodama: Garba Paasifikii (isa guddaa fi akkaan tujubaa), Garba Atlaantikii, Garba Hindii, Garba Kibbaa (naannoo Antaarkitikaa), fi Garba Arkitikii (isa xiqqaa). Walumaagalatti, garba addunyaa tokko uumu, kunis giddugaleessaan gadi fageenya meetira 3,700 fi Bowwaa Maariyaanaa isa Garba Paasifikii keessatti argamutti gadi fageenya olaanaa hanga meetira 11,000 qaba. Bishaan garbaa soogiddummaa naannoo %3.5 qaba (akka soogidda giraama 35 liitirii bishaanii tokko keessatti), kunis rukkinaa fi sochii isaa irratti dhiibbaa geessisa.

Lafxii Maanyaa

Yeroo baay'ee yoo waa'ee jala garbaa yaannu, akka waan dirree bal'aa bishaan jala diriiree jiruutti nutti fakkaachuu danda'a. Garuu lafti garba jalaa kun sirumaa akkas battee ykn diriiraa miti. Akka lafa (ardiilee) irratti arginu, lafti bishaan jalaas qarqara hedduu, olka'iinsaa fi gad bu'iinsa gurguddaa qaba. Mee fakkeenyaaf, akkuma lafarraa tulluuwwan gagguddoo, sululawwan gadi fagoo fi gaarreen dheertuu argina, semmallaan garbattiis bifa walfakkaatan, yeroo tokko tokko immoo kanneen caalaa dinqisiisoo ta'anitu argama.

Qorattoonni waa'ee garbaa qo'atan (Oceanographers) bocawwan lafa garba jalaa kanniin hubachuu fi kaartaa isaanii kaasuu barbaadu. Sababni isaas, lafti kun battee waan hin taaneef, maal akka fakkaatu beekuun barbaachisaadha. Kana gochuuf meeshaa addaa kan Soonaarii (Sonar) jedhamu fayyadamu. Soonaariin kun akka raadaarii (radar) ti, garuu sagalee fayyadama. Sagaleen bishaan keessa gara jalaatti ergamee, lafa garba jalaa rukutee deebi'a. Yeruma deebi'u sanatti meeshichi safaruun, lafti sun gadi fagoo moo dhiyoo akka ta'e, akkasumas olka'iinsa moo gad bu'iinsa akka qabu adda baasa. Odeeffannoo kanaanis kaartaa lafa garba jalaa bal'aa kan bocawwan adda addaa agarsiisu ni hojjetu.

Kanaafuu, qorannoon Soonaariin godhamu kun waan hedduu ifa baasa, fakkeenyaaf:

Qaama Dachee Galaana Keessa Seenu (Continental Shelves): Kun kutaa lafaa bishaan jalaa kan sheeba (ykn moggaa garbaa) irraa eegalee gara garbaatti seequ yoo ta'u, gadi fageenyi isaa baay'ee xiqqoodha (hanga meetira 200 qofa), kanaaf tujub-maleessa. Bishaan isaa waan gadi fageenya hin qabnee fi aduu argatuuf, lubbu qabeeyyiin garbaa baay'inaan keessa jiraatu (lubbu qabeeyyiin akka qurxummii fi biqiltuuwwan garbaa hedduminnaan keessatti argamu). Akka bal'ina lafaa kan ardiin ittiin gara garbaatti diriirtuu yaaduu dandeessa.
Goodaa Hallayyaa (Abyssal Plains): Yoo sheeba irraa fagaannee gara handhuura garbaatti deemne, naannoo bal'aa, diriiraa (akka goodaa) fi akkaan gadi fagoo (hallayyaa keessa, meetira 3,000 hanga 6,000) argina. Kun "Goodaa Hallayyaa" jedhama. Irri isaa siiccetaan laafaan waggoota miliyoonaan lakkaa'aman keessatti kuufameen uwwifama. Sababa gadi fageenya guddaa, dukkanaa fi qorra hamaatiif, lubbu qabeeyyii muraasa addatti naannoo sanatti madaqantu jiraata.
Tulluu Jala Garbaa (Mid-Ocean Ridges): Kun akka sarara gaarreen ykn tulluuwwan gagguddoo walitti fufanii lafa garba jalaa (seemallaa galaanaa) keessa dheeratanii argamaniiti. Bakki kun baay'ee barbaachisaadha, sababni isaas irri lafaa (crust) inni haaraan iddoo kanatti uumama. Kaalloon (dhagaan baqee ho'aan) jalaa ol dhangala'ee qabbanaa'uun irralafa garbaa haaraa ijaara. Akka madaa lafaa kan ittiin kaalloon haaraan bahuutti yaaduun ni danda'ama.
Bowwaa (Trenches): Bowwaan sulula qallaafi akkaan gadi fagoo (kan addunyaarratti gadi fageenya guddaa qabu) garba keessatti argamuudha. Fakkeenyi beekamaan Bowwaa Maariyaanaa ti. Bowwaawwan kunniin kan uumaman bakka gabatooleen jaardachee itti walitti bu'anii, gabatoonni tokko isa kaan jala lixuudha (akka wal nyaatanitti yaadi).
Gaargarba (Seamounts): Kun tulluuwwan volkaanoo (burqituu ibiddaa) kophaa isaanii bishaan jala jiraniidha. Tokko tokko lafa garba jalaa irraa ka'anii meetira kumaatamaan lakka'amu ol dheeratu, garuu baay'een isaanii sirrii galaanaa gadi jiraatu. Yoo guddinaan baay'ee ol dheeratanii bishaan keessaa bahan, odola (island) volkaanoo ta'u.

Waan Bocawwan Kana Uumu:

Bocawwan lafa garba jalaa kunniin hundi kan uumaman sochii gabatoolee jaardachee tiini. Kun jechuun, irralafaan (Earth's crust) akkuma gabatooleetti addaan ciccitee walitti qabameeti jira. Gabatooleen jaardachee kunniin suuta suutaan keessa lafaa (mantle) isa jiidhaa (akka dhoqqee lallaafaa) gubbaa socho'u.

Fakkeenyaaf: Iddoo Tulluu Jala Garbaa (Mid-Ocean Ridges), gabatooleen jaardachee lama addaan siqu ykn fagaatu. Akkuma isaan fagaataniin, kaalloon jalaa ol bahee qabbanaa'uun irralafa garba jalaa haaraa uuma. Kun seemallaan galaanaa (seafloor) akka waggaatti seentimeetira muraasaan (cm 2-15) babal'atu taasisa.
Gama biraatiin, iddoo Bowwaa (Trenches), gabatooleen jaardachee lama walitti bu'u (collide). Yeroo kana gabatoonni jaardachee inni ulfaataa (kan garba jalaa ykn inni moofaa) isa salphaa (kan ardiitii ykn inni lammaffaa) jala lixa. Akkuma lixaa deemuun gara keessa lafaa (mantle) tti deebi'ee baqa (akka waan deebi'ee liqimfamu). Adeemsi kun akka irri lafaa moofaan deebi'ee haaromfamu (recycling) godha.

Walumaagalatti, lafti garba jalaa dirree diriiraa osoo hin taane, bakka sochii jaardachee guddaan itti taasifamu fi bocawwan adda addaa dinqisiisoon itti uumamanidha.

Uumama Galaanaa

Tole, kunoo ibsa isa duraa jechoota haaraa keessa galchuun fooyyessee dhiyeesseera: Seenaan garbaa baay'ee fagoo, gara waggaa biliyoona 4.4 dura jalqaba. Yeroo sanatti, Lafti keenya tun bakkalchaa haaraa, akkaan ho'aa fi kan amma ijaaramaa jirtu turte. Sababa hoo'a guddaa kanaaf, volkaanoonni (burqituun ibiddaa) hedduun hurka bishaanii gara qilleensaatti gad lakkisu turan. Akkasumas, yaadni biraa kan jiru, cabbiin gurguddaan qorsaa irraa dhufee lafa rukutuun bishaan dabalataa fide jedha.

Akkuma Lafti suuta suutaan qabbanaa'aa deemteen, hurkaan bishaanii fi cabbiin qorsaa irraa dhufe sun walitti qabamanii gara bishaan dhangala'ootti fiixeensawe, iddoowwan lafaa kan gad bu'oo ykn Bo'oo turan guutuu eegalan. Kun jalqaba uumama garbaa ti.

Sana booda, waggoota biliyoonaan lakka'aman itti aanan keessatti, gabatooleen jaardachee (kutaaleen gurguddoon irralafaa) suuta suutaan socho'uu fi wal irraa siquu itti fufan. Sochii kana irraa kan ka'e,Qoriilee garbaa duraan turan sun ni bal'atan, ni dhiphatan, gadi fageenyi isaanii dabale ykn hir'ate, akkasumas bocni isaanii jijjiiramaa dhufee, akkaataa har'a arginu kanaan qoriilee garbaa gurguddoo (Paasifikii, Atlaantikii, kkf) uuman.

Yeroo kana hunda keessatti, wantoonni xixiqqoon akka siiccetaa (particles) gara jala garbaatti qubataa turan. Siiccetni kun wantoota akka qola lubbu qabeeyyii xixiqqoo garba keessa du'anii (tiny shells), suphee lagaan gara garbaatti yaa'ee, fi kkf of keessaa qaba. Akkuma walirra tuulamaa deemaniin, baqaana (layers) ijaaru. Baqaanni seemallaa galaanaa irra jiru kun akka kitaaba seenaa ti; qorattoonni baqaana kana qorachuun waa'ee jijjiirama qilleensaa, lubbu qabeeyyii durii fi taateewwan gurguddoo seenaa lafaa keessatti ta'an baruu danda'u.

Dabalataanis, iddoo tokko tokko seemallaa galaanaa irratti, Burajaleen bishaan holakee (bakka bishaan akkaan ho'aa fi albuudaan badhaadhe keessaa burqu) ni jira/jiru. Bishaan ho'aan kun kaalloo (magma) lafa jalaa biraa waan dhuufuuf akkana hoo'a. Yeroo bishaan kun gara garbaatti deebi'ee lixu, keemikaalota adda addaa kan akka Waalgaa of wajjin fidee garba keessatti facaasa. Naannoon burajalee bishaan holakee kanaa lubbu qabeeyyii addaa kan hoo'a guddaa fi keemikaalota sanatti madaqanii jiraachuu danda'aniif madda jireenyaa ta'a (sirna ikoo addaa uuma).

Walumaagalatti, garbi adeemsa dheeraa fi walxaxaa waggoota biliyoonaan lakka'aman fudhateen kan uumame yoo ta'u, uumamni fi jijjiiramni isaa sochii jaardachee, kuufama siiccetaa fi burajalee bishaan holakee tiin kan walqabateedha.

Adeemsawwan Garbaa: Sochii fi Keemistirii

Garbi qaama bishaan soogiddaawaa yeroo hundumaa sochii irra jiruudha. Sochiin kunis humna qilleensaa, harkisa lafaa (gravity), fi garaagarummaa hoo'aa fi soogiddummaa bishaanii irraa madda. Adeemsawwan kun boca lafaa garbaa suphuu (tolchuu) bira darbanii dhiibbaa guutummaa bakkalchaa keenyaa irratti ni geessisu.

Ya'a Garbaa (Ocean Currents)

Ya'a Gubbaa Garbaa (Surface Currents): Kun yaa'a bishaanii kan irra garbaarratti mul'atuu fi irra caalaa qilleensaan kakaafamuudha. Akka laggeen gurguddoo garba keessaatti yaa'anitti yaadachuu dandeessa. Isaan kun bishaan hoo'aa naannoo Mudhii Lafaarraa (equator) gara Bantiitti (poles), bishaan qorraa immoo Bantiirraa gara Mudhii Lafaa geessuun hoo'a addunyaa madaalsiisu (raabsu).
- Fakkeenyaaf: Yaani Galoo Galaana Meksikoo (Gulf Stream) jedhamu bishaan hoo'aa Galoo Meksikoo (Gulf of Mexico) irraa fudhatee handaara Awurooppaa geessa. Kun immoo iddoowwan akka Biritaaniyaa Guddittii (UK) fi Biyyoota Awurooppaa Bahaa qilleensi isaanii laafaa akka ta'uu fi qorra hamaa irraa akka baraaraman gargaara.
Ya'a Gadi Fagoo Garbaa (Deep Currents): Kun yaa'a bishaanii jala garbaa, kan ijaan hin mul'anneefi baay'ee suuta deemuudha. Kan uumamuuf garaagarummaa rukkina bishaaniitiini: bishaan naannoo Bantiitti (poles) yeroo qabbanaa'uu fi soogiddi itti baay'atu ulfaatee gara jalaatti lixa (gad-cuuphama), bishaan hoo'aa naannoo Mudhii Lafaa kan salphaa ta'e immoo bakka buusa. Adeemsi kun walitti fufiinsaan akka Marsaa Holakuraawaa (Global Conveyor Belt) guddaa addunyaa mara irra deemuu ta'ee, bishaan garbaa guutuu waggoota jaarraa hedduu keessatti suuta jedhee naanneessa.

Daaddoo (Tides) fi Dambalii (Waves)

Daaddoo (Tides): Kun guyyaa guyyaan sirriin galaanaa (sea level) iddoo tokko tokkotti olka'uu fi gad-bu'uu isaati (bakka bakkatti garaagarummaa qaba, meetira walakkaa hanga meetira 10 ol ta'uu danda'a). Sababni isaas humna harkisa ji'aa (isa guddaa) fi aduu lafarraan qabaniini. Yeroo ji'i ykn aduun naannoo tokko irra jiran, bishaan gara isaaniitti harkifamee olka'a (kun daaddoo jedhama; yeroo tokko tokko dambalii raafamaa jedhamuus ni danda'a). Naannoowwan sheebaa (coastal areas) tokko tokko, kan akka Baankoo Fandii (Bay of Fundy) Kaanaadaatti argamu, daaddoo adda durummaan beekamu (kan hamaa) qabu.
Dambalii (Waves): Dambaliin irra caalaa humna qilleensaatiin kan uumamu yoo ta'u, yeroo qilleensi irra bishaanii rukutu/foqoqsu, anniisaan isaa gara bishaaniitti darbee bishaan akka oli gadi raafamu taasisa. Yeroo dambaliin sheebatti dhiyaatu, gad-fageenyi bishaanii waan hir'atuuf, dambalichi ni caba, anniisaa isaa sheeba irratti gadhiisa. Anniisaan kunis dhiqama biyyee (erosion) qaalaa ykn qarree (cliffs) irrattti uumuun ykn siicceta akka cirrachaa qarqara galaanaatti kuusuun bifa sheebaa ni jijjiira.

Keemistirii Bishaan Garbaa (Seawater Chemistry)

Bishaan garbaa bishaan qulqulluu qofa osoo hin taane, wantoota hedduutu keessatti bulbulamee argama. Keessattuu soogiddi (irra caalaa soodiyamii fi kilooraayidiin irraa hojjetame) fi albuudonni adda addaa laggeeniin lafarraa gara garbaatti yaa'an ykn Burajalee bishaan holakee (hydrothermal vents) irraa maddan keessatti ni bulbulamu. Kun soogiddummaa garbaa (giddugaleessan %3.5) kennaaf.

Akkasumas gaasonni qilleensa keessaa akka Oksijiinii fi Kaarboon Daayi'oksaayidii (CO₂) bishaanicha keessatti ni bulbulamu. Garbi CO₂ inni guddaan namoonni maddisiisan keessaa harka afraffaa (%25) ta'u ofitti xuuxa. Kun hoo'a addunyaa dabalaa jiru hir'isuuf gargaara, garuu gama biraatiin CO₂ bishaan keessatti yoo baay'atu bishaanicha Aasidawaa (dhangaggaawaa) taasisa (pH isaa gad xiqqeessa). Bishaan Asidawaan immoo lubbu qabeeyyii akka Fulukkee (Corals) fi Qurxumelellaa (Shellfish) kanneen qola isaanii ijaarrachuuf kaalsiyemii fayyaman irratti miidhaa geessisa.

Garbaafi Qilleensa Baramaa

Garbi akka waan qilleensa baramaa lafaa too'atuutti ykn madaalsisuutti (climate regulator) ilaalama. Hoo'a akka baatirii guddaatti (kuusaa hoo'aa guddaa) of keessatti kuufachuun, hoo'a dabalataa kan hoo'iinsa addunyaa (global warming) irraa maddu %90 ofitti xuuxa. Yaawwan garbaa (Ocean currents) hoo'a kana addunyaa guutuutti raabsuun, bocawwan haala qilleensaa (weather patterns) irratti dhiibbaa uumu.

Fakkeenyaaf: Taateen El Niinyoo (El Niño) jedhamu, kan bishaan Garba Paasifikii hoo'uun beekamu, Ameerikaa Kibbaatti rooba cimaa yoo fidu, gama biraatiin Awustiraaliyaatti hongee geessisuu danda'a.

Akkasumas garbi bishaan gara hurkaatti jijjiiruun (evaporating) marsaa bishaanii (water cycle) keessatti gahee guddaa qaba. Hurki kun gara duumeessaatti jijjiiramee booda rooba ta'ee deebi'a, kun immoo jireenya lafa gogaa irratti argamuuf barbaachisaadha.

Haa ta'u malee, garbi yeroo hoo'u rakkoo fida. Hoo'insi garbaa kun cabbii (ice) bantiiwwan (poles) irraa fi tulluuwwan irraa akka baqu taasisa. Akkasumas, bishaan yeroo hoo'u ni babal'ata (thermal expansion). Kun lamaanuu, baqini cabbii fi babal'inni hoo'aan dhufu, sirriin galaanaa (sea level) akka olka'u taasisa (amma giddu-galeessaan waggaatti miilii meetira 3.7'n dabalaa jira). Olka'iinsi sirrii galaanaa kun immoo hawaasota sheebaa (qarqara garbaa) jiraatan balaa lolaatiif saaxila.

References

Encyclopaedia Britannica: Ocean, Ocean Current, Hydrothermal Vent, Climate Change, Fishery, Plate Tectonics.

Wikipedia: Ocean, Thermohaline Circulation, Ocean Acidification, Sea Level Rise, El Niño, Great Pacific Garbage Patch, Marine Biology, Coral Bleaching, History of Earth.

World Book Encyclopedia: Ocean.

Columbia Encyclopedia: Ocean, Hydrothermal Vent, Wave.